Kuvitellaan että istut iltaa nuotion äärellä kavereittesi kanssa. Mikä keskusteluaihe olisi sinulle kaikista epämiellyttävin / hankalin? Mistä et osaisi tai haluaisi puhua yhtään mitään? Esim. uskonto, historia, politiikka, seksi, luonto, musiikki, elokuvat tms.
Miksi juuri se? Miten käyttäydyt jos puhe kuitenkin kääntyy juuri tuolle saralle? Kuunteletko tuppisuuna vai ehdotatko että voitaisko puhua jostain muusta...?
Oletko huomannut, että jokin aihe nousee kaveripiirissäsi usein puheenaiheeksi ylitse muiden? Jokin aihe mikä yhdistää teitä ja puhutte siitä usein?
Miksi juuri se? Miten käyttäydyt jos puhe kuitenkin kääntyy juuri tuolle saralle? Kuunteletko tuppisuuna vai ehdotatko että voitaisko puhua jostain muusta...?
Oletko huomannut, että jokin aihe nousee kaveripiirissäsi usein puheenaiheeksi ylitse muiden? Jokin aihe mikä yhdistää teitä ja puhutte siitä usein?
Vastaukset 22
Vanhimmat
Noista aiheista en halua puhua silloin, kun tarkoitus ois rentoutua ja "olla vapaalla".
Itse oon huomannut, että liian usein puhe kääntyy naisporukalla nimenomaan lapsiin ja siihen arkeen. Olen ihan samaa mieltä, vapaalla ei tarviis puhua noista asioita :)
tosin olishan mukavempaa, kun noikin olis sellaisia asioita, mistä mielellään puhuu. :)
Mikään tietty aihe ei ole minulle hankala. Toki on loputtomiin erikoisaloja, joista en tiedä mitään eli panokseni on nolla mutta voin kuunnella ja oppia sujuvasti ja usein ilollakin.
Hankalia keskustelutilanteita sen sijaan ovat sellaiset, joissa koolla on henkilöitä, joiden kanssa olen keskustellut aiheista aikaisemminkin mutta hyvin eri tavalla tai eri näkökulmasta. Tyyppiesimerkki on tilanne, jossa seuranani ovat A ja B. A käsittelee aihetta teoreettisesti, yleisesti, pohdiskellen. B:lle sama aihe taas on akuutti, henkilökohtainen ja kipeä. Esimerkkejä syöpä, keskoshoito, lapsettomuus ja sen hoito tai adoptiolait, perheväkivalta, talousongelmat, rikollisuus, taantuman talousvaikutukset jne.
Hankalaa tilanteissa on se, että jos tiedän B:n tilanteen mutta A ei sitä tiedä, niin minä koen että tehtäväni on suojella B:tä mutta niin ettei se ole A:lle liian ilmeistä (muutenhan B:n tilanne paljastuu). Jos B haluaa kertoa tilanteensa tai A vaihtaa aihetta niin homma on helppo. Jos ei niin auts.
Vakiaiheita on ja ei ole. Harrastusporukoissa puhutaan harrastukseen liittyvistä asioista, muuten mennään laajalla skaalalla.
tilanteet ovat ymmärrettävästi vaikeita. Siinä välissä on hankala olla. Usein siinä onneksi käy niin ( jos kaikki ovat läheisiä toisilleen ), että henkilön B on tuossa vaiheessa "helppo purkautua" ja kertoa omakohtainen näkemys asiasta, hyvä tilaisuus jakaa asia myös henkilön A:n kanssa.
Joissakin porukoissa tuota voidaan vatvoa illasta aamuun enkä paljon turhempaa aihetta löydä. Miksi juuri tuo? Sinäänsä se on aihe muiden joukossa, mut liika on liikaa - ja autoista taitaa kaikki olla jo sanottu aikaa sitten. Ongelma ratkeaa saunalla, lenkillä, naisten naurattamisella tai nukkumaan menemisellä - jos aihetta ei saa muutettua.
"entisessä elämässäni" tuo oli kovin tuttu aihepiiri.....Ei päivää ilman autokeskustelua! :(
on jota en jaksaisi käydä,etenkään suomalaisten kanssa.
rasismi on kanssa aihe mitä en viitsisi suomalaisen kanssa keskustella.
ihmettele yhtään!
Törmäätkö usein rasismi keskusteluihin?
yleensä suomalaisten kanssa kun alkaa aiheesta puhua, niin ne vähättelevät tai sitten aihe kääntyy maahanmuuttajien ja pakolaisten tekemiin rikoksiin.
Riittää yksikin tuon kaltainen uutinen, ni jo puhutaan miten kaikki maahanmuuttajat ja pakolaiset ovat rikollisia. Tuttua puhetta, ikävää yleistystä jota on ikävä kuunnella :(
Urheilu.
