Näin kesän lähestyessä masentaa vain enemmän. Talvella oli luontevaa piiloutua mökkiinsä, mutta kesän kynnyksellä taas huomaa miten yksinäinen on eronneen naisen arki ja "juhla". Ydinperheelliset suunnittelevat matkoja ja mökkireissujaan ja kevään huumaannuttavat pariskunnat kävelevät käsikädessä vastaan, minne menenkin. Ei viitsi enää edes lenkille lähteä kun sielläkin törmää vain kuherteleviin pariskuntiin.
Kun on jo usean vuoden ajan ollut uusiosinkkuna, ja alussa jopa nauttinut siitä, kaipaisi vierelleen kumppania. Mutta ei löydy ei. En todellakaan tajua mistä voi löytää miehen?! Mistä ihmeen Taikamaasta jotkut naiset löytävät aina uuden ja uuden, heti kun entinen suhde päättyy? Onko minulta jäänyt tajuamatta joku asia tässä parinmuodostukssa, kun en osaa tuosta vaan vampata miestä? Olen aivan normaali, terve raitis nainen. Eikä ulkonäkökään miehiä ole pois pelottanut. Lapsiakaan ei ole useaa, etenkään eri miehille, arkielämän asiat kunnossa, ja luonne on avoin sekä sosiaalinen. Miestä vaan ei löydy, vaikka en ole nirso enkä esim. välitä maallisesta mammonasta tai statuksesta. Kaikenlaisia seksietsijöitä, itkupillejä ja kotiorjanhakijoita olisi kyllä tarjolla, mutta ei tavallista miestä. Täällä palstoilla kirjoitellaan paljonkin siitä kuinka ns. tavallinen mies ei muka kelpaa naisille, mutta missä ne tavalliset miehet sitten ovat? Kyllä kelpaa - kiitos. Netin kautta ei ole löytynyt ja viimeksi kun pidin profiilia sain yht.ottoja vain seksinhakijoilta ja itseäni 15-30v vanhemmilta miehiltä. Ikäiseni miehet eivät edes vastaa viesteihin, ja "kuvankerjääjät" vain katsovat kuvan ja katoavat. Treffeillä on kymmeniä sellaisia miesten profiileita jotka ovat olleet siellä "tositarkoituksella" hakemassa usean vuoden ajan, ja jotka eivät ole vastanneet viesteihin, tai suostuneet tapaamiseen. Mitä he hakevat, kun eivät vastaa eivätkä lähde kahville?
En käy baareissa. Kyllä ne baarit ja yökerhot on nähty ja koluttu. Sieltä on turha hakea seuraa vakavassa mielessä. Lavatansseissa en käy, koska en välitä siitä musiikista/ilmapiiristä. Ja olen kuullut että aivan samat (peli)miehet sielläkin saalistavat.. Työn ja harrastusten kautta en tapaa "uusia" vapaita miehiä. Eikä aikani/motivaationi riitä aloittamaan uutta harrastusta VAIN siksi että EHKÄ siellä voisi olla vapaa mies odottamassa. Paikkakunnallani ei edes ole kovin monipuolista harrastustarjontaa. Onko ainoa vaihtoehto etsiä miestä toiselta puolen maata? Ulkomailta? Kurjaa se on kaukosuhteeseen tässä revetä, kun on vaikea luottaa enää nykymiehiin, koska lehtien palstat täynnänsä salarakkaan hakijoita. Kuinka sitten sellainen suhde toimisi jossa asutaan satojen kilometrien päässä?
Onko asia yksinkertaisesti niin että Kohtalo on päättänyt että minun kuuluukin olla yksin ja kaikki yritykseni löytää kumppani torpedoidaan totaalisesti? Vapaat miehet tuntuvat suorastaan pakenevan ympäriltäni. En taida edes tuntea yhtään vapaata miestä. Mutta en kyllä tunne vapaita naisiakaan. Kaikilla on jo joku. Paitsi minulla.
Kun on jo usean vuoden ajan ollut uusiosinkkuna, ja alussa jopa nauttinut siitä, kaipaisi vierelleen kumppania. Mutta ei löydy ei. En todellakaan tajua mistä voi löytää miehen?! Mistä ihmeen Taikamaasta jotkut naiset löytävät aina uuden ja uuden, heti kun entinen suhde päättyy? Onko minulta jäänyt tajuamatta joku asia tässä parinmuodostukssa, kun en osaa tuosta vaan vampata miestä? Olen aivan normaali, terve raitis nainen. Eikä ulkonäkökään miehiä ole pois pelottanut. Lapsiakaan ei ole useaa, etenkään eri miehille, arkielämän asiat kunnossa, ja luonne on avoin sekä sosiaalinen. Miestä vaan ei löydy, vaikka en ole nirso enkä esim. välitä maallisesta mammonasta tai statuksesta. Kaikenlaisia seksietsijöitä, itkupillejä ja kotiorjanhakijoita olisi kyllä tarjolla, mutta ei tavallista miestä. Täällä palstoilla kirjoitellaan paljonkin siitä kuinka ns. tavallinen mies ei muka kelpaa naisille, mutta missä ne tavalliset miehet sitten ovat? Kyllä kelpaa - kiitos. Netin kautta ei ole löytynyt ja viimeksi kun pidin profiilia sain yht.ottoja vain seksinhakijoilta ja itseäni 15-30v vanhemmilta miehiltä. Ikäiseni miehet eivät edes vastaa viesteihin, ja "kuvankerjääjät" vain katsovat kuvan ja katoavat. Treffeillä on kymmeniä sellaisia miesten profiileita jotka ovat olleet siellä "tositarkoituksella" hakemassa usean vuoden ajan, ja jotka eivät ole vastanneet viesteihin, tai suostuneet tapaamiseen. Mitä he hakevat, kun eivät vastaa eivätkä lähde kahville?
