Haluutko mielummin olla itse tossun alla parisuhteessasi, vai niin että se toinen on? JOS JOMPIKUMPI ON PAKKO VALITA.
~
Mä haluun olla itse tossun alla. Miehen kuuluu osoittaa kyllä mun kanssa sen kaapin paikan. Muuten ei tuu mistään mitään. Jos mulle annetaan liikaa valtaa parisuhteessa, niin se on ensiaskel kohti suhteen tuhoa. En osaa käyttää sitä saamaani valta ja siihen kuuluvaa vastuuta oikein.
~
Mä haluun olla itse tossun alla. Miehen kuuluu osoittaa kyllä mun kanssa sen kaapin paikan. Muuten ei tuu mistään mitään. Jos mulle annetaan liikaa valtaa parisuhteessa, niin se on ensiaskel kohti suhteen tuhoa. En osaa käyttää sitä saamaani valta ja siihen kuuluvaa vastuuta oikein.
Vastaukset 28
Vanhimmat
kerta riitti
Minusta kumpikin on parisuhteessa täysivaltainen aikuinen ihminen. Mutta jos olisi pakko päättää, niin sitten nainen on minun tossuni alla. Minusta ei tossun alla olijaksi ole.
..mie piän siit jottei kumpaikaa oisi tossun alla..mutt myöksii siit jotta miehel on munaa sanoo epäkohdista..miehekkäästiki ko tarvis vaatis..=o)
...mie vissiiki miellän miehen naista "kovemmaks"..sillain jotta miutki saapi kurii vain vahvaluontoi mies..semmoi ei mikää piru mut päätöksii kykenevä sekä päättäväi...
..jees-mies on piemmän pääl niiko jaskan riepu..ja miehää kieputan miestä niiko lystään jos ei mies osaa itte jarruttaa..x')
=oI
epun riepu..=o)
hitsin pimpulat..sekoo sanoiskii..
=o7
Kummassakaan en voisi hyvin.
En jaksa pomottelua ja toisaalta tulen hulluksi, jos toinen ei saa kerrottua mitä haluaa, vaan se pitää kiskoa pihdein ulos, koska jotenkin on mukavaa, että on kaikkia osapuolia mielyttäviä päätöksiä. Ja tossunalla olevasta miehestä ei koskaan tiedä onko hän oikeasti tyytyväinen...
Mutta varmaan silti niin,että minun tossun alla oltaisiin. Koska yes, dear,anything,dear varmaan on liikaa luonteenpäälle käyväkeskustelu-muoto.
tuon miehen "tossun alla" olemisen siten, että parisuhteessa miehen on oltava laumanjohtaja. Muuten kävisi niin, että jonkun vuoden päästä sohvallani makoilisi kyllästynyt lapatossu, jonka olemassaolon huomaisin enää vain hajusta..
Siksipä juuri parisuhteen kehittely on niin vaikeaa:)
toisinkin päin... Jos nainen on tossun alla, niin hänestä tulisi myös kyllästynyt lapatossu... tahdoton robotti tms.
Mut sepä onkin kai se ydin... Minusta miehen pitää osata ilmaista omat mielipiteensä, halunsa ja tunteensa, mutta niiden ei pitäisi missään nimessä ohittaa minun vastaavia,erityisesti jos on ristiriitoja, vaan silloin niistä pitää pystyä keskustelemaan, jotta kaikki pysyvät tyytyväisinä.
Niinpä minun luonteelle tossunalla olo ei sovi yhtään,mutta Vänksyllä oli hyvä kysymys... kertoo luonteesta yllättävän paljon tällaisten valintojen tekeminen. Ja veikkaisin, että useimmat miehet haluavat olla myös laumanjohtajia. :)
Mutta jos laumallani on oltava johtaja, suosisin tj-vtj-järjestelmää. :P
tässä tuo parisuhdetta edeltävä aika on ratkaiseva:) Onko yleensäkään eväitä pikkuisen lauman muodostumiseen..
Itse en halua miestä, joka ei tunne itseään, eikä kunnioita muita. Kun törmään oikeanlaiseen, niin mielelläni kehrään ison tassun alla. Haluan pysyä naisena. Se ei tarkoita alistumista. Kun antaa miehen olla palvottu ja tärkeä, on siinäkin etunsa. (tämä ei tarkoita taloudellista etua)
Minulla naiseus on osa identiteettiäni erilailla kuin sinulla. Tunnen itseni naiseksi, koska olen nainen ja se on osa minua. Kokisin juuri toisin päin, menettäisin osan naiseudestani ja itsestäni, jos olisin tossun alla.
