Runosuoni kukkii jälleen ja tuolla sinkut-palstalla olleiden parin postausten innoittamana ajattelin tehdä tänne postauksen vähän laajemmassa skaalassa.
Siellä oli siis pari postausta missä nainen laittoi omat tietonsa ja muut sai sanoa hänen "tasonsa" ja millaiseen kumppaniin hänellä on "oikeus". Ne oli täysin humoristisia.
Koitetaa sit ottaa pien pilke silmä kulmassa tää homma eikä aleta kiukuttelee heti alkuun. Jos sun huumorintajus ei kestä niin sulje selain kiitos. :)
Nyt usein kun joku ihminen ihmettelee miksi on yksin eikä sopivia kumppaneita tunnu löytyvän niin yleisin vinkki näille ihmisille (molemmille, miehille ja naisille) on se, että laske rimaa ja vaatimuksia kumppanilles.
Nyt kuitenkaan kukaan ei koskaan ole selittänyt missä menee raja ja mikä on liikaa vaadittu ja mikä ei joten teen muutaman kysymyksen ja saatte vastata niihin.
Meneekö toi "taso" ja vaatimuksen sen mukaan, että jos itse pystyt suoriutumaan siitä niin silloin sulla on oikeus vaatia/toivoa sitä myös toiselta?
Esim. jos olet musikaalinen niin voitko vaatia/toivoa myös toisen olevan sitä? Entäs jos olet urheilullinen onko silloinkin oikeus vaatia/toivoa? Eli jos pystyt itse täyttämään jonkun osan niin silloin voit myös hyvillä mielin odottaa toiselta samoja asioita?
Jos taas homma on noin, niin mites silloin jos mies on pieni ja hoikka niin onko hänellä oikeus vaatia myös naisen olevan pieni ja hoikka vai onko vain isolla ja lihaksikkaalla oikeus vaatia hoikkaa naista?
Entäs jos toinen on korkeastikoulutettu ja menestynyt, mutta ulkonäkö on vaatimaton, saako hän vaatia toisen ulkonäöltä mitään vai ainoastaan hänen koulutukseltaan?
Karkeita esimerkkejä, mutta en tässä kiireessä nyt kerennyt muutakaan miettiä.
Kertokaa siis jotain omia mielipiteitä siitä mitä kenelläkin on oikeus vaatia. Ehkä saan pari vinkkiä ja tietoa samalla mitä mä saan vaatia ja toivoa. ;)
Siellä oli siis pari postausta missä nainen laittoi omat tietonsa ja muut sai sanoa hänen "tasonsa" ja millaiseen kumppaniin hänellä on "oikeus". Ne oli täysin humoristisia.
Koitetaa sit ottaa pien pilke silmä kulmassa tää homma eikä aleta kiukuttelee heti alkuun. Jos sun huumorintajus ei kestä niin sulje selain kiitos. :)
Nyt usein kun joku ihminen ihmettelee miksi on yksin eikä sopivia kumppaneita tunnu löytyvän niin yleisin vinkki näille ihmisille (molemmille, miehille ja naisille) on se, että laske rimaa ja vaatimuksia kumppanilles.
Nyt kuitenkaan kukaan ei koskaan ole selittänyt missä menee raja ja mikä on liikaa vaadittu ja mikä ei joten teen muutaman kysymyksen ja saatte vastata niihin.
Meneekö toi "taso" ja vaatimuksen sen mukaan, että jos itse pystyt suoriutumaan siitä niin silloin sulla on oikeus vaatia/toivoa sitä myös toiselta?
Esim. jos olet musikaalinen niin voitko vaatia/toivoa myös toisen olevan sitä? Entäs jos olet urheilullinen onko silloinkin oikeus vaatia/toivoa? Eli jos pystyt itse täyttämään jonkun osan niin silloin voit myös hyvillä mielin odottaa toiselta samoja asioita?
Jos taas homma on noin, niin mites silloin jos mies on pieni ja hoikka niin onko hänellä oikeus vaatia myös naisen olevan pieni ja hoikka vai onko vain isolla ja lihaksikkaalla oikeus vaatia hoikkaa naista?
