Onko toivo

vai onko turhaa kirjoitti:

Jatkaa. Olemme eläneet noin kolme vuotta avoliitossa. Alussahan kaikki on ihanaa, mutta nyt kun on eri piirteet tullut esille, niin on alkanut tuntumaan että onko tämä sittenkään mies jonka kanssa haluaa olla. Olen muuttanut miehen luo satojen km päästä. Ja hän kyllä muistuttaa että minun minun jne. On jopa haukkunut norsuksi kaverinsa kuullen. Enkä nyt halua että siellä joku viisas sanoo että oma moka jos olet läski, kun en ole ihan niinkään. Olen kyllä lihonut täällä ollessa jonkun verran Mutta.. Se ei ole pääasia. Tulen valtavan hyvin toimeen hänen lasten kanssa, siinä ei ole minkäänlaista ongelmaa. Olen ostanut paljon kaikkea hänen taloon, koneita huonekaluja, lapsille uima-altaan, ja jopa yhden pienen rakennuksenkin. En milloinkaan ole hänelle sanonut että minun ovat, vaan että meidän. Hänellä on ollut naisia ympäri suomen, ja silloin tällöin sieltä jostain joku soittelee tai viestii hänelle, Hän salaa kaikki mutta aina on kiinni jäänyt niistä tavalla tai toisella. Olen sanonutkin että jos kertoisit niin ei tarvitsisi riidellä. Mutta ei, hän ei halua olla rehellinen. Itse olen ollut sata% rehellinen uskollinen ja hän tietääkin sen, kun kysyn että epäiletkö minua niin ei lainkaan. Minusta tuntuu että olen vain tuuliajolla hänen kanssaan, eli odotan päivää kun hän ilmoittaa että nyt voit lähteä. Ei minua muu paljon häiritse kuin tämä minuttelu. Eli muistutus siitä mikä on hänen, en ole tullut tänne viemään häneltä yhtään mitään, mutta voiko olla että exä hallitsee meidän juttua, koska hän kavalsi kaverini yrityksen, mummon markoissa yli miljoonan. sillä olenkin halunnut laittaa hänen kotiaan, että ymmärtäisi sen etten minä hänelle mitään sellaista tekisi. En tiedä, mutta kaikki on niin raskasta etten tahdo jaksaa eläkää.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä