että hänelle ollaan kateellisia? Onko hän itse se joka onkin kateellinen toisille?
Millainen ihminen epäilee toistuvasti
.,.,.,
9136
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
oletan että sinulla on jo joku keneen viittaat,eli nimiä kehiin.
pelkkä epäilyskin riittää sinulle :DD
on kateellinen itseään kauniimmille/komeammille, älykkäämmille, menestyneemmille jne.
Ihmettelen sitä että se kateus niin usein tuodaan syyksi kaikenlaiselle erimielisyydelle, mutta kukaan ei tunnusta olevansa kateellinen.
Enhän minä, mutta ne muut...
Ehkäpä sellainen, joka kokee jatkuvasti outoa maahanpolkemista ihmisiltä, joiden osalta tietää, että ei heille mitään erityistä henkilökohtaista "pahaa" tai negatiivista ole tehnyt? Jos joku ystävällisyydestään huolimatta alkaa kokea esimerkiksi eristämistä tai joukosta sulkemista, pahanpuhumista selän takana tai muuta epäloogista kampittamista, voinee kyseessä ja sellaisen käytöksen takanakin kai joskus olla kateellisetkin ihmiset? ( Ja tajutkaa nyt sitten tosiaan, etten puhu tästä palstasta tai palstahenkilöistä, vaan puhun yleisellä tasolla - sekä tässä, että seuraavissakin kappaleissa...)
Tietysti se sitten, että jos joku koko ajan luulee muiden olevan kateellinen itselleen kaikissa mahdollisssa asioissa - jos vaikka vähänkin kritiikkiä osoitetaan tai jos hiemankin erimielisyyttä ilmenee, voinee kertoa siitäkin, että kuvittelija itse todellisuudessa olisi hyvin kateellinen ihminen, mahdollisesti niitä kateuden tuntemuksiaan itsetiedostusta koskevassa mielessä melko rajallisesti käsittävä tai ehkäpä egoltansa jotenkin liiaksi paisunut? Samaten ainakin oman kokemukseni mukaan etenkin joillakin tietyntyyppisillä naisilla (vaikka on näissä ns. "juorukelloissa" toki miehiäkin, joskin oma kokemukseni heidän juoruilustaan on kenties vähäisempää) saattaa joskus esiintyä sellaistakin kateuskäyttäytymistä, että he leimaavat ja eristävät joukostaan yhdessä jonkun kanssasisarensa, valheellisesti vaikkapa muka tämän luonteen kierouteen vedoten...Se on hyvin ovelaa käytöstä siten keskenään liittoutuvilta naisilta ja ikävää ennen kaikkea kateuden kohteen kannalta - eritoten, jos kyseessä olisi esimerkiksi työpaikka, koska sitten taas esimerkiksi miespuoliset henkilöt eivät aina ole kovin hyviä sen sellaisen "naisellisen esittävän" käytöksen takaa erottamaan nyansseja siinä, että kuka nainen todellisuudessa syrjii ja ketä, vaikka mahtuu joukkoon toki fiksujakin...
Yhdenlaisena totuutena ainakin oman sukupuoleni osalta voitaneen usein pitää sitä, että ystävällinen nainen - sellainen, joka ei tunne kateutta toista naista kohtaan - pyrkii yleensä sopusointuun ja konfliktitilanteissakin kertomaan henkilölle, _mistä_ on pahoittanut mielensä ja että miltä se mielenpahoittaminen on TUNTUNUT henkilökohtaisessa mielessä. Sellaisen naisen ( tai vaikka miehenkään, joskin puhun tässä nyt vain naisena oman sukupuoleni näkökulmasta) käytös ei ole ainakaan säännönmukaisesti vihjailevan ilkeämielistä tai kohdettaan joukosta ulos sulkevaa, minkälaista käytöstä usein osoittavat negatiivisia tunteita sisällään paljon kantavat naiset (tai vaikka miehetkin) ;)
Arvelisin niin, että kateutta ihmiset tuntevat tyypillisimmin kanssaan ainakin jokseenkin sosiaalisesti ja taloudellisesti "samantyyppisiä" ihmisiä kohtaan tms. ja kanssaan ainakin jossakin määrin vastaavassa elämäntilanteessa eläviä ihmisiä kohtaan, jos tuntevat? Varallisuus, koulutus, työ, ulkonäkö, lasten koulumenestys, puoliso jne.? Siinä luultavasti varmaankin ainakin joitakin yleisiä syitä kateudelle ihmisillä? Paris Hiltonin omaisuutta voidaan kadehtia etäisesti, mutta harvempi tuskin häntä tosissaan kadehtisi, koska hänen elämänsä ja arkensa lienee suurimman osan ihmisisten elämästä niin kaukana...Mennee varmaan yleisimmin asia niin, että lähiön x Sirkka kadehtisi samaisen lähiön x Pirkkoa, eikä Parisia...Ja Väinöä saattaisi ottaa kaaliin kaverinsa Pertin uusi komea auto, mutta ei Väinö varmaankaan siitä mielenrauhaansa menettäisi, jos jollakin tuntemattomalla näkisi samanlaisen auton.