Entäs jos toinen on korkeastikoulutettu ja menestynyt, mutta ulkonäkö on vaatimaton, saako hän vaatia toisen ulkonäöltä mitään vai ainoastaan hänen koulutukseltaan?
Karkeita esimerkkejä, mutta en tässä kiireessä nyt kerennyt muutakaan miettiä.
Kertokaa siis jotain omia mielipiteitä siitä mitä kenelläkin on oikeus vaatia. Ehkä saan pari vinkkiä ja tietoa samalla mitä mä saan vaatia ja toivoa. ;)
Vastaukset 37
Vanhimmat
mielestäni jos on musikaallinen ihminen,niin kyllä on oikein vaativa että kumppanikin on..
ja jos on urheilullinen niin on myös oikeus vaativa että mahdollinen kumppanikin on..
ja jos on pieni ja hoikka mies...niin on oikein vaatia että nainenkin olisi pieni ja hoikka..
riippuu kyl siitäkin kuinka pieni mies on kyseessä..
entäs jos toinen on korkeastikoulutettu ja menestynyt mutta ulkonäkö on vaatimaton,saako hän vaatia
toisen ulkonäöltä mitään vai ainoastaan kuolutukseltaan?
tässä kohdassa beefcake tullaan siihen sun opettamaan termiin yhteiskunnallinen status,
olettaen että kyseessä olisi korkeasti kouluttautunut mies ja menestyvässä firmassa töissä,(mahdollisesti oma yritys)..niin mielestäni kyllä hän saa vaati että hänen kumppaninsa olisi myöskin korkeasti kouluttautunut,ja hyvännäköinen..
tämä vaatimus saattaisi karistaa hänen kannoiltaan naiset jotka juoksevat rahan perässä..
sitten jos otetaan korkeasti kouluttautunut nainen..niin kyllä hänelläkin on oikeus vaatia että mieskin on korkeasti kouluttautunut..hänellä on siihen ehkä jopa isompi oikeus kuin vastaavalla miehellä..
ja sitten tohon toiseen
meneekö toi taso ja vaatimukset sen mukaan jos itse pystyt suoriutumaan siitä
niin sulla on oikeus vaatia/toivoa sitä myös toiselta???
mielestäni ei mene niin vaan tässä kohassa on kunnon taistelu miehet vs naiset menossa..
tyylin jos nainen vaatii että miehen pitää olla lihaksikas
mies vaatii naisen pitää olla hoikka..
nainen vaatii miehen pitää olla komea
mies vaatii naisen pitää olla seksikäs..
jne näin se lista jatkuu..
Ihan mitä vaan voi ja saa vaatia, ihan vapaasti.
Se mitä saa, on taas eriasia.
ihminen on kokonaisvaltainen, joten ei saa itkeä, jollei saakaan sitä mitä vaatii.
Saattaa olla että ihminen joka omasta mielestään on varteenotettava, on muiden mielestä ihan mahdoton.
Nää statukset on siinä mielessä täysin harhaanjohtavia.
Kaksi täysin erilaista ihmistä saattaa löytää toisensa.
Mikä kenellekkin on tärkeetä, jollekin ulkonäkö, toiselle omaisuus tai ammatti, joillekin ei mikään näistä.
Ihmettelen miks nää tason kehittelijät on yksin, ihmetteleeköhän kukaan muu.
.....Erikoinen ilmaisu tuo " taso" ja "vaatimus"...tulee ensimmäisenä mieleen unelma täydellisestä ihmisestä.... täydellisessä maailmassa... missä se maailma lieneekin...videolla...ehkä ... jossa kaunis ja täydellinen ihminen saa toisen samanlaisen ja kaikki on täydellisestä sen jälkeen!!? Itse asiassa hyviä kysymyksiä... ja katsoin välittömästi peiliin....ja mietin mitä itse toivoisin toiselta osapuolelta... ihanne mieheltä???--------Kyllä se on kemiaa, elekieltä, sanoja ja tekoja, hiljaisuuttakin... ehkä se mitä toinen osaa tai tekee työkseen ei heti tule ensimmäisenä esille ja vaan joko on kemiaa tai ei. Omat vaatimukset voivat olla utopistisia ja siiten vain huomaa että siinä se toinen on... eikä vaatimukset ja haaveet olleet lähelläkään todellisuutta... ;)
Voit vaatia ihan mitä vain, mutta todennäköisesti käy niin kuin näille bling, bling tytöille... eli ajatteleva, tunteva ihminen huvittuu ja v......tuu ja viis veisaa vaatimuksista ja katsoo muualle ja eteenpäin..... Tsemppiä!! Ja suloista , tuoksuvaa ja unelmia täynnä olevaa kesää :) ;)
Olen ollut liian pitkään lukematta s24:sta, ja tuo taso-hömppä kuulosti älyttömältä :).
