toivottavasti kiusaajani ovat nyt tyytyväisiä itseensä.
Mutta saivatkohan kohennettuaan omaa elämänlaatuaan ja vaurauttaan
sillä?
En ymmärrä mitä nautintoa juoruilevat ihmiset saavat itselleen sillä sellainen ei ainakaan "kaunista" kenenkään olemusta.
Itse kun ajattelen juoruilevia ihmisiä, nousee "noita-akan" kuva luutineen ensimmäisenä mieleen.
itselleni ei tulisi mieleenkään tuhota kenenkään elämää juoruamisella - oma olemus ja sisin siinä vaan lokaantuisi.
Muodostan aina käsityksen ihmisistä kohdattuani heidät - en juorujen perusteella.
Jos pidän jostain ihmisestä, sitä eivät juorut horjuta mihinkään.
Harvoin vihaan ketään ihmisiä mutta juoruajia en vois sietää enkä ole koskaan sietänyt.
Mutta saivatkohan kohennettuaan omaa elämänlaatuaan ja vaurauttaan
sillä?
En ymmärrä mitä nautintoa juoruilevat ihmiset saavat itselleen sillä sellainen ei ainakaan "kaunista" kenenkään olemusta.
Itse kun ajattelen juoruilevia ihmisiä, nousee "noita-akan" kuva luutineen ensimmäisenä mieleen.
itselleni ei tulisi mieleenkään tuhota kenenkään elämää juoruamisella - oma olemus ja sisin siinä vaan lokaantuisi.
Muodostan aina käsityksen ihmisistä kohdattuani heidät - en juorujen perusteella.
Jos pidän jostain ihmisestä, sitä eivät juorut horjuta mihinkään.
Harvoin vihaan ketään ihmisiä mutta juoruajia en vois sietää enkä ole koskaan sietänyt.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Olen samaa mieltä kanssasi. Tuollainen mustamaalaaminen on ikävää, aina joku uskoo vanhaa työntekijää joka mollaa uutta työntekijää eli kyllä sillä pystyy hyvin paljon vahingoittamaan kiusattua ihmistä.
Minä olin tyhmä, kelpaamaton enkä osannut mitään. Kiusaaja selitti että autan häntä hänen töissään, ja ihmiset luulivat, että olen alempiarvoinen, ikäänkuin hänen sihteerinsä. Kiusaaja nautti saadessaan nöyryyttää minua kaikin tavoin.
Jatkuvasti sain kuulla kuinka epäonnistunut ihminen olin. Olin huonosti koulutettu enkä ollut pärjännyt opinnoissani, aiempi työkokemukseni oli toisten avustamista ja tuollakin vain avustin häntä. Jatkuvaa ulkonäkööni kohdistuvaa ivaamista ja nälvimistä, jopa ystäväni olivat viallisia.
Sellaista on katkeroituneen vanhan naisen elämä, kun kukaan ei huomioi, kukaan ei kuuntele ja ketään ei kiinnosta. Kai hän on tyytyväinen kun sai savustettua minut ulos sieltä. Irtisanouduin kun en enää jaksanut tuollaista.
ja pahat puheet eivät heilauta,jos ihmisestä on saanut hyvän kuvan.
Turha on syyttää narsistiksi,hoviksi ,valehtelijaksi..
Kiusaaja saa jotain nautintoa tästä haukkumisesta ja ihmisten suututtamisesta.
Olen todella kiitollinen Jounille hänen hyvistä neuvoista.
Hienosti olet tämän juoru akan slouganit torjunut.
Meitä ei haittaa,vaikka hän kuinka mustamaalaisi.
Jatka hyvää työtäsi!
Kiusaaja härnää ja yrittää ärsyttää, jotta se kiusattu suutuisi, raivostuisi ja sanoisi ja käyttäytyisi epäsopivasti ihmisten aikana, jotta muutkin huomaisivat, että se kiusattu onkin se hankala tapaus.
