Arvoisa karaooketaiteilija.
Olemme saaneet tehtäväksemme välittää Teille seuraavan
tiedon,olemme Laakon VPKn alainen etsivätoimisto
Olette ilmaisseet halunne laulaa venäläisperäisen kappa-
leen suomen kauneimmassa kaupungissa ja olisitte hlunneet,
että eräs herrasmies olisi tanssinut ripaskaa.
Etsimme Teitä tämän viestin toimittamiseksi mm. Moskovasta.
Pariisista ja Lontoosta asiakkaan laskuun emme kuitenkaan
tavoittaneet ja lähestymme Teitä tätä kanavaa käyttäen.
Ko.herrasmiehen ripaskan tanssiminen ei tällähetkellä onnistu hänelle asenettiin polviin holkit 1 mailmansodan jälkeen klo 13.35,polvet tällähetkellä vihoittelevat.
Muuten tanssi kävisi hyvin.Asiakkaamme toivotta Teille menestystä tuleviin karaokekilpailuihin ja mukavia lauluhetkiä.
Etsivätoimisto Letku ja Liekki
VPK Laakko
Olemme saaneet tehtäväksemme välittää Teille seuraavan
tiedon,olemme Laakon VPKn alainen etsivätoimisto
Olette ilmaisseet halunne laulaa venäläisperäisen kappa-
leen suomen kauneimmassa kaupungissa ja olisitte hlunneet,
että eräs herrasmies olisi tanssinut ripaskaa.
Etsimme Teitä tämän viestin toimittamiseksi mm. Moskovasta.
Pariisista ja Lontoosta asiakkaan laskuun emme kuitenkaan
tavoittaneet ja lähestymme Teitä tätä kanavaa käyttäen.
Ko.herrasmiehen ripaskan tanssiminen ei tällähetkellä onnistu hänelle asenettiin polviin holkit 1 mailmansodan jälkeen klo 13.35,polvet tällähetkellä vihoittelevat.
Muuten tanssi kävisi hyvin.Asiakkaamme toivotta Teille menestystä tuleviin karaokekilpailuihin ja mukavia lauluhetkiä.
Etsivätoimisto Letku ja Liekki
VPK Laakko
Vastaukset 23
Vanhimmat
Onnentoivotuksista kilipailuihin, sitä minä tartten.
En arvannukkaa, että mua olis ihan etsivätoimisto ettiny ja nui laajasti vielä, ehän minä mikkää kuuluisuus oo, siksipä ei löytyny.
Eikä muuten siinä pienesä paikasa, josa kävin illalla kolome laulua hoilauttamasa ollu ko. lauluakkaa, joten seki jäi sitte tekemättä.
Nii ja ystävätärki petti, eikä vastannu puhelimmee lainkaan, joten käväsin tyttöni kaa hetken aikaa karaokebaarisa.
Tännää sitte juhlitaa valamistujaisia perhepiirisä, joten palaan sinne kotikonnuilleni iliman tanssimisia ja sen kummempia karaokelaulajaisia.
Kirijotellaanpa ens viikolla lissää. Täälä eteläsä o muuten kylymempi ko sielä meillä pohojospohojammaalla.
K-koukuttaja
Kamelilla ratsastain saapui hän.
Esitämme seuraavanlaisen kysymyksen Onko karaookeväki pikkusen pipo kireää
porukkaa?
On urheilu,politiikka ja suomalaisuus ja nyt näyttää olevan karaooke alueita joihin
"pikkupirullinen"tölväisy aiheuttaa sietämisen synnytystuskan.
Sinä olellasi mukana voitko kertoa tunteeko karaookeväki sanan HUUMORI vaan onko "sisäsiittoisuus" tehnyt porukasta luontaan työntävän?
Ei tervitse vastata jos olen pahoittanut mielen.
Teen tämän kysymyksen sSnulle koska katseessasi on pilkahdus huumoria.
etkä sä ainaskaa mun mieltäni oo pahottanu.
Karaookeväki - mikä se semmonen o, en oo kuullukkaa.