Kaikkeahan saa toivoa mahdolliselta tulevalta kumppanilta, eihän se kiellettyä ole. Jos ei löydy, niin sitten ei valiteta.
Mutta oikeasti, kyllä sen sellaisen sielunkumppanuuden ja kemian löytää jostain muualta kuin puitteista. Se vain tuntuu oikealta, kun sopiva osuu kohdalle.
Musta tuntuu, että monikaan ei vaan osaa ottaa kontaktia vastakkaiseen sukupuoleen sujuvasti. Noi kaikenkarvaiset kriteerit suojelevat itseä siltä kamalalta tosiasialta, ettei itse olekaan täydellinen.
Ja mutu tämäkin: moni ajattelee vielä törmäävänsä parempaan. Mutta tämä elämähän on täynnä erilaisia ihmissuhteita. Parempaan saa aina vaihtaa. Jos tuntuu hyvältä, niin silloin se on oikein. Jos ei, niin vikahan on itsessä silloin. Eli ei osaa arvostaa toista sillä tavalla kuin sitä toista pitäisi. Toista ei voi muuttaa mutta itseään voi.
Ja mitä minä "vaadin" mieheltä sen kemian lisäksi? Arvostaisin miestä, joka kohtelee muita ihmisiä hyvin.
... Upeasti todettu " Arvoistaisin miestä, joka kohtelee muita ihmisiä hyvin"... juuri näin toivomme kaikkien ihmisten kohtelevan meitä: YES!
ystäviltäni ja mieheltäni vaadin. Muita pitää kohdella hyvin. Miten hän kohtelee muita kertoo paljon siitä miten hän kohtelisi minua kun "rakkauden ensi huuma" olisi haihtunut.
Vaikka olen "kaunis" ja "hoikka", on minulla läjäpäin ystäviä jotka sitä "eivät" ole. Vaatisiko mies minua jättämään ystäväni koska he eivät täytä hänen "tasoaan"? Ketä kutsua kesällä syömään ja juhliin jos vieraat on valittava ulkonäön perusteella jotta valokuvamuistoja ei tarvitse hävetä?
Entä vanheneminen? "Haluan brunetten".. Entäpä kun hiukset alkaa 40 ikävuoden jälkeen harmaantumaan? Nahka roikkumaan? Iän tuomia muutoksia kukaan ei voi välttää, ei edes "vaatija" itse.
Entä onnettomuus? Pienet tai suuret palovammat? Saako kumppani sairastua oksennustautiin? Se ei ole sievää.
Tärkein: Saako kumppani syödä samoja ruokia mikäli hän näistä ruoista herkästi lihoo ja toinen ei? Miten menetellään? Menetelläänkö niin kuin eräs pariskunta kaupassa jossa mies komensi naisen laihdutuskuurille ja osti hänelle ravinnoksi vain mehua (nainen oli äärimmäisen hoikka)? Saako toinen kumppani vaatia mitä toinen syö jotta toisen paino pysyisi "vaaditulla tasolla"? Samalla kun itse syö mitä haluaa.
VruZmp yakeoslikqpy, [url=http://kqnfwjeguljn.com/]kqnfwjeguljn[/url], [link=http://pbolmitadrpr.com/]pbolmitadrpr[/link], http://agwmacimrdzk.com/
Vaatimaton ulkonäkö olisi siis leukemiapotilaan kasvot,eikö?
