Mitä tehdä, kun salasuhdetta on jatkunut 8 kk ja toinen ei halua sitoutua? Olen siis kristitty, mutta "poikaystäväni" on muslimi, ja hänen uskontonsa mukaan seurustelua ei tunneta, vaan mennään suoraan avioliittoon. Hänen vanhempansa eivät salli seurustelua, vaan haluavat poikansa avioituvan, joten suhteemme on tästä syystä salailenen ja tapailemme päivisin salaa.
Haluaisin jo mennä naimisiin pojan uskonnon mukaan, koska se on mahdollista. Olemme molemmat 19-vuotiaita ja ainakin minä olisin valmis tähän. En jaksaisi enää yhtään salailua ja valehtelua vanhemmille, vaan ihan julkisesti esitellä jo poikaystäväni ja sitoutua häneen. Tämä muslimi ei kuitenkaan halua sitä, vaan tekee koko ajan ns. syntiä, kun tapailee minua.
Omatuntoani kolkuttaa, kun osallistun tähän huijaukseen ja valehteluun, mutta rakastan poikaa. Tänään viimeksi kysyin sitoutumisesta ja hän sanoi, ettei halua naimisiin. Olen suhteen alusta asti olettanut, että avioidumme uskonnon mukaan hyvin pian. Surettaa :'(
Mitä pitäisi tehdä?
Haluaisin jo mennä naimisiin pojan uskonnon mukaan, koska se on mahdollista. Olemme molemmat 19-vuotiaita ja ainakin minä olisin valmis tähän. En jaksaisi enää yhtään salailua ja valehtelua vanhemmille, vaan ihan julkisesti esitellä jo poikaystäväni ja sitoutua häneen. Tämä muslimi ei kuitenkaan halua sitä, vaan tekee koko ajan ns. syntiä, kun tapailee minua.
Omatuntoani kolkuttaa, kun osallistun tähän huijaukseen ja valehteluun, mutta rakastan poikaa. Tänään viimeksi kysyin sitoutumisesta ja hän sanoi, ettei halua naimisiin. Olen suhteen alusta asti olettanut, että avioidumme uskonnon mukaan hyvin pian. Surettaa :'(
Mitä pitäisi tehdä?
Vastaukset 17
Vanhimmat
19 vuotias ja heti suhteen alussa toivoit meneväsi naimisiin poikaystäväsi kanssa?
ettekö ole vähän nuoria menemään naimisiin ja sitoutumaan toisiinne loppuiäksenne? jos poika on aidosti noin tarkka seurusteluasioissakin niin millaista teidän avioliitto tulisi olemaan? veikkaan, että jäisit tossun alle, pahasti.
mistä maasta mies on kotoisin ja kauan olette olleet yhdessä?
Ja niin toivon. Tiedän, että olemme nuoria, mutta sitoutuisimme vain islamin mukaan, ei Suomen lakien. Suomen lakien mukaan olisimme avoliitossa, vaikka yhteenmuutto olisi ajankohtainen vasta 2-3 vuoden päästä.
Sitoutuminen helpottaisi asioita paljon: saisimme olla julkisesti yhdessä ja seurustella niin kuin normaalit ihmiset. Tällä hetkellä on siis kaikenlainen kahdestaan yhdessäolo, seksuaaliset halut ja yöpyminen kielletty.
Mies on kotoisin Pohjois-Afrikasta.
Jos poitsu on tiukka uskontonsa kanssa, niin ei hyvältä vaikuta. Tiedätkö, mikä olisi asemasi muslimin vaimona? Olisitko siihen valmis? Kaiken lisäksi on hyvin todenäköistä, että mies muuttuisi uskontonsa kanssa jyrkemmäksi naimisiin mentyänne. Näin käy useimmiten. Käännytys olisi kovaa ja lapsistanne tulisi muslimeita, totta kai. Kaiken kaikkiaan sinua todennäköisesti odottaisi alistettu elämä. Joten siinä se, tee mitä haluat.
tarkoittaa sitoutumisella vain islamin mukaan, ei Suomen lakien? Suomen lain mukaan islamin mukaisesti solmittu avioliitto on ihan yhtäläisesti pätevä kuin kristillinen tai maistraatissa solmittu avioliitto.
Meidät on vihitty vain ja ainoastaan islamin mukaan, liitto on vain rekisteröity maistraatissa = otettu kopio vihkitodistuksestamme ja arkistoitu, ei siis mitään siviilivihkimistä.
Suomessa solmittu islamilainen liitto ei ole pätevä.
