Mitä yhteistä toivoisit sinulla ja seurustelukumppanillasi olevan?

Että mitä erilaisempi sen parempi, vähättelemättä itseäni. Tahdon että se summa mikä kahdesta tulee käsittää paljon mahdollisuuksia, en ole koskaan jumittanut "omassa piirissäni" ja koenkin siksi erilaisuuden rikkautena ja mahdollisuutena kokea uusia asioita toisista näkövinkkeleistä. Se mikä on "eritavalla" toisessa ei tarkoita ettenkö voisi pitää asiasta. Ennemminkin ajattelen niin että se on minun tilaisuuteni kasvaa kohtaamaan noita erilaisia juttuja. Koska suhteessa se toinen ihminen on se tärkeä asia, miten hän ajattelee ja miten hän suhtautuu suhteeseen - ovat yhdistävät asiat nimenomaan pyrkimistä toista kohti - eikä sitä että "tehdään yhdessä". Olenhan istunut 12 vuotta koulussakin samojen tiettyjen naamojen kanssa mutta he eivät ole lopultakaan olleet vierasta läheisempiä, toisaalta minulla on eräs ihminen jonka kanssa tunnen valtavaa "samanlaisuutta" tietyissä asioissa niin että on pakko puhua jo ihan sielunsiskosta vaikka hänen kanssaan mitään suhdetta sinänsä ei olekaan. Yhteistä toivoisin olevan mutta en niin paljoa että kokisin että olen "samanlainen" kumppanini kanssa.

mitä tarvitaan on rakkaus toisiaan kohtaan. Rakkaus on toisen hyväksymistä sellaisena kuin hän on. Jos kummallakin on tämä sama arvopohja, niin suhde toimii, riippumatta siitä mitä yhteisiä harrastuksia tai ajanvietettä heillä on.

Viina jos maistuu ni hyvä, eipähän paheksu mun juomist sit. Röökiseuraki kelpaa aina. Rento asenne elämää kohtaan.

Sehän olisi unelmien täyttymys jos naisella olisi samanlaiset kiinnostuksen kohteet. Eli voisi olla myös paras (tai yksi parhaita) ystävä naisen kanssa. Eli voisi tosiaan katsoa vaikka lätkää, käydä samoja bändejä katsomassa, pelata samoja pelejä, käydä samoissa harrastuksissa. :) Onhan se tietenkin hyvä jos on omiakin juttuja, en esim. pakosti haluaisi mukaan jos kaverin kanssa olisin ulkona. En kyllä kovinkaan usein sitä tee, mutta silti. :D Eli ei kaikkea pidä tehdä yhdessä, mutta mielummin noin kuin niin päin, että nainen shoppailee kenkiä ja lukee glamouria päivät kun itse olen salilla tai pelaan. :) Itse käytän tosiaan aikaani salilla tai juoksentelen näin kesällä tuolla ulkona (siellä kyllä ketään tapaa), mutta sitten myös pelailen eri pelejä. Ehkä näin vähän "vanhempana" jo vähän jäänyt vähemmälle, mutta kyllä sielläkin naisia oli mukana. :) Ja mitä kuvia näki niin ihan tavallisen mukavan näköisiä neitejä eikä mitään mörköjä. ;)

Ei haittaa vaikka olisi eriäviä mielipiteitä, kunhan kykenee keskustelemaan lähes asiasta kuin asiasta sivistyneesti. Vaikka minulla on erilainen mielipide, niin ei silloin vaan rääytä päälle, jottei tarvitse kuunnella toisenlaisia kantoja. Tuo keskustelutaito ja tietenkin edes jonkin asteinen empatia olisi kiva. Ei tietääkseni aivan täysin mahdoton. Kaikki muu elokuva ja musiikkimauista lähtien on sinänsä aivan samantekevää, että ainakin itse voin hyvin kuunnella lähes mitä musiikkia vain ja jos en elokuvasta pidä, niin voin jättää katsomatta.Tokihan se olisi kiva, jos musiikkimaku liippaisi lähelle ja saisi konserttiseuraa, mutta yleensä jonkun kaverin saa sitten mukaan, jos ei toisesta ole lähtijäksi. Ei se maailma näihin kuitenkaan kaadu.

että on hyvä kun mies on kiinnostunut joistain minun asioistani, ja minä hänen. Mutta kaikki toisen jutut eivät kiinnosta. Eikä tarvitse.

...hyvin samanlaista seurustelukumppania kuin itse olen. En lainkaan usko siihen, että erilaiset ihmiset täydentäisivät toisiaan; samanhenkisyys on tärkeintä.

Toisen tulee olla ensisijaisesti hyvä ystävä ja toissijaisesti seurustelukumppani, sillä parhaat rakkaussuhteet perustuvat samanaikaiseen ystävyyteen ja rakastumiseen. Ja hyvä ystävä on joku, joka ymmärtää eli on samanhenkinen.

Toki toivoisin että kumppanin kiinnostuksenkohtreet olisivat samantapaisia kuin itseni, vaikka omiakin harrastuksia saa molemmilla olla ja melkein pitääkin olla. Kunhan nyt olisi jotain yhteistä puhuttavaa muutakin kuin päivän sää.