En käy baareissa. Kyllä ne baarit ja yökerhot on nähty ja koluttu. Sieltä on turha hakea seuraa vakavassa mielessä. Lavatansseissa en käy, koska en välitä siitä musiikista/ilmapiiristä. Ja olen kuullut että aivan samat (peli)miehet sielläkin saalistavat.. Työn ja harrastusten kautta en tapaa "uusia" vapaita miehiä. Eikä aikani/motivaationi riitä aloittamaan uutta harrastusta VAIN siksi että EHKÄ siellä voisi olla vapaa mies odottamassa. Paikkakunnallani ei edes ole kovin monipuolista harrastustarjontaa. Onko ainoa vaihtoehto etsiä miestä toiselta puolen maata? Ulkomailta? Kurjaa se on kaukosuhteeseen tässä revetä, kun on vaikea luottaa enää nykymiehiin, koska lehtien palstat täynnänsä salarakkaan hakijoita. Kuinka sitten sellainen suhde toimisi jossa asutaan satojen kilometrien päässä?
Onko asia yksinkertaisesti niin että Kohtalo on päättänyt että minun kuuluukin olla yksin ja kaikki yritykseni löytää kumppani torpedoidaan totaalisesti? Vapaat miehet tuntuvat suorastaan pakenevan ympäriltäni. En taida edes tuntea yhtään vapaata miestä. Mutta en kyllä tunne vapaita naisiakaan. Kaikilla on jo joku. Paitsi minulla.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Ainakin minä toivon nyt löytäneeni ihmisen elämääni, kolme vuotta olin yksin, mitä nyt pari tosi lyhyttä tapailua jossa näki aika pian mikä toinen on miehiään.
En luopunut uskosta että jossakin on se oikea minulle, ihminen jolla on samat arvot ja toiveet tulevaisuuden suhteen ja nyt ainakin tuntuu että ehkäpä hän on löytynyt, minun tavallisen epätavallinen mieheni, mies joka on vastakappaleeni.
Tosin mieheni on kaukana, mutta haaveissa olisi yhteinen koti, kunhan nyt kokeilemme yhteiseloa muutaman viikon ajan kun olemme lomalla molemmat
"Treffeillä on kymmeniä sellaisia miesten profiileita jotka ovat olleet siellä "tositarkoituksella" hakemassa usean vuoden ajan, ja jotka eivät ole vastanneet viesteihin, tai suostuneet tapaamiseen. Mitä he hakevat, kun eivät vastaa eivätkä lähde kahville?"
No ilmeisesti he sitten hakevat toisen tyyppistä kuin mitä sinä olet? Vaikka hakisi tositarkoituksella, niin ei kai se sitä tarkoita, että täytyisi jokaisesta kiinnostua? Tuskin sinäkään kiinnostut jokaisesta miehestä? Ethän sinä siinä mitään menetä jos mies ei suostu tapaamiseen, jos hän ei kerran alunperinkään sinusta kiinnostunut? Parempi kai on löytää sellainen joka kiinnostuu oikeasti sinusta, eikä sellainen jolle kelpaa ihan kuka tahansa?
Enhän minä nyt siitä itseeni ota etteivät he nimenomaan minuun halua tutustua, vaan ihmettelen sitä eivätkö he täältä todellakaan löydä KETÄÄN naista, kun ovat tuolla hakuineen vuosikausia. Ja jos heille laittaa asiallisen viestin, niin eivät vastaa ollenkaan. Ne harvat jotka ovat sitten ehtineet muutaman sanan kirjoitella, eivät ehdi tavata.
Pidin netissä ensimmäisen kerran profiilia n.6-7 vuotta sitten ja täällä on yhä useita sellaisia miehiä hakuineen joiden kanssa olen jo silloin ollut yhteydessä. Lähes joka päivä ovat online. Eikö heillä ole muuta elämää, vai onko täällä niin paljon pelimiehiä, että etsivät koko ajan uutta putkeen..? Missä siis ovat ne ihan aikuisten oikeasti tosissaan parisuhteeseen haluavat aikuiset, eronneet miehet? Vai eivätkö miehet enää halua sitoutua kun ovat kerran naisesta eroon päässeet?
että kerran eronneet eivät yleensä enää halua sitoutua uudestaan. Ainakin minulle osunut monta tälläista. Tapailla kyllä haluttaisiin, pääasiassa sexin merkeissä, mutta ei minkäänlaista sitoutumista eikä vakisuhdetta. Pari on sanonutkin, ettei enää kerran sen kaiken koettuaan halua sitoutua.