Se on aihe jota en jaksa enkä tiedä tai välitäkään tietää urheilijoista, joukkueista tai mistään liigajutuista. Henkilökohtainen kuntoilu ja omat kokemukset vielä menettelee mutta kun aletaan puhumaan kilpaurheilusta niin tekee mieli lähteä pois paikalta.
jääkiekko ja esim. Suomi-Ruotsi- maaottelu ovat kiinnostavia urheiluaiheita minusta :) Mutta jos aletaan puhua formuloista, niin se on jo ei kiitos...
vaikka kuinka paljon :)
Eipä tule äkkiä mitään sellaista aihetta mieleen, josta ei kaveriporukassa voitaisi puhua tai joka minua ärsyttäisi. Olen kuullut joidenkin naisten puhuvan etupäässä lapsistaan ja sitä ei jaksa pitkään kuunnella. Mutta kun miehet eivätkä edes naispuoliset kaverini, joilla on lapsia, jauha niistä.
Nykyisin lähes kaikki vanhan kaveripiirini jäsenet ovat naimisissa ja heillä on pieniä lapsia. Niinpä yhteisiä illanistujaisia ei ole kovin usein ja yleisin puheenaihe on vuodesta toiseen sattumukset, kun remuttiin 15-18 vuotiaina teineinä, reilut pari vuosikymmentä sitten.
Kaikki ovat ylensä niin kännissä, että samat jutut jaksavat naurattaa aina vain uudelleen ja loppu illasta ollaan muistamattomassa tilassa, joten samat jutut voi huoletta kertoa toiseenkin kertaan. ;-)
hauska ;D
Siitähän sen vissiin tietää että on tullut vanhaksi, kun alkaa muistelemaan vanhoja asioita uudestaan ja uudestaan ;)
Joo, näin meilläkin usein menee. Samoille tarinoille jaksaa nauraa joka kerta uudestaan! On se kiva että on asioita joita muistella...Tietää ainakin eläneensä :)
feminismi, siinä käy aina kuten pidä tukkisi perkele vitsissä :)
Ei tuu mieleen. Sellainen, mistä ei juuri sillä hetkellä halua keskustella. Voi olla mikä vaan.
En jaksaisi keskustella laajentumis/kehittämisideoista loputtomasti. Vielä vähemmän tietysti tahtoisin olla pelkkä kuunteleva osapuoli noissa aiheissa. Kuunnella siis tarinaa kuvitellusta suurenmoisesta tulevaisuudesta ja tulevista investoinneista. Haukotuttaa niin älyttömästi. Jotkut ihmiset puhuvat ainoastaan bisneksestä. Voi johtua siitä, että heillä menee siihen kaikki aika, eikä mitään muuta ajateltavaa löydy, kun ei ole esimerkiksi harrastuksia.
Se yritys on koko ELÄMÄ. Itseasiassa, yrityksestä viis, mutta se yrittäminen on koko elämä. Se on kaiken yläpuolella; perheen, uskonnon, politiikan, yhteiskunnan, rahan jne. Eihän se saisi kai niin olla, mutta...
Itse vältän puhumista yrittämisestä tai yrityksistä kavereiden tai muidenkaan kesken. Vaikka niistä asioista kyselevätkin, koska yritän pitää sen rajan, että siitä yrittämisestä ei minulle enää tule koko elämää. Ei se ole helppoa, koska niin mielellään niitä ajatuksia ihmisten kesken jakaisi ja läheisten ihmisten kanssa vielä enemmän kuin mielellään, mutta koska se ei suurta osaa kiinnosta paskankaan vertaa, niin en viitti tappaa tylsyyteen ja hetken päästä olla täysin yksin elämässäni.
Päivittyyköhän tämä vastaus sitten tuonne avaussivulle? Vai jääkö unholaan?
tuohon Serpicon vastauksen alle, että mulle on yrittäminen ja bisnes sellasia asioita joita vältän. Se on vähä hankala asia, koska yrittäjäkavereidenkaan kanssa ei oikein voi avoimesti bisneksestä puhua, koska se on huonoa bisnestä. Ja niiden sukulaisten ja ystävien kanssa jotka eivät ole yrittäjiä, niin niiden kanssa ei voi kys. asiasta puhua jos meinaa väleissä pysyä.
Mielelläni puhun perheestäni, kersoista, harrastuksista, opiskelusta, uskonnosta, politiikasta, maailmantaloudesta jne. Työasiat on pakko jättää pois, koska muuten en muusta hetken päästä puhuisikaan.
Tautinen jätkä. Perkele.