olen 23 vuotias nainen ja olen seurustellut mieheni kanssa yli 2v joista 1vuosi kihloissa. alussa meillä oli ihanaa ja tietenkin
jossain välissä arki tuli vastaan. mutta nyt tilanne on vaan pahentunut sen jälkeen kun tulin raskaaksi. menin myös töihin. mies ei ole koskaan iltaisin kotona. saan olla aina yksin. viikolla kun ei jaksa ihan hirveästi mitään tehdä kun on aina niin väsynyt töistä. viikonloppuisin kun minulla olisi miehelleni aikaa hän häipyy kaverinsa kanssa jonnekin.
meillä ei ole häävi seksielämä tällähetkellä ja tuntuu että ollaan vaan kun kämppäkaverit.
epäilyttää välillä että hänellä on toinen nainen. tosin ei mitään näitä merkkejä pettämisestä ole että tulisi salaisia puheluita tai että mies nyt mitenkään paremmin ulkonäöstään huolehtisi.
ainakin vuosi puhuttiin vauvasta ja minä tein selväksi että hänenkin pitää olla varma että on valmis. olikohan sittenkään vai tuleeko joillekkin miehille kriisi naisen raskausaikana?
olen niin lopen uupunut elämään tätä "parisuhdetta" yksin että aloin jo harkita omaa asuntoa ja eroa. tosin parempi olisi vauvankin kannalta pystyä puhumaan. olen kyllä sanonut monet kerrat asiasta nätisti miehelleni että kuinka yksin olen ja että saa hän puolestani mennä mutta pitäisi sitä aikaa löytyä minullekkin.
mutta se jostain kumman syystä unohtuu aina..
kertokaa joku mitä kannattaa tehdä ja onko joillain samoja kokemuksia ja mistä ne johtui?
kiitos jo etukäteen kaikille vastanneille.
jossain välissä arki tuli vastaan. mutta nyt tilanne on vaan pahentunut sen jälkeen kun tulin raskaaksi. menin myös töihin. mies ei ole koskaan iltaisin kotona. saan olla aina yksin. viikolla kun ei jaksa ihan hirveästi mitään tehdä kun on aina niin väsynyt töistä. viikonloppuisin kun minulla olisi miehelleni aikaa hän häipyy kaverinsa kanssa jonnekin.
meillä ei ole häävi seksielämä tällähetkellä ja tuntuu että ollaan vaan kun kämppäkaverit.
epäilyttää välillä että hänellä on toinen nainen. tosin ei mitään näitä merkkejä pettämisestä ole että tulisi salaisia puheluita tai että mies nyt mitenkään paremmin ulkonäöstään huolehtisi.
ainakin vuosi puhuttiin vauvasta ja minä tein selväksi että hänenkin pitää olla varma että on valmis. olikohan sittenkään vai tuleeko joillekkin miehille kriisi naisen raskausaikana?
olen niin lopen uupunut elämään tätä "parisuhdetta" yksin että aloin jo harkita omaa asuntoa ja eroa. tosin parempi olisi vauvankin kannalta pystyä puhumaan. olen kyllä sanonut monet kerrat asiasta nätisti miehelleni että kuinka yksin olen ja että saa hän puolestani mennä mutta pitäisi sitä aikaa löytyä minullekkin.
mutta se jostain kumman syystä unohtuu aina..
kertokaa joku mitä kannattaa tehdä ja onko joillain samoja kokemuksia ja mistä ne johtui?
kiitos jo etukäteen kaikille vastanneille.
Vastaukset 3
Vanhimmat
nyt yhtään lohduttaa, niin tuo saattaa mennä aikaa myöten ohi. Osa miehistä taitaa kypsyä hitaasti parisuhteeseen ja he jatkavat elämäänsä kuin olisivat yksin, vaikka lapsikin olisi jo olemassa. Sellainen mies ei taida tulla tolkkuihinsa kuin kovan edessä. Ainakaan minun (ex-)mieheni ei tullut. Vasta sitten, kun odotin jo toista lasta ja jouduin vuodelepoon puolivälistä raskautta enkä enää pystynyt tekemään mitään, hänen oli pakko opetella esim. siivous ja lapsenhoito. Vasta sitten hänelle alkoi kehittyä isän taidot ja aviomiehen taidot. Eli pakon edessä. Hän oppi hyvin ja itsekin oli tyytyväinen, että oli joutunut ne opettelemaan. Ero tuli silti vuosia myöhemmin ihan muista syistä.
Puhu miehellesi. Tee hänelle selväksi, miltä sinusta tuntuu. Jos siitä ei ole apua, yritä saada hänet parisuhdeterapiaan mukaan. Jos sekään ei auta, sano että liitto on loppu, jos ei meno muutu. Ikävää, että itsestäänselvyydet pitää joillekin opettaa kantapään kautta. Älä siis menetä toivoasi vielä, tilanne saattaa vielä muuttuakin.
Miestenlogiikka palstalle oli laitettu sellainen kukkakortti. Minä hölmö menin avaamaan sen ja se toi sellaisen "vatsanpohjakutituslukkoahdistus"kohtauksen. Oli vain pakko käydä haukkaamassa raitista ilmaa. HUH
Mulla takana lähes 10 naimissa ja nyt se sitten loppu kun puukolla leikaten... Eli vaimoni petti,ja väitti, suhteen hiipumisen syyksi kun olen matka työssä. Aika langanlaiha tekosyy eikä se oikeuta pettämiselle. nii, se seksi elämä... joo, kuivaa eli ei ollenkaan mutta kaipa se hänestä tuntui hyvälle vieraan kanssa. Välistä vain tuntuu sille, että naiset pettävät enemmän kuin miehet,sorry. Ainakin naisten se on helpompaa ja mun tapauksessa, vaimoni (ex) ei edes hävennyt tai näyttänyt häpeämisen merkkejä. Korostan että en halua yleistää tämä on nyt kirjoitettu tosi vitutus käyrä korkeella.
toivon läpimästi, että saat asian selville ja toivon että jos miehesi pettää/on pettänyt, saat selville sen vastakappaleen... ja jos olet ilkeä, anna samalla mitalla takaisin äläkä jää potemaan itse sääliä.Se turruttaa ja aihuittaa hitommoisen pahanmielen...