Suomessa on kahdelle islamilaiselle seurakunnalle myönnetty vihkimisoikeus. Maistraatista voi tarkistaa henkilöiden nimet, joilla on oikeus vihkiä islamilaiseen avioliittoon.
Ja avioliitto tosiaankin on pätevä ilman kirkollista tai siviilivihkimistä.
Päivitähän välillä tietojasi!
Olet vasta 19. Kasvat henkisesti ainakin seuraavat 10 vuotta. Oletko valmis vaihtamaan uskontoasi(vaikket olisikaan uskonnollinen) ja elämään elämääsi "toisen luokan kansalaisena", pitämään huivia päässäsi aina.
Eikö olisi ihan omankin henkisen hyvinvoinnin kannalta parempi etsiä/tavata poika jonka kanssa voisit seurustella avoimesti. En usko että teidän liitollanne olisi onnelista loppua. Vuosi pari voisi mennä koska ensi huuma vaikuttaa, mutta sitten huomaat kuinka erillaisista kulttuureista tulette, ja kasvatukseltanne.
Sanon vain tämän koska katsoin kaverin seurustelua irakilaiset kanssa vuoden pari. Ihan mukava mies ja ystävällinen, mutta en uskonut siitä sen enempää tulevan.
Liitto kahden ihmisen, varsinkin syvästi uskonnollis(t)en pitää olla valmiit kaikkiin vastoin käymisiin ja olla todella omistautuneita toisilleen. Toisen täytyy aina tehdä kompromisseja ja uskon että tässä tapauksessa se olisi sinä.
Muutenkin, 8kk on pikku aika. Olette ehkä juuri ja juuri oppineet tuntemaan toisenne. En ymmärrä miksi ihmiset kiiruhtavat naimisiin? Vaikka itse en puolla avioliittoa edes itselleni, on se minun silmissäni ikuinen. Suosittelisin että istahdatte kahden kesken ja todella katsotte toisianne ja kysytte, onko teillä todella tulevaisuus. En kyllä usko että poikaystäväsi suostuu naimisiin kanssasi.
Tällä hetkellä siis emme saa tapailla ollenkaan paitsi SALAA. Ei ole kiva olla kuukausitolkulla suhteessa, jossa ei saa IKINÄ yöpyä toisen luona eikä viettää niitä paria salaista tuntia enempää aikaa keskenään. Islam vaatii avioliittoa ja sen avioliiton myötä me voimme yhtälailla seurustella kuin muutkin parit.
Tiedän, että suurimmalla osalla tulee heti ennakkoluulet tätä suhdetta vastaan. En joudu käyttämään huntua eikä minun tarvitse vaihtaa uskontoa. Poikaystäväni äiti on kristitty ja isä muslimi, eikä hänen isänsä ole painostanut vaimoaan millään tapaa, joten tuskin hänen poikansakaan tulee. Isä on vain halunnut kasvattaa pojastaan muslimin oman uskontokuntansa mukaan.
Ja suurin ongelmahan tässä on nyt se, ettei poikaystäväni halua olla hyvä muslimi. Hän rikkoo omaa uskontoaan olemalla esiaviollisessa suhteessa ja vieläpä salaa vanhemmiltaan. Jos hän noudattaisi omaa uskontoaan, niin hän haluaisi sitoutua.
Oletko ajatellut, että sillä sulholla on jo kihlattu omassa maassaan, aikanaan varmasti hänen tuleva vaimo ja lasten äiti???
Sinä et ole sille mitään, vain pano. Sinä olet lapsellinen jos uskot noita höpinöitä islamista ja sun muista. Parempi on heittää hyvästit hänelle, koska teillä ei tule olemaan tulevaisuutta. Hänellä on neitsyt kihlattu odottamassa omassa maassa, ja et ole hänen silmissä mitään. Harrastathan seksiä hänen kanssaan salaa ja tuskin olit neitsyt kun hänet tapasit. Yleensä nämä miehet ovat tunteettomia, seksi vain mielessä, sillä sitä hän sinulta saa aina kun haluaa.
Annan neuvon, jätä hänet välittömästi, hän ei ole arvoisesi. Löydät varmaan aidon oman murun.
...herra kun on syntynyt Suomessa ja asunut täällä koko ikänsä. Ei sillä nyt jumalauta mitään salaisia vaimoja ole. Tunnen hänet ihan yhtä hyvin kuin sinä tunnet vaikkapa oman miehesi, joka saattaa olla sarjamurhaaja (who knows?).
ajatellut loppuun asti, mitä avioitumien merkitsee?