Onko olemassa ihmistä, joka ei olisi kateellinen. Edes vähän? Eikö kateus ole meissä kaikissa olemassa jollain tavalla?
En tiedä. En osaa sanoa. Tuskin. Erottava tekijä lienisi kuitenkin ehkä siinä, että miten ihminen kateuteensa "jumahtaa"? Tarkoitan suurin piirtein jotakin sellaista, että on varmaan aika normaalia esimerkiksi kuumetautiselle tilapäisesti tuntea kateutta niitä kaikkia kohtaan, jotka eivät kuumetaudista kärsi, mutta että se tunne menee ( ainakin tavanomaisesti ihmisellä) nopeasti ohi...
Tuhoava kateus sitten täysin eri asia. Harvassa sellaiset ihmiset varmaankin ovat, jotka jatkuvasti kadehtivat lähestulkoon kaikkea ja kaikkia, mutta kai sellaisiakin sitten on ( en tiedä). Luultavasti ahneus toisena keskeisen erottuvana luonteenpiirteenä liittyisi jotenkin sellaisen ihmisen "luonnekuvaan"(?). Kateellinen siis toimisi vähän ikäänkuin siihen tapaan, että kaikki mitä hän ei itselleen voi saada tai saavuttaa, on tuhottava...Surullisia ihmisiä varmaan, ne sellaiset.
Kateus on normaali tunne. Joillakin se vaan menee liiallisuuksiin.
Olisi ehkä parempi hyväksyä se luonnollisena tunteena kuin yrittää sitä peitellä.
Kateudesta tekee pahan se kun sitä peitellään sekä itseltä että muilta. Silloin se muuttuu tuhoavaksi voimaksi sekä itselle että muille.
"Kateus on normaali tunne. Joillakin se vaan menee liiallisuuksiin.
Olisi ehkä parempi hyväksyä se luonnollisena tunteena kuin yrittää sitä peitellä.
Kateudesta tekee pahan se kun sitä peitellään sekä itseltä että muilta. Silloin se muuttuu tuhoavaksi voimaksi sekä itselle että muille."
Aivan. Sanoit, että kateus olisi parempi hyväksyä luonnollisena tunteena, kuin peitellä sitä. Juurikin niin! Mä esimerkiksi itse en koskaan ole osannut nähdä mitenkään kummallisena sanoa sitä ääneen, jos olen ollut jostakin asiasta kateellinen, vaikkapa jollekin ystävälleni... En tiedä, johtuuko se sitten siitä, etten todella ole ainakaan kovin kateellinen ihminen luonteeltani, mutta niin vain on... Joskus olen sitten sitä myötä törmännyt sellaisiinkin ihmisiin, jotka ovat suorastaan kavahtaneet, kun olen sanonut ääneen vaikkapa, että "vitsi mä oon kateellinen tosta sun paidasta!" Musta sellaisen sanominen -kateuden julkituominen - on normaalia, mutta joidenkin ihmisten mielestä kateus ilmeisesti todellakin on tunne, jota ei saisi myöntää kokevansa ja joka pitäisi jotenkin "häpeän" uhalla kätkeä. Kaikkein epäluotettavimpia lienevätkin mielestäni usein ihmiset, jotka sanovat etteivät ole koskaan - eivätkä kerrassaan ikuna!- olleet kateellisia yhtään kenellekään, ei niin mistään maailman asiasta (muka)....Yleensä en luota sellaisiiin, siten sanoviin.