Keinotekoisuus jyllää,ja ei-niin-tavis on yleensä kalliit Guerlainit,ei muuta.Tähtiä kasvatetaan muotteihin jo Muskarissa.
On harmillista,jos tavallisuudelle ei ole enää tilaa.Taiteellisuus on ainoa vastakohta tavanomaisuudessa noin imagollisesti.Taide ja mielisairaudet tukevat toisiaan,ilmentävät toinen toisiaan,kummastakaan ei päästä irti koskaan.
Pornografia on kuvausteknologiaa,valaistustekniikkaa jne.
Fitnessmuokkailu tekee ihmisestä hyveellisen.
Kokisin hyökkäävänä,jos en saisi taviksena suoda itselleni pari mascarahetkeä aamuittain.Eihän se miesten perään huuda.
Ajattelen henkkoht, että samankaltaisuutta pitää löytyä eniten luonteenpiirteistä. Liikunnallisuudestakin sen verran, että toinen ei ainakaan aio missään kohtaa jäädä pysyvästi sohvaperunaksi ja alkaa kasvattaa kaljamahaa. Käytännössä itse olen vaatinut puolisolta niitä asioita, joita itsekin tarjoan. Joitain pieniä juttuja on, kuten vaikkapa ruoanlaittotaito. Haluan että mies osaa laittaa ruokaa, mutta eipä mun mies juurikaan osaa. Olen opettanut sen paistamaan kananmunia. Tärkeintä onkin se, että hän haluaisi opetella ja tarpeen tullen osaisi laittaa sitä (lähinnä lasten kannalta ajateltuna)
Ja se mikä mielestäni on kieltämättä vähän älytöntä, että ylipainoinen ihminen haluaa urheilullisen ja timmikroppaisen puolison. Tosin mitäpä sitä on toisten vaatimuksista sanomaan ja tiettävästihän jotkut timmikroppaisetkin joskus haluavat sen ylipainoisen.
Yleisesti ottaen mielestäni jokaisen pitäisi vaatia itselleen sellainen puoliso, jollaisen haluaa, eikä tyytyä siihen joka ei kaikkia vaatimuksia täytä, mikäli ja kuten yleensä lopputuloksena sitten on se onneton parisuhde..
jäädä yksin jos sitä ei luonnollisesti löydy. On ihmisarvon vastaista mitä ihmiset täällä tekevät: Yrittävät vaatia ihmisiä muuttamaan itseään heitä varten. Tällainen ajatus on sairas ja mielivaltainen eikä koskaan oikein ketään kohtaan.
On eri asia odottaa kohtaavansa ihmisen, joka vastaa vaatimustasoa, kuin ottaa joku kumppaniksi ja yrittää muuttaa häntä mieluisekseen. Jälkimmäistä en todellakaan käsitä.
Rima menee siellä, missä onnistumisia tulee. Eikä riipu yksittäisistä ominaisuuksista. Joku 165 senttiä pitkä mies voi olla hirveä naistenkaataja ja tapailla mallinnäköisiä pitkiä naisia. Hän saa niitä, joten hänellä on sitten muita hyviä ominaisuuksia.
Tykkään maksalaatikosta ja toinen ei suostu syömään.
Jätänkö ja etsin sellaisen, joka syö samoja ruokia, juo samoja viinejä, haluaa silloin kun minä haluan, ei halua kun minä en halua...
Kun valat on vannottu, niin enkö omistakaan toista?
tekemistä tuolla kommentilla oli minun kommenttini kanssa? Jäikö psyykenlääkkeet ottamatta?
Tottakai hontelo mies saa vaatia honteloa naista ja lyhyt lyhyttä jne. Lihava nainen saa vaatia lihavaa miestä jne. Ja muslimi muslimia jne.
Kaikkeahan saa vaatia, ihan mitä vaan, kunhan sitten saa sen tai ei valita, jos ei saa. Ainahan kysyntä ja tarjonta ei kohtaa ja sille ei voi mitään.
Sun pitää miettiä eka millainen sä olet. Oletko oikeasti hyvän näköinen ja koulutettu? Jos olet, voit vaatia tätä myös tulevalta kumppaniltasi. Jos et, niin voit toki vaatia, mutta et ehkä saavuta tavoitteitasi.