Luulen kuiteski, että se o aika laaja käsite.
Onko ne niitä, jotka laulavat karaookkea ja onko ne laulavaiset, jotka o esim. yhen kerran kokkeillee sitä vai onko myös ne, jotka tulevat varta vasten kuuntelemmaanki vai onko neki, jotka "joutuvat" kuuntellee karaookkea vai mikä se raja o, milloin o karaookkeväkiä?
Musta kaikki eellämainitut ovat humorimiehiä ja naisia.
Ihan joku joskus harvakseen on sattunu noussee väärällä jalalla ja sillon saattaapi pipoki olla kirreenä.
Sinäkkii kirjotat nimimerkillä "pipo kireällä" onko sullaki?
Sitte o muuten semmosia tillaisuuksia, josa o parein ollaki totinen, etteivät luule jostain karannee.
Mitä näistä tölöväisyistä sitte, senkus tönitte, tulleepahan puhhee aiheita.
Minä oon aina sanonu että siitä tykätään, mistä puhutaa - puhutaa sitte hyvvää taikka pahhaa.
Oon minä senverra seurannu elämänmennoo, jotta joka alalla o niitä kiriäpiposia välillä.
Elämähä o ylä ja alamäkiä, jos se oliski vaa yhtä tasasta, nii mua ainaski ruppeis tympii semmone meno.
Tuuppa joskus meijän kaa sammaa paikkaa, nii voit ite nähä onko humoria, enkä minä ite ossaa arvostella ollaanko luotaantyöntäviä vai luokseen immaisevia.
Mutta eikö nämä mun jutut kuitenki oo enempi humoripittoisia tai ainaki olis tarkotus nii ja että vain vähä rivien välisä olis sitä asiaaki.
Onko tuttu laulu?: "silimistäs nään miehen nahistuneen..."
En tiijä oliko noi sanat iha oikein, ku mulla on tuo "atsalea" ja senpä takkia mä harrastan tota karaokkea, ku siinä ei tartte iha ulukua osata sanoja.
Moiii!
Mie ku ihan luulin että se on emmental!
Vähän aikaa kesti...tajuta! huii..liian kauan sairaslomalla, nyt voisin lähteä notkeesti notkumaan baariin juomaan litran kahvia ja mehuja, ei nekään halpaa oo vaikka rosentit jää pois!
Vesi maksaa.......
Aina varsinkin kesällä ja tuulella on pipo ihan oikeesti kireällä tai hattu,muuten nahistuneen vanhan miehen pää parkaa kolottaa.Ei vain tiedä onko nahkahome vai luumätä ei muuten tyhjää päätä voi koskea.
En osaa sanoa mistä laulusta on tekstinpätkä ja onko oikein.
Joskus 60 luvun lopulla nousi "ns.pinalle" Tapani Kansa jonka lauluääni on vuosi vuodelta kehittynyt, lauleli paatoksella "tiilailaa",sanat meni joteskin silleen "tuskani vallassa hillinnyt en itseäin" Suuntalan Arttu tuo mainio huumori mies vanhan kansan kulkija lauloi saman kohdan "paskani tullessa hillinnyt en itseäin" sitä en osaa sanoa kumpi versio oli lähempänä totuutta.
Löysin eilen cd:n jonka kannessa luki joteskin näin nimi Floyd tai jotain sinne päin
olisko levy jostakin 50-luvulta hienoa jazz/blues pohjaista musiikkia menen tänään ostamaan.
Tulisin mielelläni samaan paikkaan kanssanne vaan kun äitiskä sano silloin kun olin pieni poika varo sinä vieraita naisia ja tiedä äidin sanaa on toteltava.
Vaan kun joskus elämän varsiteillä on joutunut tekemisiin sekä "herrojen,että narrien"kanssa olen huomannut,että kaikessa asiassa voi pipo kiristyä kun ottaa asiat liian vakavasti.
Raskaan taipaleen keskellä huumori ja hieno taustamusiikki kantaa eteenpäin.