Itselläni "vasta" puoli vuotta ollut profiili.. ei ole tärpännyt, ei niitä sopivan oloisia ole montaa paikkakunnalla,.. sitten jos laajentaa katsonta kantaa koko suomeen niin kyllä olisi sopivalla profiililla olevia naisia aika läjä,.. mutta monet heistäkin ovat olleet profiilin numeron mukaan vuoden tai vuosia linjoilla, en tiedä mikä mättää.. Itselläni vain sattuu elämä olemaan täällä, vaikea olis suhdetta ruveta aloittelemaan satojen kilometrien päästä. :(
En tiedä miksi sinulle "ToisellaKierroksella" ei sitten vastata,.. itse olen vastannut lähes kaikille, joillekin esim. 10v vanhemmille olen ollut mieluumin hiljaa kuin laitanut että sori, ikäsi takia ei kiinnosta. Ei ole helppo sanoa ei, varsinkin sellaiselle jonka kanssa on kirjoitellut jonkin aikaa.. On toki näitä joiden kanssa on loppunut kirjoittelu itsekseen,.. näkee jo kirjoittelu tyylistä että ei hirveää kiinostusta ole, "kaunis päivä oli tänään"...
Onko tuo alkoholi hommeli tosiaan noin iso ongelma?? Itse kun ei osaa kuvitella, ei ole tuttava piirissäkään tuollaisia kenestä kirjoitatte.. itsekin varsin kohtuu käyttäjä,.. tuon perusteellahan olen sitten ihan kärkikastia täällä :D (nojoo, ottakaa huumorilla..)
Jaa'a, ei ole monesta tapauksesta kokemusta mutta yhdessä naisella ole melkoiset sitoutumiskammot, johtuen hänen menneisyydestään, ja mulle olis käyny ihan kummin vaan, tiiviisti tai löyhemmin... olenko muka sitten jotenkin outo kun en ole sitoutumiskammoinen mies? Kyllä minä haluaisin tehdä kaikkea ja viettää aikaa sen uuden kullan kanssa mutta ensin pitää se kulta löytää..
Oletko ajatellut että nämä seksin parissa mieluumin tapailevat eivät olekaan oikeasta suhteesta kiinostuneita, siis että kyse ei olisi sitoutumiskammosta vaan valinnasta, vähän niin kuin "panokaveri" idealla? Tosin eihän tollaisen pitäs sitten mainitakaan mitään "tositarkoituksella" suhteen haluamisesta..
""Treffeillä on kymmeniä sellaisia miesten profiileita jotka ovat olleet siellä "tositarkoituksella" hakemassa usean vuoden ajan, ja jotka eivät ole vastanneet viesteihin, tai suostuneet tapaamiseen. Mitä he hakevat, kun eivät vastaa eivätkä lähde kahville?""
En tiennytkään, että ilmoituksesta myös näkee että ilmoituksen jättäjä ei ole vastannut yhteydenottoihin... ?!
Vai olisiko niin, että ilmoitus on ollut auki sen vuoksi, että kohdalle ei ole aloitteista huolimatta sattunut oikeata ihmistä ?
Itse olen saanut 3 kuukauden aikana netin kautta vain pari yhteydenottoa naisilta. Kummassakin tapauksessa mielenkiinto riitti peräti yhteen viestiin, jotta se siitä "tositarkoituksella" liikkeellä olemisesta. En tiedä, mutta kuvittelevatko naiset että ensimmäisen yhteydenoton jälkeen mies kertoo itsestään kaikki ? Vai ovatko naiset niin laiskoja, etteivät todellisuudessa halua tutustua, vaan kaikki pitäisi tulla valmiina kuten Manulle illallinen ?
Vai onko ensimmäiselle viestille asetetut odotukset liian suuria ? Ensimmäisen viestin pitäisi varmaankin olla kaikenkattava analyysi siitä, mitä mies/nainen on hakemassa.
"No ilmeisesti he sitten hakevat toisen tyyppistä kuin mitä sinä olet? Vaikka hakisi tositarkoituksella, niin ei kai se sitä tarkoita, että täytyisi jokaisesta kiinnostua? Tuskin sinäkään kiinnostut jokaisesta miehestä? Ethän sinä siinä mitään menetä jos mies ei suostu tapaamiseen, jos hän ei kerran alunperinkään sinusta kiinnostunut? Parempi kai on löytää sellainen joka kiinnostuu oikeasti sinusta, eikä sellainen jolle kelpaa ihan kuka tahansa?"
Juuri näin. Se ei ole keneltäkään pois, että ilmoittaa kohteliaasti ettei ole toisesta kiinnostunut. No, nyt tietysti tulee kommentteja, kuinka tämän jälkeen saa tylyjä vastauksia. Niinpä ! Kannattaisi kuitenkin muistaa, että moukkia naisia ja miehiä löytyy myös oikeasta elämästä, eikä toisten huonoa käytöstä tarvitse laittaa eteenpäin.