Ja nää menee käsikädessä, mutta myös ristiin. Rikkaus voi kompensoida ulkonäköä..mutta koulutus ei ehkä niinkään ellei se takaa tuloja.
En usko että voidaan laatia mitään taulukoita tmv tilastoja siitä mihin mikäkin on oikeutettu.
Tuon "oman tason etsimisen" kyllä itse tulkitsen siten, että minkälaista ihmistä tahansa saa yrittää, mutta jos kerta toisensa jälkeen ei onnista, lienee syytä tinkiä tavoitteista, ja suunnata vaatimattomampiin kohteisiin, eli esimerkiksi niihin "rumiin" tai "vanhoihin" naisiin. Se että luulee tekevänsä suurenkin uhrauksen kun laskee kroppavaatimukset 10,0 -arvosanaa vastaavasta 9,5:een, kaivaa vaan omaa hautaansa.
Mies25w on tästä kyllä oikein malliesimerkki: jaksaa kritisoida sitä, että naiset haluavat lihaksikasta ja komeaa miestä - mistä valituksesta päätellen hän ei itse kyseistä miestyyppiä edusta - mutta itse nimeää ihannenaisekseen täysin luonnottoman barbien, joka on vähintään 5 cm keskiverto suomalaisnaista pidempi, ja painoindeksin alarajalla D-kupin rinnoilla. Paradoksaalista mutta ah niin ennalta arvattavaa on että puolet kriteereistä kohdistui ulkonäköön. Sellaisin vaatimuksin on aika tekopyhää ruikuttaa siitä että naisille tärkeää on vain ulkoinen habitus.
itkee täällä kun naiset on niin rumia ja lihavia. Kun päivät kytätään kotona telkasta ja netistä niitä photoshop-kaunotarten kuvia niin onhan se järkytys kun pistäytyy kaupassa ja näkee taviksia jotka on väsyneitä työpäivän jälkeen eikä niillä ole ykköskuteita, meikkiä eikä sitä photoshoppia.
En usko että näistä täällä olis oikean naisen kanssa petissä yhtään mihinkään. Niin kamala järkytys olisi ettei naisen iho kuulla kuin silkki ja ole niin kimmoisa mitä nää täällä jauhaa. "Kyllä hoikka ja kiinteä on paras" yhtään selluliittia ei saa olla, syökää naiset oikein, käykää lenkillä, olkaa nälässä jotta meillä olis mukavampi teitä kattoa, ei meidän ulkonäöllä ole mitään väliä..vähän kun on noloa porukkaa. Sitten loppujenlopuksi miesten vaatima hoikka onkin yllättäen 175cm ja 55kg..jumalauta että tuo on jo laiha. Eli mallinmitoissa.
Voi ja nyyh kun en prinsessaa saa. No prinssejä ei ole olemassakaan eikä vois vähempää kiinnostaa.
luu kurkkuun kun et vastannut viestiin?? Noloa =D
Ihminen haluaa itselleen useimmiten samantyyppisen ihmisen. Lyhyt ihminen kumppaniksi lyhyen, pitkä pitkän, hoikka hoikan jne. Juuri siksi kun ei "sekoituta toisiin erilaisiin", ulkonäköerot ovat huomattavia. Joku nainen voi olla 145cm, kun taas joku toinen nainen 185cm... Miehissäkin löytyy valtavia geneettisiä eroavaisuuksia.
Siis, yksinkertaisuudessaan: Ei ole mitään tasoa, vaan kauneus/komeus on katsojan silmissä. Ihmisiä on hyvin erilaisia. Erilaisuus tuo tietenkin haasteen: kaikki eivät ole kumppaniainesta. Mutta tylsäähän se olisi, jos kaikki olisivat samasta muotista...
No kyllä kai nyt joku "taso" kuitenkin on. Harvemmin äärimmäisen epämuodostuneet työttömät kääpiömiehet ovat parisuhteessa älykkään bikinimallin kanssa (jos heitä on olemassa). On tiettyjä suuntaviivoja siinä, mikä on hyvännäköistä ja puoleensavetävää ihmisessä. Kiinnostukset vaihtelevat ilman muuta joskus paljonkin, mutta tiettyjä lainalaisuuksia voidaan löytää. Mitä normimpi ihminen, sitä normimpi nais-/miesmaku usein.