Hyvin usein naisten harjoittama työpaikkakiusaaminen kuitataan miesesimiesten taholta lauseella: "no, naiset nyt eivät vaan tule toimeen keskenään".
Kiusaajan tarve on herättää huomioa. Se meidän kiusaajanainen haukkui miehiäkin laiskoiksi, lihaviksi ja ties millä tavalla koska hän on erittäin huomiohakuinen ihminen. En minä ymmärrä mitä hän tuostakaan hyötyy.
Aina nälvi muita ihmisiä. Erästä kovista tieteistä väitellyttä tohtorikaveriani hän nälvi siitä että kyseisellä henkilöllä on "suppea osaaminen".
huomion muihin ihmisiin,että ei huomattaisi,kuinka laiska ja tyhmä hän itse on.
Kadehditaan toisten osaamista,elämää, ja halutaan saada kiusattu huonoon valoon.
Joillakin se on luonteessa tuo haukkuminen.
Koukko nokka akoille riittää,että on hengissä,niin suu laulaa.
Kun oma elämä on huono,ei haluta nähdä muissakaan mitään hyvää.
Jos omat asiat on hyvin,ei tarvi nälviä ja haukkua.
Se nainen raakkui pitkin käytäviä kuinka minä tyrkytän itseäni tohtoritasoisille miehille, jotka käyttävät minua pelkästään seksiseurana, koska eihän kaltaiseni tyhmä ja mitättömän näköinen nainen tuon tason miehille kelpaa.
En tiedä ymmärsikö se nainen omaa älyllistä tasoaan. Siis ei kykene laskemaan toisen asteen yhtälöä kun ei ole moisesta ikinä kuullutkaan.
Silti haukkui minua jatkuvasti tyhmäksi.
Oli rasittavaa kuunnella. En ole ikinä tavannut vastaavanlaista miestä missään työpaikassa.
ei pelasta. Hän raivoaa kun asiat eivät mene hänen kuvitelmiensa mukaisesti. Epätoivoinen oma ylivertaisuutensa korostaminen on varma merkki narsistista.
on tullut muoti-ilmiö????
KOhta kaikki vähänkin poikkeavat ihmiset luokitellaan narsuiksi.
Ts. jos ihminen ei ole hiljainen hyssykkä, hissukka hiirulainen joka suostuu potkittavaksi ja alistettavaksi - heti vaan narsun leima otsaan.
Jos kuuluu ns. ylempään sivistystasoon, ihminen on menestyjä, hyvin toimeentuleva ja yhteiskuntakelpoinen mutta jos kuuluu alempaan luokkaan, samat luonteenpiirteet omaavista tehdään narsuja, niinkö se menee?
määritelty sairaus eikä siihen auta sairauden kieltäminen vaikka se onkin yleisin narsistin käyttämä keino. Oireet on myös helppo huomata ylikorostetusta itsensä ylivertaisuuden korostamisesta ja ylivertaisuutta kritisoiviin kohdistuvasta raivoamisesta ja kostotoimista kuten palstalla voi hyvin huomata.
Se meidän työpaikkakiusaaja oli vastenmielinen ihminen. Aina tuomassa itseään esiin. Ei hänellä mitään hovia ollut, miehetkin pelkäsivät hänen ilkeyttään.
Henkilö nälvi minua omille kavereilleen, samanlaisia jurnuttajia ja omaan elämäänsä tyytymättömiä yksilöitä ne kiusaajan kaverit. Tosin, työpaikalla moni juttelee ihmisten kanssa ihan ajankuluksikin. Vanhat naiset yleensä nälvivät nuoria naisia mielellään, minun painostani, syömisestäni ja huonosta koulutuksesta letkauteltiin mielellään aina sopivassa tilaisuudessa.
Kyllä se nainen raivosi jos asiat eivät menneet hänen haluamallaan tavalla. Rähjäsi esimiehellekin, eli hänen kiukuttelultaan ei kukaan säästynyt.