Pyydän anteeksi kirjoitusvirheitä näkö tekee joskus "tepposia"
Joskus tämmöistä pientä ihmistä ihmetyttää asiat jotka ovat olemassa mutta ei
välttämättä tarpeellisia;
-laulukilpailut
-karaooke
-sukkahousut jne.
Ovat olemassa mutta ei välttämättä kauniita;
-enson pääkonttori
-liian laihat missit jne
Mutta on parempi kun ihmispolo harrastaa jotakin ku n tuijottaa tv;tä joka
lopullisesti tylsistää ihmispolon.
Mutta muista ystävä enenkuin lähdet laulamaan karaookea käy lenkillä ja reippaile muutenkin,ääni tulee paremmin ulos kun on hyvä kunto ja reipas mieli.
monta on ihmeellistä asiaa, se hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa..."
Asiat on niin kuin ne itsekukin ottaa, mikä on tarpeellista ja mikä ei ja katsojan silmissä se mikä on kaunista ja mikä ei.
Oon sanonu että asioisa on aina kaksi puolta, niissä puolissakin on taas kaksi puolta jne.
Voisin ajatella, että esim. matkustaminen, urheilu kilpailuineen, laulaminen yleensä;kuorot,oopperat ym., maalaaminen, pihan haravoiminen ym. ym. kaikki ovat tarpeettomia, jos lähdetään sille linjalle.
Minusta silloin syntyminenkin on tarpeetonta.
Mitä me loppujen lopuksi tarvitaan elääksemme, aika vähän.
Mutta kun on syntynyt ja haluaa elää täysipainoista elämää, niin silloin kaikki tuollaiset harrastukset ovat niitä ihmisen mielenterveydelle tärkeitä, niinkuin urheilu ja liikkuminen fyysisesti tärkeitä, kuten syöminen ja nukkuminen.
Tuohon kauneuteen sanon vain, että jokainen ihminen on omalla laillaan kaunis jo luonnostaan, ei pidä liikaa muokata toisenlaiseksi kuin on.
Nuo Sinun viimeiset lauseesi ovat todella hyviä ja tärkeitä ohjeita kaikille.
Pidetään kunnostamme hyvää huolta ja nautitaan elämästä, on kesä ja linnutki laulaa.
keskustelevat Sinun kanssasi aina silloin tällöin.
Eräs asia kiinnitti huomiota kirjoituksessasi mielenterveys. Ihminen voi olla muuten vammainen aina löytyy selviintymiskeinoja elämän varsiteillä mutta
sitten kun mielenterveys rupeaa"rettelöimään" ollaan vakavan paikan edessä.
Itselläni on hyvin läheinen ihminen joka on itsetuhoinen kitsofreenikko vaikeuksia
riittää.
Sitten kun vielä harrastuksena on vapaaehtoinen päihdetyö näkee siinä monenlaisia ihmiskohtaloita. Tulee monta kertaa mieleen voi kun ihminen löytäisi
hyvissä ajoin sen missä voi teteuttaa itseään ja saada ystäviä.Olipa harrastus
karaooke,urheilu tai muu harrastus jos se antaa elämään sisältöä on asia hyvä.
Itse koen,että sydämmen rauha ja pyyteetön rakkaus lähimmäiseen on tärkeimpiä asioita mikä on ihmiselle annettu On vain näin ikävästi,että asioita
käsiteltäessä ihmisuhteissa ja muutenkin on liikaa "pintaliitäjiä" joille oma napa
ja kunnia on tärkeimpiä asioita maailmassa.
Seuraavan kerran kun kuuntelet karaookea älä kuuntele miten kaveri esittää kappaleen vaan kuuntele miten paljon lauluissa on tyhjänpäiväistä soopaa
rakkaudesta kuitenkaan todellisen rakkauden kanssa sanoilla ei ole mitään tekemistä.
Ranskalainen laulaja Montane(en tiedä menikö oikein) kieltäytyi levyttämästä
tyhjänpäiväisiä sanoituksia vaikka Hänelle tarjottiin tähtitieteellisiä summia
lauluista.Kunnioitan Häntä.