Kaipa meillä kaikilla on jotain tasovaatimuksia. Joku arvostaa koulutusta, joku ulkonäköä jne. riippuen tyypistä.
Luulen kuitenkin, että nykyaikana on iki-sinkkuja niin paljon siksi, että moni ihan oikeasti pitää aivan liian korkealla rimaa kumppanin etsinnässä. Ollaan olevinaan niin ihania, kauniita, komeita, fiksuja ja filmaattisia, mutta kun vihdoin ja viimein sitten "se täydellinen" löytyy, voikin käydä niin, ettei itse hänelle kelpaakaan. Hän voiolla yhtä vaativa.
Suurin osa meistä on ihan tavallisia ihmisiä. Jos haluaa seurustella, kannattaa tarkistaa vaatimustasonsa uudestaan. Vaikka ihan varmuuden vuoksi.
Toi oli hyvin sanottu: "jos haluaa seurustella". Tuntuu että joittenkin mielestä pitäisi laskea sitä rimaa ja ottaa vaan joku vaikka ei edes halua seurustella.
kyllä edelleenkin ajatella ihmiset ihmisinä eikä tasoina. Näin on menty 40 vuotta ja mennään loppuelämäkin.
äänestä =)
Mitkään noista asioista eivät vaikuta "sen oikean" löytämiseen. Kun ihminen rakastuu tulisesti voi se toinen osapuoli olla vaikka mikä kunnes arki tuo "totuuden" toisesta esiin.
Mutta joo, kyllä sulla on kerrankin puheissasi hyvä pointti ;) Beefkakku...nimittäin kyllähän varmaan kaksi työssäkäyvää, raitista elämää elävää ansaitsee toisensa. Eli en minä työsskäyvänä, raittiina naisena huolisi työtöntä lihavaa juoppoa. Enpä kyllä odottaisi miljonääriäkään vaikka olenkin aivan kaunis ja sievä. Kunhan vain täyttää tuon raittius ja työpaikka kriteerin eikä ole sairaalloisen ylipainoinen. (pieni pyöreys sallitaan).
En nyt jaksa paneutua asiaan sen paremmin, kuin ilmoittaa, että mielestäni kaikki vitun tasoajattelu on aivan typerää ja toimii täysin vain teoriassa. Totta on, että yleensä "samantasoiset" (ja kukakohan senkin taas määrittelee?) yleensä pariutuvat keskenään ja pareja, jotka eivät muiden ihmisten mielestä ole samantasoisia, arvostellaan, eikä heihin osata suhtautua normaalisti. Tuntuu, etteivät ihmiset oikein enää jaksa uskoa tosirakkauteen, kun ajatellaan aina jotain tasojen vastaavuutta. Minua ei ainakaan ikinä ole kiinnostanut, olenko jonkun miehen tasoinen, vaan olen vain ollut ja rakastanut.
ns. taviksista ja heidän "vaatimustasoistaan", jotka enimmäkseen taitaa käsitellä ulkonäköä ja raha-asioita, mutta ainakin älykkäät ihmiset tarvitsevat älykkään kumppanin. Sitä ei todellakaan täältä suomi24 löydy kun lukee näitä juttuja!!!!
-jätä nämä jutut lukematta...
Miehet ovat siinä mielessä onnekkaassa asemassa että jos ulkonäkö on korkeintaan mallia "pätkä ja tavis" niin sitä voi kompensoida monella tavalla: älykkyydellä, huumorintajulla, hyvällä koulutuksella ja työpaikalla, sosiaalisella ja positiivisella käytöksellä, hyvällä arjenhallinnalla jne. jne.
En voi tietää täysin mitä miehet vaativat naiselta, mutta vaikuttaa että naisen pitää olla lähinnä kaunis ja hoikka. Ja niiden puutetta ei juurikaan voi kompensoida millään. Onneksi sentään kauneus on vähän katsojasta kiinni, joku tykkää blondeista ja joku bruneteista.