Mutta, netissä on kai turha odottaa ihmisiltä lainkaan käytöstapoja, jos niitä ei ole lapsena opetettu ja hyvät tavat ovat kateissa jo ihan reaalielämän puolella.
Minä itse olen laittanut kyseisille miehille viestiä tai flirttiä, eivätkä ole vaivautuneet vastaamaan. Tai vastaus on ollut vain "sulla on kiva profiili" tai "olet nätti" tai "mitä kuuluu" ja sen jälkeen miehet ovat lopettaneet yht.pidon. Siksi siis tiedän että eivät vastaa naisen aloitteisiin.
Deittailuhistoriani on sellainen että alussa, ensimmäisellä kerralla vain olin ja odotin miesten yht.ottoja. Otin profiilin pois kun en löytänyt mitään/ketään. Toisella kerralla, kun laitoin profiilin (noin vuoden päästä), lähdin treffeille kaikkien halukkaiden kanssa, vaikka olisivat outoja/kirjoitustaidottomia/susirumia/lihavia(120-140kg, eikä mitään"pientä pulleutta").Deitit olivatkin sitten juuri sitä miltä vaikuttikin, eli alkoholisteja, mielenterveyspotilaita, puhumattomia, varattuja, ja täysin liikuntaa harrastamattomia. Eipä niistä suhteita syntynyt. Otin profiilin pois. Kolmannella kerralla aloin itse laittaa itse miehille viestiä ja flirttejä, eikä tulos ollut sen kummoisempi. Valtaosa ei vastannut lainkaan. Tai jos vastasikin flirttiin myönteisesti, ei viestittely kuitenkaan sujunut. Laskin siis rimaa koko ajan, eikä silti ole löytynyt mitään. Ne miehet joita olen treffannut ja joille olen laittanut viestiä/flirttiä ovat yhä tuolla profiileineen. Heitä on useita kymmeniä. Koska en voi enää enempää tehdä, on turha mitään etsiäkään.
Ristiriitaista tässä on se, että silloin kun olen pitänyt kuvallista profiilia, vieraskirjaan tuli useita kymmeniä kehuja sekä ulkonäöstä että profiilin tekstistä. POISTIN nuo viestit sitä mukaa, etteivät olisi olleet siinä esillä. Ei ole tarvetta kerätä sinne kehuja ja sitten leveillä niillä. Jos siis olin heidän mielestään niin hyvännäköinen että laittavat valtavasti kehuja, miksi olen niiden mielestä ei-kiinnostava, joille laitan tositark.aloitteita? Vai poikkeaako vieraskirjoihin kirjoittavien miesten naismaku niin paljon valtaosan naismausta? Minulla oli siellä kolme erilaista kuvaa, eikä mikään ollut ns.tissienesityskuva.
Ihan sama juttu. Avioeron jälkeen en ole löytänyt ketään omassa ikäluokassani 35-40. Minulla on kyllä sellainen "vika" että en yksinkertaisesti kykene rakastumaan lihaviin miehiin...johtuu kai lasuudestani kun sain koko lapsuuden katsella oman isän taistelua lihavuutta vastaan ja kielteisiä kommentteja äidiltäni...mutta suuriin osa yhteyttä ottavista miehistä on lihavia tai vähintään möhömahoja ja se tappaa kiinnostuksen heti alkuunsa. Sen lisäksi on miehiä, jotka ovat noin 20 vuotta vanhempia enkä todellakaan halua mitään isähahmoa hyysättäväksi...alkaisinko kohta eläkkeelle jäävää miestä lopun elämääni hoitamaan kun on lapsetkin vielä hoidettavana. En edes ymmärrä mitä sen ikäiset miehet kuvittelevat itsestään kun ottavat minun ikäiseen yhteyttä. Myöskään en voi ottaa ihan sossun tuella elävää miestä...kahta miestä olen jo elämässäni elättänyt ja kalliiksi tuli :(...en jaksa raataa enää töissä toisen aikuisen edestä kun itseni ja lasten edestä raataminen on jo riittävän haasteellista. Olen kyllä ajatellut, että hakisin miestä pian ulkomailta.
Tämä on tietty ainainen valituksen aihe täällä niin mies kuin nais puolisilta ihmisiltä. Jotenkin "profiilit" ei vaan kohtaa, tai sitten ujostellaan muuten.
Voi laittaa omat kriteerini niin siitä voi päätellä paljon jää jäljelle karsinnan jälkeen:
- ei-yh (karsii 40%)
- normaali, hoikka, urheilullinen (karsii 50%)
- kivan näköinen pitäs olla (karsii 80%)
- urheiluhulluus ei kiinosta (karsii 15%)
- koira tai koiria, sori.. (karsii 20%)
mitäs jää,.. 200 ehdokasta niin jää 8, näistä 50% ei vastaa aloitteeseen, jää 4, jee kivaa..
nyt päästää vasta kirjoitelemaan.. siellä sitten pitäisi jotain järkevää ulosantia löytyä ja sitten vielä naisenkin pitäs kiinostua minusta :)
En tiedä sattuko kaava oikeaan, ehkä 12 puolin ja toisin aloitusta ja 4 treffit, missään noista ei sitten puolin tai toisin yhteistä kipinää löytynyt.