Etsi kauniit sanat ja siihen sulosointu tulen kuuntelemaan.
Olen samaa mieltä kanssasi melkeinpä joka asiassa.
Olen myös tehnyt työtä päihdeongelmaisten parissa, työssäni ja myös vapaa-aikana. Elämäni on sivunnut monenlaisia kohtaloita, toisten kuin myös omiakin.
Nyt olen vain oloneuvos, joka on löytänyt karaokesta "sielun" ja levitän sen tuomaa mielihyvää toisillekin.
Onhan siinä myös se nurja puolikin, mutta se valinta on itse tehtävä, miten harrastaa, miten kuuntelee ja missä.
Itse en katso paikkaa, missä voin laulaa, on hyviä ja huonoja paikkoja, ns. "räkälöitä". Niissäkin on ihmisiä, jotkut pahastikin elämän kolhimia, mutta hekin saattavat nauttia kauniista karaokesta, joskus jopa enemmän kuin ns. "hyvät ihmiset".
Lauluista sanoisin, että on niitä paljon sellaisiakin lauluja, joissa on sanoma ja joku joskus on mahdollisesti kokenut sen ja siitä syntynyt laulu.
On toki niitäkin lauluja runsaasti, jossa toistetaan vaan yhtä lausetta ja rallatellaan loput, en pidä itsekään niistä.
Minä valitsen esitettävät lauluni tapahtuman luonteen ja oman mielialani mukaan.
Karaoken aloitin n. 10 v. sitten laulamalla kotonani suruni pois, valitsin tosi vaikeita lauluja opeteltavaksi ja kun olen hidas oppimaan, saattoi mennä vuosiakin, kuten esim. laulun Muiston(Memory) opettelussa esityskuntoon.
Kun sitten jossain vaiheessa minulle tulee pakkomielle laulaa ulos tunteeni. Tämän laulun lauloin ulos n. 5 v. sitten.
Töissä ollessani järjestin paljon illanviettoja, joissa laulettiin karaokea. Lopulta työkaverit rupesivat sanomaan, että älä aina sitä karaokea, niin silloin päätin, että kun minä jään eläkkeelle, niin aivan varmasti kuuntelette, kun minä laulan karaokea.
Niinpä sain luvan itse järjestää eläkejuhlani, johon kutsuin työkaverit, sukulaiseni, ystävät ja karaokeseuralaiset.
Pidin oikean karaokekonsertin, johon olin valinnut sopivat laulut lapsuuskodistani tähän päivään asti ja spiikkaukset välillä viittasivat elämääni.
Taustalla isolle kankaalle heijastettiin lauluihin sopivia kuviani vuosien varrelta, jotka pyörivät PowerPointina.
Alkupuolella oli 10 laulua, joista yhden lauloivat lapseni, yhden lapsenlapseni ja yhden poikani kanssa yhteisesti.
Väliajan jälkeen 8 laulua ja yksi ylimääräinen.
Kerroin tämän siksi, että kyllä lauluissa on sanomaa ja elämän kokemuksia. Itse haluan laulaa juuri niitä lauluja.
Sain paljon kiitosta juhlastani ja muutamat vähän vetisteliväkin, kun lauloin laulut "Laulu kuolleesta rakastetusta" ja sen "Muiston"
Tällä hetkellä on minulle ja mielialaani sopiva laulu "Kukat kauniit", jonka aion perjantaina laulaa Järviradion eurotähtikisassa, tulee maanantaina nettiradiossa. En sitten ole kympin laulaja, vaan ihan keskitason laulaja, joka panee tunteensa peliin.
Jokaisella ihmisellä pitäisi olla sellainen harrastus, johon voi upottaa surunsa ja saada iloa ja elämän sisältöä.