On paljon yliopisto-opettajia jotka nälvivät opiskelijoita. Jos opiskelija sanoo jotain sellaista mitä opettaja ei pidä, tai osaa jonkun asian paremmin, niin kostaminen on hirmuista.Heitä pitää koko ajan mielistellä eikä mitään heidän sanomisiaan saa ikinä kritisoida. Kommunikointi ei siis pelaa.
Olin myös vähän aikaa töissä yliopistolla ja meno oli niin hirveää että lähdin tuosta syystä pois. Nälvimistä, jatkuvaa haukkumista, järjettömiä työtehtäviä ja mitään ei saanut sanoa. Alistamista, manipuloimista ja kostamista. Itkin joka päivä.
Olen aktivoitunut kirjoittamaan tälle palstalle, koska työilmapiiriasiat ovat lähellä sydäntäni ja tärkeää asiaa - työpaikkakiusaamista - koskeva keskustelu tällä palstalla oli vaarassa luisua sivuraiteille, ja sitä minä en aio sallia.
Tietyt tahot ovat halunneet "ulkoistaa" asian tyystin niin, että itsensä uhriksi julistavat voivat demonisoida kiusaajaksi nimeämänsä tahot ja julistaa itsensä lähes pyhimyksiksi.
Vastuukysymykset siirretään erilaisille auktoriteeteille, kuten oikeuslaitos, esimiehet, ministeriöt jne., niin että luullaan ko. tahojen antavan automaattisesti kiusatuksi julistautuneen mielen mukaisia päätöksiä ja toimenpiteitä.
Erittäin harvoin palstalla törmää sellaiseen ajatukseen, että kiusaaminen on ilmiö, jota ei oikeastaan aina voi personoida, vaan kiusattu voi olla myös kiusaaja ja toteuttaa aivan samoja metodeja, joita ei halua itseensä kohdistettavan. Eli työelämä on vuorovaikutusta - ei mikään karkkiautomaatti, josta minäminäminä saa kaikkea kivaa, mutta vastuu on toisilla.
Johtamisella on oma osansa työilmapiiriin, mutta ei aikuisessa työyhteisössä voi odottaa sitä, että johto ja esimiehet monitoroisivat jatkuvasti alaisten välisiä keskusteluja yms. Selkeään työturvallisuuden ja terveyden vaarantamiseen sen sijaan tulee puuttua heti ja hyvin jämäkästi.
vain yhdestä syystä ja se on hänen oman ylivoimaisuutensa ja erinomaisuutensa ylistäminen. Asia jota et voi sallia on että narsismikeskustelu rikkoo kuvitelmasi erinomaisuudestasi. Kostosi on jäänyt saamatta ja olet jäänyt loukkuun sairautesi aiheuttamaan pakkomielteeseen. Siksi kirjoittelet mielummin ihmisistä kuin itse asiasta. "Hovisi" kirjoituksiin vastailet julistaaksesi omaa ylivertaisuuttasi palstalla vaikka ylivertaisuutesi on ainoastaan omaa narsistimaista kuvitelmaasi.
Usein kiusaaja on kiusatun esimies. Kun kiusaamistilannetta lähdetään purkamaan, esimies vetää todennäköisesti pidemmän korren, ellei organisaatiossa ole selviä työpaikkakiusaamisen käsittelyyn liittyviä toimintamalleja, joita myös noudatetaan. Heti ja hyvin jämäkästi.
esimies on narsisti ei mitään selvitystä voi odottaa missään olosuhteissa millään tavalla.
Sairasta tekstiä!
sairasta tekstiä sairaudestaan johtuen.
sietää selän takana paskan puhumista sillä sellaista en harrasta itsekkään
ei kiusaamista saada kuriin - money talks shit walks.
kuulla etten ole ollut heidän ainoa uhrinsa.
että elämäni viimeinen työpaikka osoittautui sellaiseksi i-
eipä jäänyt kovin häävit muistot .