"En voi tietää täysin mitä miehet vaativat naiselta, mutta vaikuttaa että naisen pitää olla lähinnä kaunis ja hoikka. Ja niiden puutetta ei juurikaan voi kompensoida millään. Onneksi sentään kauneus on vähän katsojasta kiinni, joku tykkää blondeista ja joku bruneteista."
Harva mies vaatii hoikkaa ja kaunista naista, koska harvalla miehellä on varaa vaatia sellaista. Yleisesti voidaan todeta ihan faktana, että miehet ei vaadi naisten ulkonäöltä läheskään yhtä paljon kuin mitä naiset vaativat miehiltä. Useille miehille kelpaa omaa tasoa alempikin nainen, mutta lähes kaikki naiset vaativat omantasoistaan tai omaa tasoaan korkeammalla olevaa miestä.
tuo taso sitten on?
Jos ajattelee sitä että taso tarkoittaisi sitä että toisella on jotain ominaisuutta tai taitoa enemmän, vähemmän tai saman verran, niin onko tuo ”taso”, jota tarkoitetaan tuo viimeisin? Toisella on oltava samat ominaisuudet ja taidot kuin itsellä, niin se on ”oman tasoinen”?
Kuten jossain vanhassa tutkimuksessa tuli esiin, että viehättyvyydeltään samankaltaiset pysyivät todennäköisesti pidempään yhdessä kuin erilaiset. Viehättyvyys taas ei ole yksittäinen esim. ulkonäöllinen ominaisuus vaan kokonaisuus (olemus) ihmisessä.
Vai onko ”taso” yhteiskunnallinen asema, yhteiskuntaluokka? Nykyään se määräytyy tulotason mukaan, ei niinkään arvon mukaan. Onko se ”oma taso” sitä, että toisen tulotaso on sama kuin oma tulotaso? Vai omistustaso? Kummallakin on sama määrä omaisuutta.
Todellisuudessa kun ne henkilöt vetävät puoleensa, jotka muistuttavat meitä itseämme tai meille läheistä henkilöä. Ovat siis osittain samanlaisia mutta joiltakin ominaisuuksiltaan erilaisia. Hän joka mieltyy hyvin erilaiseen persoonaan, usein etsii jotain ominaisuutta / kykyä jonka kokee itseltään puuttuvan, ja kuvittelee saavansa tuon ominaisuuden itselleen parisuhteessa.
Se missä eniten tulisi olla samalla ”tasolla” ovat arvot. Että kumpikin arvottaa saman periaatteen mukaisesti. Onko koulutus tärkeä? Onko omistusasunto tärkeä? Onko rehellisyys tärkeä? Ovatko hyvä käytös tavat tärkeä? Ovatko lasten harrastukset tärkeä? Onko turvallisuus ja tasainen arki tärkeä? Jne.
Me voimme vaatia vain itseltämme, toiselta TOIVOTAAN. Omaa itseämme voimme muuttaa, emme sitä toista. Aina kun vaadimme, rajoitamme toisen vapautta.
Itse toivon että toinen ymmärtää minua mahdollisemman paljon, ei ihan kokonaan. Jotta hän niin voisi tehdä, on hyvä että esim. koulutustaso, ammatti tai työ ja elämänhistoria on ollut saman tyyppinen kuin itselläni. Sitäkin odotan että tulevaisuuden toiveet ja haaveet eivät liikaa poikkeaisi toisistaan. Näin siitä arjesta saa ilon ja onnen esiin.
Tämä muuten on mielenkiintoinen piirre, että nykyään valitetaan sitä että kun muut ihmiset eivät ole meidän mielemme mukaisia. Onko itsekkyys ja itsekeskeisyys jo saanut noin suuren vallan? Onko maamme siis täynnä tulevia diktaattoreita?
"Meneekö toi "taso" ja vaatimuksen sen mukaan, että jos itse pystyt suoriutumaan siitä niin silloin sulla on oikeus vaatia/toivoa sitä myös toiselta?"