Minunkin harrastukseni ovat vaihdelleet ajan kanssa huomattavasti, nuorenpana tanhusin, tanssin (vieläkin), voimistelin, askartelin, vaeltelin, hoidin puutarhaa, uin, pyöräilin, matkustelin ja jopa metsästin ja kalastin. Työn ohella valmistin erätuotteitakin firmassani.
Yhteenveto: Kaikki harrastaminen on hyvää mielenterveydelle ja karaoke on minun mielestäni oiva tapa, joka sopii kaikenikäisille.
Meitä on kaksi oloneuvosta (älä kerro muille en ole raaskinut heittää työtä roskakoppaan vaan aina kun siltä tuntuu teen muutaman tunnin).
Joka aamu 5.30-6.00 välillä lahden lapinkoiran kanssa ulos vaikka asunkin "isossa" kaupungissa(sinä suomen toiseksi kauneimmassa lähellä kauneinta) meren rannalla on meillä tässä jonkin verran puistoa ja metsää.
Ei liiku kun koiraihmiset ja joku satunnainen kulkija. Alkaa kaunis karaooke kun nuo Jumalan luomat linnut alkavat laulun tulee mieleen jospa vaikka vähän tuosta taidosta voisi omia itselleen. No onhan siitä tullut pikkusen.
Pelasin nuorena pesäpalloa kunnes eräänä aamuna lensin moottoripyöralla yli 10 metriä kivikkoon selälleen aikaa on 38 vuotta olin pitkään tajuttomana.Tapasin tuon kolarin jälkeen uusia tuttuja mm.omat siskot ja veljet ei ole lapsuuvuodet palanneet vieläkään.
Siinä elämän varsiteillä on oppinut vammojen ja omien ongelmien kanssa arvostamaan hyvin,hyvin pieniä asioita. Jonakin päivänä pieni hymy vastaan tulijalta tuo hyvän mielen joskus iloinen tervehdys jne. mutta tietenkin esim.
vaikka Mozart hiljaa taustalla tuo sellaisen rauhan jota ei voi kuvata se täytyy kokea.Minulla on joskus mukana matkassa kaveri joka pitää Irvinistä,souvareista,
jaakko teposta jne ymmärrän hyvin minuun ne ei vain uppoa. Edes menneen veljeni kanssa rakensimme muutaman omakotitalon ja sain tarpeekseni Leevi
an mikä liivins lieneeekään.Veljeni soitti kitaraa ja bassoa orkassa ja musiikkityyli
oli tietenkin tansahtavaa.Hyppään vieläkin 35 maasta kun kuulen em.soittoa.
(ärsytti joka päivä kuunnella samoja renkustuksia)
Mutta meistä jokainen on oma persoonansa ja katsoppas pikku ärsykkeellä saimme karaookestakin aikaan monipuolisen keskustelun.
Jos sallit en tule laulamaan karaookea voin tulla kuuntelemaan.
äitiskä, ku o varotellu vieraista naisista ja sitähä o sitte toteltava.
Se tuo "tiilailaa" on hyvä ääne aukasulaulu, ku vettää sen täysillä keuhkojen palakeilla. Sillon kyllä minäki paa ikkunat ja ovet visusti kiinni, ettei nuo linnut säiky ja kissanki paan pihalle. Nii ja saapi ainaki kuttumattomat vieraat karkotettua. (onneksi eivät oo kuitenkaa ampuulanssia tilannee).
Noita vanahoja mussiikkeja on mahtava kuunnella, minäki laitan joskus tommosen vanahan krahisevan levyn pyörimään ja vaivun nostalgisiin tunnelmiin.
Mutta nyt pittää ruveta miettimään, mistä löytyis moottorisahamies pätkimään tuon ison koivun, ku myrskytuuli kaato tohon tielle, naapuri ei pääse kottii, ku tullee. Minä saan siitä hyviä saunapuita.