Onneksi oli kuitenkin pitkä työhistoria takana sillä jos se olisi ollut
ensimmäinen työpaikkani, työnhakuni olisi loppunut siihen.
Kokemus siitä,että on olemassa hyviä työpaikkoja auttoi kiusaamisessa, siis tajusin, että saamani kohtelu ei ollut normaalia vaikka minulle niin väitettiinkin.
Ei normaalissa työpaikassa ivata ja nälvitä ihmisiä pitkin käytäviä toisille ihmisille yms.
Ei normaalissa työpaikassa tarvitse joka päivä pelätä loukkauksia ja ilkeilyitä (myös miehet pelkäsivät erästä naista).
Ei normaalissa työpaikassa hyysätä työpaikkakiusaajaa vuodesta toiseen vaan asiat otetaan esille.
Tuollainen on mahdollista ainoastaan sellaisessa työpaikassa, missä ei tarvitse välittää rahasta.
työpaikkojakin varten kehitetään KivaKoulua vastaava käytännön ohjeistus. Lapset ovat tietysti vastaanottavaisempia ja kehityskykyisempiä, mutta jotain parannusta sillä voitaisiin varmasti saada aikaan. Se parantaisi kiusaamista harrastaneidenkin elämänlaatua, kun saisivat palikoita ihmismäiseen asennoitumiseen. Paha ihminen ei voi olla onnellinen, kyseessä on itseään ruokkiva kierre.
Kuulin, että sovittelua käytetään nyt jo koulukiusaamis- ja joissakin työpaikkakiusaamistapauksissa. Tavoitteena on saada se ikävä käyttäytyminen loppumaan eikä tarkoitus ole rangaista ketään vaan saada ihmiset älyämään että heidän toimintansa voi loukata. Lasten/nuorten osalta tuo varmasti on hyvä ratkaisu.
En tiedä uskooko liki 60-vuotias työpaikkakiusaaja ketään ja oppii mitään uutta. Ennaltaehkäisevä toiminta olisi noissa asioissa kyllä parasta. Kai kaikissa organisaatioissa on eettinen ohjeistus, mutta kun kiusaajat eivät sitä noudata niin ei kai siinä sitten ole mitään tehtävissä. Yleensähän nälvimisestä ei ole näyttöä tai sitten organisaatiossa on nälvimiskuluttuuri.
Jos sanktiot ovat riittävän merkittävät, niin lähes kuka tahansa oppii toimimaan halutulla tavalla, iästä riippumatta.
Minkäänlaiset ohjeistukset eivät toimi, ellei niitä panna käytäntöön. Siksi johdon merkitys työpaikkakiusaamisen kitkemiseksi on niin tärkeää. Johto voi huolehtia siitä, että ohjeistukset laaditaan ja että niitä myös noudatetaan. Kyse on nimenomaan tahdosta. Niin yksinkertaista se on ja samalla niin äärettömän vaikeaa.
Työntekijällä on myös se mahdollisuus, että hakeutuu sairaslomalle. Työpaikkakiusaamisesta "syytetyt" työntekijät usein käyttävät saikuttamista keinona kostaa jos heidän toimintaansa puututaan. Toimii julkisella sektorilla.
Se meidän kiusaaja uhkaili koko ajan hakevansa sairaslomaa burnoutin ja kiusaamisen takia kun esimies vähänkin yritti puhua hänelle. Kerrankin se nainen huusi suoraa huutoa esimiehen aikana ja paiskoi esineitä kun minä "pääsin" ulkomaan matkalle. Ja esimiehet olivat vaihtuneet ja aina se nainen sai heidätkin otteeseen.
Valtiolla on ihmisiä pitkillä sairaslomilla.
En minä oikeasti tiedä mitä tuollaisten tyyppien kanssa voisi tehdä.