Olen huomannut, että pettymykset ja niistä seuraavat konfliktit naissuhteissa johtuvat monesti siitä, että naisesta tulee niin läheinen, että häneen ei pysty suhtautumaan enään objektiivisesti ja se yksilöiden raja hämärtyy... toisen ajatellaan täyttävän kaikki toiveet, eikä ehkä kestetä vastoinkäymisiä ja pettymyksiä, tullaan riippuvaiseksi siitä, mitä toinen on ja millainen hän on luonteeltaan.
Silloin kun toinen pääsee riittävän läheiseksi, niin tavallaan sokeutuu sen suhteen suhteen ja tuolloin olis ehkä ihan terveellistä suhteen jatkumisen kannalta ja konfliktien estämiseksi ottaa jotain pientä etäisyyttä ja herätellä itseensä siihen oikeaan ja todelliseen tilanteeseen ja maailmaan.
Pitäis pitää huoli siitä, että muistaa se, että toinen on oma yksilönsä... jos niin ei ajattele, niin ei pysty tutustumaan toiseen enää suhde menee tunnetasolla koko ajan konfliktiin, vaikka rakkautta oliskin, mut kun sitä on liikaa ja se on sokeaa.
Vaiko olisko sittenkin niin, että se sokea rakkaus on tavoite kaikkine konflikteineen ja tunnekuohuineen siinä vaiheessa, kun todella päästään rakkaussuhteeseen, jottei suhde sammuisi?
Silloin kun toinen pääsee riittävän läheiseksi, niin tavallaan sokeutuu sen suhteen suhteen ja tuolloin olis ehkä ihan terveellistä suhteen jatkumisen kannalta ja konfliktien estämiseksi ottaa jotain pientä etäisyyttä ja herätellä itseensä siihen oikeaan ja todelliseen tilanteeseen ja maailmaan.
Pitäis pitää huoli siitä, että muistaa se, että toinen on oma yksilönsä... jos niin ei ajattele, niin ei pysty tutustumaan toiseen enää suhde menee tunnetasolla koko ajan konfliktiin, vaikka rakkautta oliskin, mut kun sitä on liikaa ja se on sokeaa.
Vaiko olisko sittenkin niin, että se sokea rakkaus on tavoite kaikkine konflikteineen ja tunnekuohuineen siinä vaiheessa, kun todella päästään rakkaussuhteeseen, jottei suhde sammuisi?
Vastaukset 3
Vanhimmat
nämä "sinun" päätelmäsi ovat aika mahtipontisia ja pateettisia luonteeltaan :)
..koha suhe "vanhenee"..niiko aika patinois suhtees ja muuttasi muotoosa monia kertoi kaike matkaa..on semmoi symbioosivaihe..ko ollaa niiko iilimadot yhtä...perin sidoksissa..
...mut sekii sitte lientyy koha pääsee siit romanttinen rakkaus hekuma vaiheest yli..=o)
...toine olis huikee tärkee muttei kuiteka sillai etteikö oma yksilöllisyyski nousis esii..ja osaisi aatella ittesä kautta..=o)
..rakkaus ei ois sokia..vain rakastuneet toisillee..=o)..semmoi oikasu..
***huomattu***