Ei sillä, kaikki nuo periaatteessa olis ihan kelpo naisia olleet,.. joten ei käy katteeks naisia jos suurin osa treffatusta paljastuu epämukaviksi, seksin vonkaajiksi tai muuten kummallisiksi..
Enkä usko että vaatimukseni ovat kohtuuttomat, samalla tavalla taitaa ne naiset karsia omilla ehdoillaan, omasta mielestäni itselläni on ihan mukava profiili asiallisen kuvan kera niin eipä niitä yhteydenottoja paljoa tule, joten eiköhän se ole niin että kaikki vain karsii ja mitään ei löydy :)
Minulla oli profiili tuolla S24, ei ole enää koska löysin jotakin minulle sopivaa.
Minun kriteerini oli vain
* miehelle alko ei ole elämän tärkein asia
* Että hänellä on samat arvot kuin minulla
* Ymmärtää mun huumoria ja mä hänen
Jos olisin vielä laittanut kriteereiksi
* lapset, joko on tai ei
* tupakointi
* pituus/paino
* ulkonäkö
* palkka
En kai koskaan olisi löytänyt ketään, kun jo noilla vähäisilläkin kriteereillä oli aika hankala löytää sitä oikeaa.
Mutta kuten sanottu, jokaisella on oikeus hakea mitä haluaa ja millaisilla kriteereillä haluaa
sun ikäkriteerisi? Jäljelle ei jää mitään ;) Ettekös te yleensä 10 vuotta nuorempaa etsiskele?
Yritin puhua yhdelle tuttavamiehelleni(44v) järkeä tuossa ikäkriteerissä. Hän itkee yhä ex vaimonsa perään, joka on 12 vuotta häntä nuorempi. Silti hän etsii taas nuorempaa naista itselleen. Yritin selittää hänelle, että jos hän nyt löytäisi vaikka 32 vuotiaan naisen itselleen, niin tällä naisella on edessään vielä neljänkympin maaginen ikä. Tuossa iässä nimittäin monet naiset havahtuvat miettimään, mitä he loppujen lopuksi elämältään haluavat ja siinä saattaa vanhat miehet jäädä unholaan.
Kannattais näissäkin asioissa ajatella vähän pidemmällä tähtäimellä.
Ootko kokeillut ulkomaisia deittipalstoja? Näin saisit lisää valinnanvaraa, epätäydelliselläkin englannilla pääsee alkuun. Ja kun toinen on kaukana, tapaamiseen mennessä jo tunnet häntä aika hyvin. - Tosin itänaapurin tytöt tuntuvat osaavan englantia aika kehnosti ja kuulemma turvautuvat netistä löytyviin automaattisiin käännöskoneisiin, mistä seuraa helposti väärinymmärryksiä. Ja kansainvälisillä palstoilla likkuu myös enemmän huijareita. Mutta kannattaa varmaan vilkaista!
Olipas hyvä kirjoitus, itse olen täsmälleen samassa tilanteessa ja tuntemuksissa!
Missä luuraavat ne reippaat, tavalliset, työssäkäyvät vapaat miehet? Miehet, joilla ei ole ongelmia viinan kanssa. Täällä olisi hoikka, hyvässä ammatissa oleva vapaa ja ihan kivan näköinen aikuinen nainen. Ongelmani lienee se, että olen raitis, en tanssi enkä käy kapakoissa. Harrastan paljon liikuntaa ja tietysti mulla on se monelle miehelle _niin vastenmielinen_ pieni koira kaverina.
Pitäisi varmaan aloittaa kaljan lipittely lähikuppiloissa, niin johan seuraa löytyisi - tähän johtopäätökseen olen tullut.
Muutamilla nettitreffeillä olen käynyt, ja olen pettynyt joka kerta. Viisikymppisellä miehellä saattaa olla pieniä, alle kouluikäisiä lapsia, ne tehty jo toisen/kolmannen puolison kanssa. No kyllä siinä vaiheessa meikäläisen hälytyskellot soi.... samoin liikalihavuus on vastenmielistä, puhumattakaan tupakoinnista tai viinan käytöstä. Ja näitä seksiä vonkaavia ukkomiehiä riittää ihan loputtomiin! Sitten on nämä nettikirjoittelijat, jotka muutaman viestin jälkeen katoavat bittiavaruuteen. Tai käydään parilla treffeillä ja *pluh* kadotaan tietymättömiin. Ja vuoden kuluttua soitetaan/tekstataan ja kehutaan miten ihana nainen oletkaan! Yksi treffikumppani kirjoitti olevansa raitis ja urheilullinen, ilmestyi sitten treffeille kännissä ja rööki suussa. En vaan ymmärrä... mutta en vaivu epätoivoon. Parempi tosiaan olla yksin, jos tarjonta on tätä.
Niin, toisaalta surullista kuulla että muillakin naisilla on näin samanlaiset kokemukset. Meitä yksinäisiä on sitten enemmänkin.. Toisaalta kiva tietää etten ole aivan outolintu kokemusteni kanssa.