T. yx Äitee kans
Mainitsin tuossa aiemmin että aion laulaa "Kukat kauniit" perjantaina Järviradion Eurotähtikaraokekisassa. Soitin äsken ja varmistelin onko niillä sitä, eipä osannut sanoa varmaa sieltä ravintolastakaan, joten jos sitä ei ole niin lurittelen sitten jonkun muun, mutta perjantai-iltana sieltä on suora lähetys Järviradiossa myös netissä voi kuunnella ja maanantaina toisen kerran johonkin aikaan, eivätpä sanoneet ja silloin on myös äänestyskin 1/paikkakunta.
Haluavat pitää jännityksessä.
Minusta on muuten hienoa, että karaoke on levittäytynyt jo radioihinkin, niin että ei tää oo kuoleva harrastus lainkaan. Pitäkäähän varpaita pystysä, ny rupes perhosia olemaan tuola vattanpohojasa.
aito! Järvisuomen radion kilpailu on ajatuksena hyvin oivallinen. Lueskelin sääntöjä järvisuome sivustoilta ja jaahas taas tuli pp.:lle porsaanreikä.
Joka ainuaan paikkaan otetaan kilpailijat ilmoittautumisjärjestyksessä. Karaokekoukku!
Eli jos et mahdu 10 -20 ilmoilttautuneen joukkoon, voit kyllä kannustamaan tulla.
Tiedän, että tähän kisoihin on jo kuukausia ennen finaalia jaettu semmareihin pyrkiville ilmoittautumislomakkeita. Joten paikat ovat varmaan jo täynnä!
Siis alkukarsinnat ovat kesken ja nyt jaetaan tiskin alta paikkoja, mutta nimellä alkukarsinnat. Ravintolat, jotka antavat tietoa paperilla vain ja vakkareille on todistettu.
Olen kysellyt asiaa, ei kommendaarauta. Tai se kommentti mikä tuli, oli mulle jo ennestään tuttu hölö pölö...
Voisin kertoa enemmänkin, mutta kerron vasta sitten kun näen erähän asian.
Terveisiä lappuliisalle, hiirelle kelpaa vaikka selluloosa pesän korvikkeeksi.
vastata, kun minä olen ilmoittautunut kuukausia sitten, joten olen todella laulamassa siellä. Olen vielä varmistanutkin sen.
Ne ovat alkukisat, joista valitaan 1 tuomarin äänillä ja yksi yleisön äänillä finaaliin. Seifinaaleja ei tässä kisassa ole.
Terveisin kk
nimittäin Järviradion Eurotähtikisat.
Jouduin tai paremminkin pääsin laulamaan ensimmäisenä ja lauloin sen "Kukat kauniit".
Siellä oli 20 laulajaa ja varamiehiäkin olisi ollut toinen mokoma .
Se oli suora lähetys radioon ja kisan päätyttyäkin n. puoli tuntia saivat laulajat laulaa karaokea, joka meni radiolähetykseen.
Maanantaina tulee radiosta ja nettiradiosta ulos klo 10.00. Laulajien taso oli kohtalaisen hyvä, joista jotkut erottuivat selvästi edukseen.
Minun mielestäni, (jos olisin tuomari) oli naisissa paras laulaja (valitettavasti en minä), mutta miehistäkin pari laulajaa erottui.
Itseä on vaikea arvioida, mutta sanoisin että olisinko niitä kohtalaisen hyviä, heh.
Yleisössä vain ikävä kyllä oli laulajia häiriköivä humalainen, mutta muuten ihan hyvä oli siellä laulaa.
KK
Taitaa olla siellä karaookeporukassakin niinkuin on politiikassa ja urheilussa,että
omat potkii persuksille.
Ihan kun lukiessa tulisi esiin pieni katkeruuden juuri eräiden kirjoittajien kirjoituksissa. Ja taitaahan se olla niinkin,että suomalinen yleisö otta eniten kantaa siihen mitä ne ei ymmärrä.
Ei se ihmisparka opi iloitsemaan pienistä asioista ja olemaan ihminen ihmiselle.
tätä kirjoitusta:(((
Mitä tarkoittanee tässä yhteydessä, että omat potkii...? Kuka oma nyt on potkinut ja ketä?
Eihän tämä kisa ole edes ratkennut ja mitä katkeruutta tuossa minun kirjoituksessani oli vai tarkoitatko jotain muuta? Päinvastoin, minusta oli mahtava kokemus: Se yksikin, joka vähän häiritsi laulajia, ei silti ollut paha, hyvä tanssimaankin oli, Järjestysmiesten vain olisi pitänyt reippaammin saada hänet siirtymään pois laulajien edestä.
Kyllä minusta ihmiset, olkoon ne sitten parkoja tai ei, niin osaavat ja oppivat iloitsemaan pienistäkin asioista. Eihän tätäkään voi yleistää.
Olin eilen Hailuodossa ja voi kun oli ihanaa katsoa ja kuunnella muutamia laulajia, jotka nauttivat sydämestään laulamisesta.
Hyvä karaookekoukku en tarkoittanut Sinua enkä Sinun kirjoituksia vaan olen lukenut mielenkiinnolla yleensä mitä karaookesta kirjoitetaan.
Tarkoitin potkimisella vertauskuvana tilannetta jossa käydään aikakin kiivasta tai
sanoisin yksi nimimerkki käy taistelua tuulimyllyä ja nähtävästi oletuksia vastaan.
Kaikki ovat vihollisia kaikille (vaikka ei tällähetkellä kirjoituksissa näy) ainuut hyvät
ovat selkääntaputtajia.
Mitä tulee iloseen esiintymiseen löydät linkillä Rita Pavone Papa tai Viktor Klimenko
esittää studiossa hengellistä kappaletta näkyy kuvasta,että laulusta voi nauttia.
Tyttäreni opiskelee valokuvausta,teatteri lavastusta ja musiikkia.
Soittaa itse pianoa,kitaraa ja laulaa sanoi kun näki vikin videon,että siinä mies nauttii laulamisesta.
Itse käyn ja olen käynyt kuuntelemassa sekä sinä aikana kun Hän kiersi tanssilavoja,että sen jälkeen kun Hän rupesi pitämään konsertteja ja aina on
tuntunut se nautinto ja ilo lauluista läpi.
En sano,että Hän on ainut mutta otin esimerkiksi.Rita Pavone lauleli silloin kun olin paljon nuorempi ja on iloinen esiintyjä.
Valmennan ja huollan vammaisurheilijaa on ilo olla kilpailuissa joissa kilpailijat eivät kilpaile varsinaisesti toisia vaan itseään vastaan,aina kun joku onnistuu koko porukka tuntee vilpitöntä iloa.(sen aistii)
Valmensin ennen lapsia piti lopettaa vanhempien kilpailuinnon takia.
(luulivat,että7 vuotias voi olla mm tasoa)
En tiedä minkälaista on karaookekilpailuissa muutamat kirjoitukset vaan hämärtää
arviointikuvaa.
mainitsemiasi taiteilijoita. Kyllä, he (kuten moni muukin laulaja) nauttivat laulamisesta. Viktor Klimenkoa olen itsekin kuullut livenä ja minulla on myös hänen levyttämänsä vanha krahiseva ja nostalginen levykin.
Täytyy myöntää, että melkeinpä kaikissa kilpailuissa on niitä olalle taputtelijoita, jos luulevat siitä hyötyvänsä ja sitten kateuksissa taas selkään iskijöitä.
Ei karaokekilpailut ole mitenkään poikkeus. Täällä kirjoituksissa vain tahtoo tulla ne äärimmäisyydet esiin, eikä ajatella, että tämä palstakirjoittelu on vain hyvin pieni murto-osa koko karaokeharrastuksesta.
Itse olen halunnut levittää nimenomaan sitä mielihyvää, mitä saa kaikesta karaokelaulannasta, eikä vain ko. kilpailuista, nehän ovat vain mausteita tähän hienoon harrastukseen.
Olen myös neuvonut laulajia antamaan jotain itsestään, kun esiintyvät, siis tunnetta mukaan, eikä vain läpihuutona. Silloin saa parhaimman mielihyvän itsekin ja yleisö kyllä vaistoaa sen. Ja kun näin esiintyy, ei tarvitse olla edes se huippulaulaja, kun pidetään.
