Olen "seurustellut" kohta kaksi vuotta. MUTTA...Ongelma on tämä. Mies ei koskaan kerro tunteistaan minua kohtaan. Vaikka itse olen sanonut rakastavani. Mies käy silloin kun huvittaa. Koskaan ei vie minua omaan kotiinsa. Emme koskaan käy missään yhdessä. Jos sattuu että törmäämme kaupungilla on hän kun ei tuntisi minua. Olenko sitten vain "tyhjennus" paikka?Välillä hän päästää lähelleen henkisesti, mutta jos yritän otta puheeksi suhteemme hän menee aivan likkoon ja saatta olla ettei käy pitkään aikaan ei edes soita eikä vastaa puhelimeen. Joskun taas teoillaan osoittaa että välittää. Mitä tälläisen kanssa pitäisi tehdä? Olen joskus sanonut hänelle ,ettei tästä tule mitään näemme harvoin vaikka asumme samalla paikkakunnalla. Silloin hän vähän aikaa käy useammin ja pitää muutenkin yhteyttä. Ei kerro sukulaisilleen eikä kavereilleen minusta. Jotenkin tuntuu ettei halua että kukaan tietäisi meistä.
Onkohan vaan luonteeltaan tälläinen vai mikähän on? Olen yrittänyt puhua, mutta aina onnistuu kiertämään koko aiheen.
Onko teillä muilla samanlaisia kokemuksia. Rakastan kaikesta huolimatta tätä miestä, mutta haluaisin että seurusteluumme tulisi jotai todellista pohjaa.
Horoskooppimerkiltään Kala.
Onkohan vaan luonteeltaan tälläinen vai mikähän on? Olen yrittänyt puhua, mutta aina onnistuu kiertämään koko aiheen.
Onko teillä muilla samanlaisia kokemuksia. Rakastan kaikesta huolimatta tätä miestä, mutta haluaisin että seurusteluumme tulisi jotai todellista pohjaa.
Horoskooppimerkiltään Kala.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Sähän olet varmaan jälkeenjäänyt.
Kun tollasta hyväksyt.
Se jätkä käyttää sua hyväkseen.
Mee tutkituttamaan pääsi.
Ihan ensimmäisenä sun kirjotuksesta tuli mieleen että oletkos ihan varma ettei miehesi ole varattu?
Olen ystäväpiirissäni seurannut suhdetta jossa vaimo ei tiennyt että miehensä viettää kaksoiselämää...ja vieläpä samalla paikkakunnalla :(
Nämä naiset eivät tienneet toisistaan mitään.
Onnex juttu sitten selvisi mutta se selittäisi sen miksi ei mies halua sinusta puhua kelleekkään ym...
Nosta kissa pöydälle ja juttele miehen kanssa tilit selvix ja sano että jos hän meinaa jatkaa elämää tämmösenä nii heippa.
Maailma on täynnä ihania miehiä jotka vain odottavat löytäjäänsä.
Tuommoista ei kenenkään tarvitse kestää...
Paljon voimia sinulle ja haleja
Kiitos järkevästä kommentista. Pistää kyllä miettimään. Vaikka olenhan noita asioita pohtinut paljonkin ja etsinyt syytä.Hyvää jatkoa sinullekkin :)
"Maailma on täynnä ihania miehiä jotka vain odottavat löytäjäänsä.".
Eipä vaan ole vastaan kävellyt.. tai jos on niin ohi on mennyt .
Mutta tuohon alkup. kysymykseen ,mies on varattu ei epäilystäkään.
Kyllä niitä maailmassa on...
itse "etsin" jokusen vuoden ja nyt on löytynyt :)
ettei "ihana mies" tarkoita "komea, pitkä, tumma, lihaksikas ihana mies, joka on sinuun tulisesti rakastunut".
Jos kokeilisitte yhdessä asumista 2 viikkoa,koko tilanteenne ratkeaisi siinä ajassa,melko finaalisesti.Jäisitte ehkä asumaan yhteen,siististi,mutta saattaisitte suurella todennäk.myös erota tosi pysyvästi ja aivan muita mutkitta.
Ilmiselvää: hänellä on toinen/toisia.
Olet mukana kuvioissa.Muuten modernia suvaitsemista,mutta kun jäät paitsioon,olet jo "taakkana" noille muille naisille.Tai stylistiopas.
Ero on aluksi sitä,et tuntuu,et itsellään ei ole oikeutta olla kiinnostunut itsestään.Mutta siitä se lähtee.
Nakkaa pellolle tuo pelle ,joka käyttää sua vain hyväkseen ...Vaikka pidät hänestä viel ,mutta sun pettymys on vain suurempi ja tuskaisempi kunse päättyy............Ja otat kissan pöydälle ,kysy ja vaadi mikä mättää ,kun ei kelpaa muuhun kuin sänkyyn .,.,.,.yks mies vain .,.,=)))
Ensimmäisenä tuli ajatus, että voi herrajestas, ei voi olla totta.... Jos minä olisin kaksi vuotta "seurustellut", minä en kyselisi saako hänen asuntoonsa mennä. Totta kai sinne saa mennä, jos miehellä on puhtaat jauhot pussissa. Ja JOKAINEN normaali mies antaa tulla asuntoonsa noin pitkän ajan jälkeen. Eiköhän sinun ole aika tehdä koko tälle asialle jotain radikaalia!!!
Tunnusta tosiasiat, näytöt on näytetty, monet, minäkin olen ollut samassa tilanteessa. Uskallan sanoa nykytilaanteestasi, että ajan riento on ei paranna asemaasi. Uskon, että oikea rakkauden kohde löytyy, kun annat sille tilaisuuden."Ei kannata tuhlata ruutia variksiin."
No nyt on sitten "kissa" nostettu pöydälle. Kaveri kertoi,että hänelle riittää tälläinen "seurustelu, että se siitä. Kirpaisee kyllä, mutta kesä tulossa ja toivottavasti uudet mahdollisuudet. Kiitos kaikille vastannelle ja hyvää kesää.
Olenpa iloinen, jos teit nyt sen ainoan ratkaisun, mikä oli mahdollista.
Ei naisen (eikä miehen) tarvitse eikä kuulu elää mitään varjoelämää ja
tyytyä muruihin, jotka tippuvat toisten pöydiltä.
Tunnen tapauksia, joissa monta vuotta elämästä on hukattu roikkumalla löysässä
hirressä ja odottaen sitä puhelinsoittoa.
Mikä hirveintä, ei siinä kaverien neuvot tunnu auttavan.
Koska tällainen alistava ja riistävä parisuhde on yhtä vaikea lopettaa kuin
viinanjuonti alkoholistille tai narkin vetäminen narsulle: se on kaikki itsestä kiinni.
Kukaan toinen ei voi siihen loppupeleissä vaikuttaa.
Hyvää kesää ja loppuelämää sinulle.
Äläkä ota sitä tyyppiä takaisin vaikka tulisi ruusupuskan kanssa oven taakse.
Ei se ole kuitenkaan sen arvoista.
Sillä on joku oikeekin tyttöystävä ja se vaan vedättää. Ei tuo oo seurustelua.
Minulla on takana yli 2,5 vuoden tapailusuhde joka on perustunut lähinnä täydelliseen seksiin. Tapaamme yleensä aina miehen luona, mutta olemme jonkin verran nähneet myös toistemme kavereita. Olemme olleet lopettamassa suhdetta jo monesti, mutta se on hyvin hankalaa. Tänään taas suhde loppui, ehkä nyt lopullisesti kun mies sanoi, ettei hänellä ole ihastuksen tunteita. Seksisuhdetta hän voisi jatkaa jos se ei loukkaisi minua. Tuntuu todella kurjalta. Olenpahan oppinut tästä yhden miehen ja naisen välisen eron. Mies voi pitää yllä seksisuhdetta ilman tunteita, nainen ei, ainakaan minun tapauksessani.
Vaikkakaan ei vaikuta varmasti yhtään asiaan...