Tuo alkoholinkäyttö vaikuttaa olevan kuuma peruna miehille. Minäkään kun en pidä kaljaa lipittävistä miehistä ja joskus olen saanut kuulla olevani nipottaja kun en ymmärrä miksi täytyisi litkiä keskikaljaa vähintään mäyräkoiran verran viikossa. Ja sitten se "normaali??" viikonloppukänni päälle. Tämä on kuitenkin vallitseva maan tapa ja siitä poikkeaminen katsotaan nipotukseksi. Itse käytän alkoholia hyvin satunnaisesti. On mennyt jopa vuosia etten ole juonut pisaraakaan, ja joskus olen innostunut ottamaan iltapäiväkännit kesällä terassilla muutaman viikon välein. Viiniä voin juoda pyhänä ruoan kanssa lasin-pari tai olla juomatta. Ei ole riippuvuutta, mutta ei myöskään ehdotonta kieltäytymistä.
Tuo koira-asia on aika jännä, kun itse olen allerginen ja tuntuu siltä että täällä minun paikkakunnallani olisi noita vapaita, koirallisia miehiä tarjolla. Tiedä sitten ovatko muuten kunnollisia ; )
Minua ei miehen lievä ylipaino haittaa jos hän on muuten aktiivinen luonne eikä flegmaattinen sohvallamakaaja/liikuntaa kaihtava. Eipä tuota miestä ole silti löytynyt..
Ja myös ihmettelen noita 40 miehiä joilla on jo parikin liittoa takana ja lapsia parin eri naisen kanssa. Ja yleensäkin ihmettelen miesten hinkua tehdä lisää lapsia vielä vanhemmalla iällä. Ovatko he unohtaneet miten paljon se pienten lasten kanssa eläminen verottaa parisuhdetta? Itse haluaisin ihan vain parisuhteen enkä "uutta kotileikkiä iltatähden kera.."
Nyt olisi aikaa panostaa suhteeseen, sekä henkisesti että fyysisesti. Mutta nyt sitten sitä suhdetta ei enää saa, kun olisi jo riittävän kokenut rakentamaan siitä jopa loppuelämän kestävän rakkaus-ystävyys-kumppanuus- parisuhteen.
En voi muuta kuin nyökytellä täällä. Ihan kuin omia ajatuksia lukisi.
Ihmettelen kovasti myös tota alkoholin kanssa läträämistä. Mä voin myös juoda lasin punkkua ruuan kanssa, olen myös ottanut "päkät" kavereiden kanssa mökillä. Mutta esim tällä hetkellä olen edellisen kerran juonut yhden siiderin n. kolme kuukautta sitten. Mutta se päivittäinen kaljan lipittäminen ne vkl-kännit.... huh huh. Mitä sellasen miehen kanssa voi tehdä? Turha sanoa, että "eihän sitä edes huomaa". Omasta eksästäni huomasin heti, jos oli juonut pullonkin olutta. Ja vaikuttaahan se miehen terveyteen, sitä ei käy kiistäminen.
Mullakaan ei ole mitään pakkomielteitä miehen ulkonäön tai pituuden suhteen, kunhan on normaalivartaloinen (lievä ylipaino on ok) ja pitää itsensä siistinä. Ja tosiaan valitsee mieluummin liikunnan kaukosäätimen sijaan. Sulkis, tennis, golf, uinti, melonta, pyöräily... kaikki käy! On paljon kivoja lajeja, joita voi harrastaa yhdessä.
Mä kanssa uskon kokemuksista viisastuneena, että olisin valmis todella satsaamaan loppuelämän kestävään suhteeseen. Seksiä, kumppanuutta, lojaaliutta, huumoria, omaa rauhaa ja yhdessäoloa - kaikkea tätä - sopivassa suhteessa. Siinä mun mielestä hyvän suhteen eväät.
Toivon sulle hyvää jatkoa, ja että kohtaisit sen hyvän kumppanin!
Voisi olla minun kirjoittamaan. Olen kaltaisesi nainen paitsi, että en ole "päässyt" vielä sille ensimmäisellekään kierrokselle. Ikään on yli 40, ei lapsia. Tuskin pääsenkään, kun ei tähän ikään mennessä onnistanut. Suhteita kyllä ollut, pitkiäkin, mutta ei ne ole natsanneet ikinä kunnolla. Ei ole kehkeytynyt mitään elämänpituista. Nyt yksin pari vuotta.
Netissä on ollut profiili useamman kerran, muutamilla treffeillä käynyt. Ei ole synkannut. Suurin osa yhteydenottajista sellaisia, että ei "iske". Joko minä en ole kiinnostunut tai sitten vastapuoli ei ole. Olen myös itse ollut aktiivinen ja ottanut yhteyksiä, tuloksetta.
Kapakoissa en jaksa enää käydä, eikä lavatanssit kiinnosta. Harrastukset ovat naisvoittoisia, eikä työpaikallakaan ole vapaita miehitä. Naisia sen sijaan on. Tuntuu, että vapaita naisia on enemmän kuin miehiä.