Musiikki kuten muukin taiteen harrastus antaa sitä elämisen tasokkuutta.
vähän karaokesta, mutta liittyy kuitenkin musiikkiin. Tuli kirjoituksesi mieleen, kun kuuntelet mm. Mozartia.
Minulla tässä tietsikan vieressä oli TV auki ja joku elokuva, en seurannut sitä, mikä, mutta havahduin kun sieltä kuului tuo iki-ihana "Warum".
Tuli ihan nuoruus mieleen, kun aloin seurustelemaan ed.menneen mieheni kanssa, meillä oli sellainen veivattava grammari, jossa neulaki oli ko toppaneula ja levyjäkään ei ollut montaa, mutta yhtä levyä kuunneltiin paljon, se oli juuri tämä Miliza Korjuksen laulama "Warum". Sitä kuunnellessa selekäpiitä kuluki kylymät värreet ja ihoki meni kananlihalle.
Piti kaivaa levy ja kuunnella se taas (ei ole enää sitä vanahaa levyä).
Taitaa vanahuus tulla ku pittää muistella noita menneitä mukavia aikoja, mutta sanonpa vaan että näitä mukavia aikoja on vielä nykyäänkin, ikävistä ei kannate ees puhua.
Kuuntelehan: http://www.youtube.com/watch?v=YKKGxNzJnqQ
Historia luo pohjaa Sinunkin karaookeharrastukselle.
Muista me emme ole vanhoja ja meistä ei tule vanhoja vaan me ikäännymme arvokkaasti. Eilistä me emme voi muutta ja huomminen on meiltä vielä piilossa
eiköhän tämä päivä ole paras elää tässä ja nyt.
Joskus tuolla tienpäällä matkalla A paikkaan B tulee kuunneltua soitettua musiikkia laidasta laitaan. Soitettuna sopivan hiljaa,että kuulo erottaa auton ja liikenteen äänet luen paljon liikenettä kuuloaistilla.(ajan melkein voisi sanoa
ammattimaisesti työ kuljettaa ympäri suomea)
Joskus haluaa kuunnella laulettua se on fiiliksestä kiinni.
Laulusta kuulee esittäjän mielentilan olipa konsertti,tanssi tai karaooke.
Kehon "ilmeet" kertovat esittäjästä paljon.
Pidetään muistot arvokkaasti mielessä mutta ei jäädä niihin elämään.
Kavin viimmeksi ravintolassa(ruokapaikat erikseen) joskus 90-luvun alkuvuosina
oli karaooke lauloin nousevan auringon talon ja taisi tulla laulettua patri muutakin
kappaletta.Minulle ei vain karaooke jäänyt päälle. Mutta on mukava seurata harrastusta ja sen kehitystä.
Oikein hyvää tätä päivää.
Olipa tosi jännät paikat tuossa Järviradion äänestyksessä. Huhhuh.
Minä siis lauloin ensimmäisenä sen "Kukat kauniit" ja pääsin finaaliin ja siihen finalistien yhteisen levyn tekoon. Tämän minä haluan kokea. KIITOS äänestäjille. peukun ja varpaitten pystyssä pitäjille ja muillekin kannustajille.
Kahdella oli sama äänestysmäärä ja minä voitin arvonnassa.
Tuomarin äänillä pääsi juuri se nainen, josta aiemmin kirjoitin, että mielestäni oli paras.
Tästä on hyvä jatkaa. Tv. KK
vAAN ENSIKSI PLÄJÄYTÄN ONNITTELUT OIKEIN ISOT
Toiseksi jos joskus on vähän semmonen olo klikkaa YouTube Atribute to JimmyDurante vuodelta 1953.
Siinä on vanhoja tuttuja ja siinä on esiintymisen iloa.Tämä ihan vain sivusta.
Nyt ei muuta kuin lenkille ja rento olo tulevat koitokset vaativat voimia.