Ei se aivan täysin noin mene. Taitolajeissa ei voi vaatia vastaavia suorituksia kumppanilta, ei siinä olisi järkeä.
Sitten taas on ihan kohtuullista vaatia, että kumppanilla ei ole rikosrekisteriä ja että kumppanin väkivaltainen ex Rane ei tule vankilasta vapauduttuaan meille kavereidensa kanssa keskellä yötä grillailemaan ja chillailemaan.
Ja sellaistakin voi vaatia, että kumppani ei ime päihteitä jatkuvalla syötöllä, tai harrasta irtoseksiä kun ollaan esim viikko erossa vaikkapa työmatkan vuoksi.
saa mitä vain, mutta sitten on varauduttava siihen, että ehkä sinä et täytäkään sen sun vaatimukset täyttävän omia vaatimuksia. Musta hyvä yleissääntö on se, että sitä voi vaatia toiselta, minkä itsekin täyttää.
Toinen juttu sitten on se, että ei kohdisteta noita vaatimuksia niin, että etsittäisiin kumppania, joka täyttää omat vaatimukset, vaan vaaditaan, että kaikkien maailman naisten pitäisi muuttua tietynlaisiksi ihan vain miehiä miellyttääkseen. Musta jokaisella on oikeus olla juuri sellainen kuin itse haluaa (kunhan ei tietenkään ketään suoranaisesti vahingoita) ja jos ei kelpaa, niin voi voi. Minä ainakin olen sellainen nainen, että tiedän ihan varmasti, etten ole ollenkaan sellainen josta miehet tykkää, mutta en jaksa välittää. Haluan silti olla oma itseni, vaikka saankin olla sitä yksin.
että mies on älykäs eikä esimerkiksi halua mua siksi ettei saa ketään muuta yhtä tasokasta, tai naista ylipäätänsä. Olen kaunis, sosiaalinen ja älykäs mutta en ilmeisesti tarpeeksi... koska seuraani tuppaa vääriä miehiä joiden todellinen luonne paljastuu useimmiten vasta parin kuukauden kaivelun ja salapoliisityön jälkeen. Miehet on huvittavia kun ne iskee ensin väärää tasoa olevan naisen, yrittää ensin niskalimassa esittää jotain muuta mitä ovat ja sitten muuttuvat riippukiviksi ja arvostelijoiksi kun rahkeet ei riitäkään. Mä olen lopuksi ihan et WTF ja pakko päästä miehestä eroon!!!?
Se, että vaatii omaa "tasoaan", ei tarkoita sitä, että vaatii täsmälleen samanlaisen ihmisen kuin itse on. Jos itse on vaikka urheilija tai muusikko niin ei se tarkoita sitä, että tahtoo toisen samanlaisen, vaan että haluaa ihmisen, joka kunnioittaa hänen intohimoaan ja on ehkä itsekin kiinnostunut samasta alasta vaikkakin vain sivustakatsojana sitten. Mielellään jotain intohimoisesti harrastavat ihmiset toivovat puolisoltaankin jotain intohimoa elämässä jotain asiaa kohtaan.
Tämän halusin vain todeta... kai jokaisella on oikeus vaatia sellaista ihmistä, joka arvostaa samoja asioita ja jolla on samanlaiset kiinnostuksen kohteet. Muutenkaan muitten vaateet eivät ole koskaan minua vaivanneet, saahan sitä vaatia vaikka mitä.
voi aina esittää mutta niitten vaatimuksen kanssa olisin hieman varovaisempi. Ulkonäköä ja koulutusta enemmän painaa vakaassa se mitä sydän sanoo ja miten kemiat kohtaavat. Itse olen sinkku, ollut jo pitkään, omasta tahdosta, en vaadi kohtuuttomia mutta sydän täytyy sanoa kyllä ja se sanoo sen aika harvoin. Valitettavasti vastaus on useimmiten ei.
Kai tämän sinulle jo joku sanoikin. On oikeus toivoa ihan mitä tahansa omasta tasostaan huolimatta, mutta ruikuttaminen siitä ettei sitten saakaan partneria, jos ei tarjontaan tyydy, on pelkkää nirppanokkaista ruikutusta.