Joten aika huonolta näyttää, kai tässä on vaan hyväksyttävä elämän tosiasiat, että sitä kumppania ei enää löydy. Ja oltava tyytyväinen näin.
Se kaltaisesi mies ei kelpaa?
En ole ollut aiemmin itkupilli, enkä nytkään ole surullinen silloin kun on seuraa. Olen ollut elämäni ensimmäiset 35v erittäin itsevarma ja tasapainoinen, kunnes aloin nettideittailemaan. Ja tarkennuksen vuoksi sanottakoon että en ole edes etsinyt miestä pitkään aikaan koska kokemukset ovat olleet niin huonoja. Silloin kun vielä olin optimistinen ja vahva, tapasin "itkupillimiehiä". En jaksa olla sellaisen tunnelmanlatistajan seurassa.
Itkupillimiehellä tarkoitan niitä miehiä jotka haukkuvat koko ajan eksäänsä, kuinka tämä pilasi hänen elämänsä. Näitä on tullut tavattua netin kautta useampia. Mies aloittaa usein jo ensitreffeillä eksän haukkumisen ja parhaat ovat olleet kännissä treffeillä ja uikuttavat sitä miten eksä jätti nyyhnyyh. Ei tulisi mieleenikään syyttää muita omasta tilanteestani, etenkään eksää. Itsehän hänet valitsin kumppaniksi. Kun se suhde ei sitten toiminutkaan, ei se ainoastaan hänen syynsä ollut, vaan osin oma vikani kun valitsin hänen kaltaisensa miehen. Ja itkupilli-ihminen on yleensäkin sellainen joka koko ajan valittaa ja voivottelee muille. Minä en ole sellainen. Olen iloinen ja sosiaalinen muiden seurassa, ja puran pahanoloni sitten esim. tänne palstalle. Ei kukaan jaksa sellaisia ystäviä jotka koko ajan valittavat. Siis koko ajan. Kaikillahan on joskus murheita. Tiedät kyllä mitä tarkoitan.
Itkupillimiehet tulevat naisen kainaloon kun mennään nukkumaan. En minä ainakaan halua aikuista lasta itselleni. Olen siinä määrin perinteinen nainen että haluaisin itse olla miehen kainoalossa/sylissä. Kai nämä miehet etsivät äitihahmoa eivätkä naista.
Riittää oman hyvinvointinsa edistämiseksi,että on itsellensä auki.Älä hoe itsellesi ettet kelpaa kenellekään.Toukokuu on sairasta aikaa vuodesta,usein esim. menneen talven rikosetsinnät kariutuvat todistekappaleiden vöyryämiseen esiin pelloilta (traktoreiden ansiosta), ja käynnistyy jokavuotinen "kesä vankilassa"-seremonia. Se ajoittuu lähes aina kesäkuun alkamiseen.Hyvin inhottavat pedofiilit,huorat,parittajat jne. jäävät yleensä koululomien alkaessa kiinni siksi,että eivät pärjää seksistisesti nuorison festarisarkasmille. Ainoastaan seksibisneksillä rikolliset saavat peiteltyä syytteitään.Huora ei kestä teinitytön kauneutta kun se tulee suven tuulessa kävellen hiekkatiellä vastaan,me ammatikseen nuorisoa suojelevat joudumme ajoissa turvaamaan kaikki nuo teinien ja isojen lasten liikkuma-alueet.Onneksi on hyviä harrastekeitaita,halvallakin pääsee iso ryhmä koululaisia maalle ratsastamaan,pelaamaan pesistä ja kahlaamaan rantavedessä nilkkoihin suurinpiirtein.
Eronneet /- 50-vuotiaat miehet elävät kirjaimellisesti viidenkympin villitystä, ainakin stadilaiset. Hankitaan harrikka, pörrätään Kaivarissa, bailataan seduloissa, poseerataan kuvissa purjeveneen kannella, extreme-urheillaan ja etsitään max 35-vuotiaita naisia. Eihän siinä sinänsä mitään, ei se ole minulta pois, koska en kilpaile niillä markkinoilla.
Minä kaipaisin simppeliä keski-ikäisten ihmisten elämää, missä saa olla ikäisensä näköinen ja kokoinen ja elämänarvot pyörivät jonkin muun kuin rasvaprosentin tai BMI:n ympärillä (27, kun joku nyt kuitenkin päättelee, että olen niin lihava että olen epätoivoinen). Lähtisin mieluummin vaeltamaan Nuuksioon kuin juoksemaan maratonia tai ajamaan mountain bikella, istuisin mieluummin viikonloppuillat kotona tai kesällä merenrannalla kuin yökerhossa (tanssilavalle en lähde edes kilon palasina) ja kaupunginkin olisin jo valmis vaihtamaan maaseutuun.
