Oon miettinyt tätä asiaa niin kauan, etten jaksa enää oikein muistaa milloin se alkoi...
Eli... avomieheni kanssa seurustellut vajaat 6 vuotta.. 2 ja 3 vuotiaat pojat.
ollaan meinattu erota useasti, mutta aina palattu..
Nyt vain ei jaksa enää... varsinkaan kun mies selän takana viestittelee sun muuta toisen naisen kanssa ja minulle esittää kuin mitään ei olisi tekeillä. enhän minä muuten olisi koskaan saanut varmaankaan tietää, mutta kun samaa tietokonetta käytetään ja sinne oli jäänyt kaikenlaista...ja kun tuossa kaappeja siivoilin niin sieltäkin löytyi tämän naisen lähettämiä lahjoja...jotka olivat tulleet ensimmäiset jo jouluna...
Mä olen aivan rikki ja itkuinen ollut jo viikon... en saa nukuttua saati syötyä..
tänään vain kun taas asiaa päässäni mietin ja nieleskelin kyyneleitä.. mä tajusin ettei mulla ole enää muuta mahdollisuutta kuin päästää irti..kipeää vain tekee olla hänen lähellään kun välissä on ikäänkuin muuri ja ollaan toisillemme aivan kuin tuntemattomat samassa asunnossa..
Mihin se hävisi se rakkaus ja lämpö.. ikävä on jo nyt... :(((
mutta päivä kerrallaan...
Eli... avomieheni kanssa seurustellut vajaat 6 vuotta.. 2 ja 3 vuotiaat pojat.
ollaan meinattu erota useasti, mutta aina palattu..
Nyt vain ei jaksa enää... varsinkaan kun mies selän takana viestittelee sun muuta toisen naisen kanssa ja minulle esittää kuin mitään ei olisi tekeillä. enhän minä muuten olisi koskaan saanut varmaankaan tietää, mutta kun samaa tietokonetta käytetään ja sinne oli jäänyt kaikenlaista...ja kun tuossa kaappeja siivoilin niin sieltäkin löytyi tämän naisen lähettämiä lahjoja...jotka olivat tulleet ensimmäiset jo jouluna...
Mä olen aivan rikki ja itkuinen ollut jo viikon... en saa nukuttua saati syötyä..
tänään vain kun taas asiaa päässäni mietin ja nieleskelin kyyneleitä.. mä tajusin ettei mulla ole enää muuta mahdollisuutta kuin päästää irti..kipeää vain tekee olla hänen lähellään kun välissä on ikäänkuin muuri ja ollaan toisillemme aivan kuin tuntemattomat samassa asunnossa..
Mihin se hävisi se rakkaus ja lämpö.. ikävä on jo nyt... :(((
mutta päivä kerrallaan...
Vastaukset 6
Vanhimmat
voimia sinulle !
ON TULLUT TUNNE ETTÄ MIEHET OVAT AINA VAAN "POIKIA" OIKEIN RIEPOO KUN ITSE OLEN JO VANHA (70 V) JA ELÄNYT ELÄMÄÄNI SIISTISTI JA TOIVONUT ETTÄ UKKO RAUHOITTUISI MUTTA TUNTUU ETTÄ EI NUO "UROOT" RAUHOITU MILLOINKAAN HAKEVAT EDELLEEN SITÄ NUORUUTTAAN JA PELKÄÄVÄT SITÄ VANHENEMISTA JA MIKÄ VIHELIÄISEMPÄÄ ETTÄ NAISET VOIVAT PITÄÄ PELIÄÄN NÄIHIN "HELPPO HEIKKEIHIN" JA SOTKEA YHTEIS ELÄMÄÄ JOSSA VIELÄ LAPSET PIENIÄ ! KIROTTUJA NUO NAISET ! sINUA SÄÄLIN ! VOIN VAIN KUVITELLA MITEN KIPEÄÄ TUO TEKEE.....MUTTA JOS SINÄ JOSSAIN VAIHEESSA SAAT VOIMIA IRROTTAUTUA TUOSTA TUSKAA TUOTTAVASTA KUMPPANISTASI NIIN OLEN VARMA ETTÄ SINÄ OLET voittajaT ÄSSÄ PITEMMÄN PÄÄLLE KOSKA MIEHET HERÄÄ VASTA KUN OVAT MENETTÄNEET SEN OIKEAN TERVEESTI AJATTELEVAN KUNPPANIN JA LAPSET. VOIMIA SINULLE JA PÄÄ PYSTYYN SINÄ OLET KUITENKIN SE JOKA VOITTAA ! !