Olette tunteneet vasta 8kk ja haluat jo sitoutua loppuelämää varten.
Onneksi mies ei halua vielä naimisiin....
Ettehän edes tunne vielä tarpeeksi.
Tarkoitan, että olette niin nuoria ja kehitytte kaiken aikaa.
Tiedätkö miehen kulttuurista tarpeeksi ja voitko kuvitella millaista elämä tulisi olemaan miehen rinnalla?
Mikä on hänen koulutuksensa ja millainen ansiotaso?
Millanen partneri hän on arjessa?
Voitko luottaa, että teillä sama näkemys elämästä ja esim. uskollisuudesta?
Entä mikä on vastaavanlaisesti sinun?
Nyt järki käteen ja punaiset lasit pois silmistä....
Kiire ei ole minnekään.
buah haha hahahh hahahaha
BUAH HAH HAHAA HAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
sinulle islamilainen avioituminen on pikku juttu, saisitte sen turvin vain olla virallisesti yhdessä. Mutta ymmärrät varmaankin, ettei kyseessä ole pikku juttu poikaystävällesi. Hänelle se on se OIKEA avioliitto, tuskin hän haluaa sitoutua hätiköidysti loppuiäkseen. Islamin mukaan avioero on mahdollinen, mutta se on sallituista asioista vähiten mieluinen Jumalalle. Joten miksi ihmeessä poikaystäväsi haluaisi leikkiä vakavalla asialla?
Minä en pelottele millään alistusjutuilla, uskonnon vaihtamisilla tai huivipakoilla. Minulla on harjoittava muslimimies, eikä mikään noista asioista ole kuulunut parisuhteeseemme pitkän yhteisen taipaleemme aikana. Mutta jos jo seurustelu tuottaa noinkin suuria ongelmia välillenne, voit vain kuvitella, että paljon muutakin tulee vastaan myöhemmin.
Mielestäni poikaystäväsi on järkevä, kun ei kiirehdi avioliittoon löyhin perustein. olette vielä nuoria, avioliitossa sekä miehellä että vaimolla on (islaminkin mukaan) oikeudet ja velvoitteet. Harva on sellaiseen valmis vielä 19-vuotiaana.
Kuinka moni tänne kirjoittavista uskoo oikeasti Allahiin? Islamissa EI seurustella, siellä mennään naimisiin mitä pikimmiten - oli sitten 16-vuotias tai 28-vuotias. Liiton ei alussa tarvitse perustua länsimaalaiselle romantiikalle: on tutkittu juttu, että tällaiset liitot eivät tilastollisesti kestä niin hyvin.
Ko. henkilöt tekevät esiaviollisessa suhteessaan jo haireutta eli avioliitto olisi pakollinen (wajib). Myös jos henkilöllä on vahva seksuaalinen vietti on avioliitto wajib. Avioliittoa ei pitäisi torjua tai viivyttää.
Aloittajan "poikaystävä" ei ole kunnollinen muslimi. Hän ei kunnioita sinua ollenkaan, jos ei ole valmis esittelemään sinua perheelleen ja sitoutumaan. Jokaisen uskontoaan noudattavan muslimin mielestä avioliitto on uskonnollinen velvollisuus, joka tulee täyttää.
Vasta 19 vuotias kakara ja jo paskanakki suussa.
Sellaista se on, vajakin elämä.
BUHHHAHAHAHAHHHAHAHAHAHAHAHAHAAHAHHAAAAA
Terroristitehtaaksi meinaat alkaa tuossa iässä? Lapset tietenkin kasvatetaan kunnon musuiksi ja ajamaan islamin asiaa? Mitenkäs muuten.
Ihmiset noin ylipäätään joutuvat useaankin otteeseen tilanteeseen, jossa itse olisi kiinnostunut ihmisestä, joka ei halua sitoutua. Siinä on sitten hyväksyttävä realiteetit ja jatkettava elämää. Joskus tulee vastaan sellainen ihminen, jonka kanssa tahtoa on sitoutua puolin ja toisin.
Jos ja kun rakastat kyseistä poikaa (hän ei ole vielä mies?), niin annat hänen mennä. Rakkaudessa joutuu usein luopumaan omista toiveistaan.
Huijaukset ja valehtelut eivät ole hyvä alku millekään suhteelle. Ja kun Suomessa ollaan, niin Suomen lakien mukaan eletään. Muuten voi tulla hyvin sekavia juttuja kohdalle ennemmin tai myöhemmin.