Mutta en tiedä missä kaikki tavalliset keski-ikäiset miehet ovat, ei ainakaan netissä. Ja kuten sanottu, niiltä tanssilavoilta en niitä hae, koska tanssiminen ei ole minun juttuni. Käytännössä en ylipäänsä HAE heitä mistään, arki on ihan kivaa tällaisenaan: minulla on koirani, pieni viljelypalstani, pian kypsyvät mustikat, illat kuluvat lueskellen ja erilaisissa yhdistystoimissa, viikonloput vierähtävät kotona tai joskus (hyvin harvoin) kaupunkilomalla - tosin yhtä hyvin voin vuokrata mökinkin jostain keskeltä ei mitään päästäkseni pois melusta ja hälystä. Kun on lapsetkin jo aikuiseksi saanut niin eipä tässä ole kiirettä pariutua, vaikka välillä olisikin kivaa jakaa asiat toisen aikuisen kanssa.
Tuo oli kuin minun tekstiäni, Nuuksiota, mökinvuokrausta ja meren rannalla istumista myöten! Suorastaan outoa kun joku ajattelee noin samalla tavoin.
Jos kaipaat kaveria niin voin laittaa s-postiosoitteen : ) En kylläkään asu meren rannalla mutta käyn PKS aika usein, etenkin kesällä. Ja olen kauan kaivannut kaveria esim. Tallinnaan. EI JUOPOTTELUREISSULLE, vaan ihan kaupunkiin tutustumiseen ja kaupoissa kiertelyyn! Ei huvita lähteä yksin hotellimatkalle.
Viime kesänä huomasin että ainoa paikka missä olen viime vuosina ollut todella onnellinen, on kesämökki ilman mukavuuksia. Vain järvi, vesilinnut, luonnon äänet, ei TV:tä, ei pinnallisia ihmisiä, eikä ainakaan alkoholia. Harmi kun ei ole omaa mökkiä - vielä. Nykymiehet todellakin haluavat vain säpinää ja rasvaprosentinmittauksia.
On ihana kaupunki, etenkin kesällä. Ja nimenomaan ilman alkoholia. Vanha kaupunki, paahdetut mantelit, galleriat... ja tietysti kauniilla ilmalla itse laivamatkakin on mukava.
Eilen illalla, tietokoneen suljettuani, kävin vielä myöhäisillan lenkillä koirieni kanssa. Kuunneltiin satakieltä ja oli ihanan kesäinen ilta. Tuli taas sellainen fiilis, että olisi kiva vuokrata mökki edes yhdeksi viikonlopuksi jostain; istua kuistilla ja vain olla läsnä kaikilla aisteillaan.
Tänään lähden viljelypalstalleni, kun on niin kaunis ilma. Tuon tullessani nipun ruohosipulia, uusia (ruotsalaisia) perunoita on jo jääkaapissa odottamassa keittämistä, kalaa pitää hakea tullessa lähikaupasta.
Minulla ei itselläni ole anonyymia sp-osoitetta mutta jos laitat omasi niin nopeastihan sellaisen saan sitten vastaamista varten tehtyä. Ystäviä ei koskaan ole liikaa.
Kiva jos löytyisi samanhenkistä juttuseuraa ja voihan sitä joskus tavatakin jos mahdollista : )
Mun maili on: [email protected]
Kuulostat masentuneelta/itsesäälissä rypevältä, ja se näkyy kauas.
Silloin kun ihminen on "auki"/vastaanottavainen/hymyilee, silloin hänet
huomataan.
Miksi piiloudut pitkäksi talveksi mökkiin?
Oletko koskaan yrittänyt "vampata" miehen? Tai oletko mennyt vain
juttelemaan kiinnostavan (se kiinnostus saattaa herätä vasta juttelun
aikana) miehen kanssa? Missä käyt? Et ilmeisesti missään, annoit ymmärtää.
Terasseilla ainakin tapaa ihmisiä, jos niin haluaa. Ja naisen on aina helpompi
mennä tekemään aloite, koska harvoinpa miehet ylenkatsovat moista ihmettä
(Miehet ovat kyllästyneitä niihin kymmeniin, jos ei satoihin ylenkatsoviin naisiin,
joilta ovat saaneet pakit ja siksi saattavat olla passiivisia).
Itse olin vuoden yksin omasta vapaasta tahdostani, ja se teki hyvää. Mutta
sinun yksinolosi on mennyt ehkä liian pitkälle. Kohta (miten niin "kohta")et ajattele enää muuta kuin yksinäisyyttäsi. Ala luottaa itseesi ja unohda itsesääli.
"Ikäiseni miehet eivät vastaa"...Haetko vain ikäisiäsi tai nuorempia? Mikä vika
on siinä, jos mies on hieman vanhempi? Minulla ollut aina (yhtä poikkeusta lukuun-
ottamatta) nuorempi nainen. Nytkin 6v. nuorempi.
Olin 48v. kun tapailin 39v. naista, ja hyvin kelpasin kauniille, fiksulle naiselle.
Oli lukeneempi, mutta kompensoin tuollaisen muilla asiolla ja tietämyksillä yms.
Se vain kaatui etäisyyteen ja muihin käytännön asioihin.
Etkä muuten ole ainoa yksinäinen. Suomessa on varmasti Paljon sinkkuja.
Suomalaiset eivät osaa tutustua. Naisten passiivisuus on käsinkosketeltavaa.
(dramaattisesti ilmaistuna:) Ole sinä erilainen.