"MIEHET OVAT AINA VAAN"
Yleistämällä et saa aikaan mitään rakentavaa. Ikäviä ja kivoja yksilöitä löytyy kummastakin sukupuolesta.
Huutaminen on rumaa ja epäkohteliasta. Ota ne isot kirjaimet pois päältä niin joku ehkä jaksaa lukeakin asiasi.
Aloittajalle: Kurja tilanne, mutta kuten itsekin totesit niin ei taida muu auttaa kuin erota. Voimia sinulle.
voimia tässä tosiaa tarvitaan, mutta kuten toi alempi juttu niin ei kaikki miehet oo samanlaisia... jossain on varmaan mulle vielä parempi. ja sen takia kävi nyt näin...
jatkan valoisin silmin kohti tulevaa...."paistaa se aurinko risukasaankin" :)
Joo no tämäkin nainen on vasta 19 vuotias, ja luulen ettei hänellä ole minkäänlaista ajatusta mihin soppaan on lusikkansa pistänyt, mies ei ikinä poikia hylkää...
mutta mielenkiinnolla odotan... :) mieli on huomattavasti parempi kun tänään lopetin koko suhteen.. suorastaan helpottunut. Mies vain meni paniikkiin kun sanoin et tiedän mitä sä hommaat ja mä jatkan yksin." takaisin ei sitte ole tulemista, valintas teit"
Mutta oikein hyvää kesää sinulle :)
älä pelkää itsekseen elämistä. kykenet kyllä hoitamaan lapset ja elosi niin, että hymyilyttää joku päivä. tsemppiä. minä en jäisi tuota katselemaan. olen kokenut saman tyyppisen oksetuksen kikkailut. narsistinen en osaa päätttää -mies on aina sama.
olenkin tullut tulokseen, että olen yksin niin kauan kun tajuan, miksi suostuin vedätykseen, mikä minussa oikein on vikana? läheisriippuvuuttako?
joo, en mä sitä pelkää, tähänkin asti oikeastaan yksin kaiken hoitanut.
Tuossa yritin eilen asiasta keskustella, vaan mies pakenee sanojen taakse "rakastan sinua"...
Ei vain tiedä että mä en usko enää sanaakaan.
Minulle noin puhuu, mutta kumminkin samaan aikaan salaa eilen yritti kahdelle ellei kolmelle eri naiselle txt...
tuli vain illalla sellainen tunne että nyt on jotai taas meneillään ja tänää sit halusin varmuuen ja vilkaisin hänen puhelintaan, tietääkseni osuiko oikeaan ja kyllä.
oikeastaan olenkin nyt vain helpottunut, totuus selvisi ja voin jatkaa yksin eteenpäin.
Saapa jamppa sitten kukkia itksekseen narsismissaan ja tekstailla rauhassa niiiiin paljon kuin huvittaa. siitä menee vain se 'jännitys', jääkö kiinni jne. Ihan puistattaa, kun mietin, miten itse tutkin asioita ja olin tietoinen, mutta kuitenkin aika lyöty, kun minulle selvisi koko jamapan pyöritys. Samaa sontaa rakastamisesta ja tärkeydestä löpisi kykenemättä sitoutumaan mihinkään. Kumma homma, etä sitä kiinnittyy tuommoisiin!!!! Mutta kaikesta oppii. Itekseni olen ollut ja oppinut tunnistamaan jo näitä narsismin helmiä. :D Tsemppiä!