Minulle mies on palvottu ja tärkeä, kun olen rakastunut häneen ja odotan sitä samaa häneltä. Tasapainon pitää olla oikeanlainen eli minulle se on se,että molemmat saavat olla täysin omat itsensä. Se vaatii avoimmuutta ja keskustelua niin hyvistä kuin vaikeistakin asioista ilman, että tarvitsee kokea itseyttään uhatuksi. Ja en voisi kovinkaan hyvin myöskään juuri sen takia, jos minun tossun allani olisi joku, koska minua jäytäisi huomattavan paljon se, että jyräisinkö jonkun omaa maailmaa huomaamattani vain sen takia, että hän antaisi niin tehdä eikä kertoisi sitä minulle.
Uskon tosin myös, että meille jokaiselle on oikeanlainen suhdemuoto ja tapa elää ylipäätänsä, joka ei ole samasta muotista tehty. Se mikä sopii sinulle, ei sovi minulle ja luonnollisesti toisinpäin.
että liika tasapainon hakeminen ja alituinen keskustellen asioiden ja tunteiden vatvominen on parisuhteen arkunnaula.. Siitä päästään äkkiä jokapäiväiseen nakutukseen aiheista, joita on tuhansia... Nakutusta en jaksaisi.
Mutta korostan taas mahdollisimman pitkän tutustumisjakson tärkeyttä:) Siten varsinainen suhde ei ala päänsäryllä heti, kun aletaan kulkea samasta tuulikaapista..
minusta taas jokapäiväinen nakutus on merkki tyytymättömyydestä ja siitä, että hampaankoloon on jäänyt jotain selvittämättömiä asioita, jotka eivät ole edes välttämättä niitä, joista naputetaan. Että suhteesta puuttuu juuri se avoimmuus ja kyky kommunikoida sekä juuri se mahdollisuus olla juuri sellainen kuin on.
Mutta tarkoitatko siis, että sinusta jos on mies talossa, joka päättää asioista puolestasi, kenelläkään ei ole aihetta tyytymättömyyteen eikä oikeutta valittaa, koska asiat on päätetty ehdottomasti parhaimmalla tavalla? Ja sitä kautta yhteiselo on kitkattomampaa? Tämä on siksi mielenkiintoinen aihe, koska olen tavannut kerran miehen, joka oli täysin vakuuttunut, että kaikki suhteet ihmisten välillä ovat juuri sellaisia, että on dominoiva ja alistuva osapuoli. Ja että nämä suhteet perustuvat ennenkaikkea luottamukseen. Ja kun tämän valtasuhteen hyväksyy, kaikki sujuu jouhevammin elämässä ylipäätänsä.
tuohon nyt lyhyesti ja vähän pelkistetystikin, että pidän kitkattomasta elämästä. Mies saa mielellään päättää arjen asioista:) Itseäni ei voisi vähempää kiinnostaa ruohonleikkurin tekniset ominaisuudet, eikä varsinkaan sen härvelin kävelyttäminen.. Isommissa asioissa taas tiedät hyvin, että naisella on keinonsa saada taustallakin asiat sujumaan niinkuin hyväksi on..
Tuo dominoiva/alistuva-suhde ei siis ole se, mitä tarkoitan. En minä psykopaatin kanssa ikinä alkais edes seukata..
Nyt lähden saunaan:) Palaan asiaan joskus, kunhan ensin saan aikaan parisuhteen..
ois valita, niin olisin tossun alla. Mutta luoja varjelkoon sitä miestä, jollei sen tossut olis sopivan pehmeät ja kiltit:)
.
Jompaa kumpaa tapaa käyttää. Itse käytän tasavertaista tapaa. Se on suhteen edellytys. Jos huomaan että toinen pyrkii alistaan mua tossun alle, niin lopetan suhteen välittömästi. Jos taas huomaan että toinen yrittää alistaa itse itseensä, niin jälleen olisi ero edessä. En pysty kunnioittaan kumpaakaan miestä.
Mun suhteessa ollaan todellakin tasa-arvoisia ja tasapäisiä.
Yleensä sellaiset miehet jotka jo alussa ovat sitä miltä että suhteen kuuluu olla alistussuhde ja vieläpä niin että nainen on se alistettava ja huonompi osapuoli, on sairaita psykopaatteja. Valta turmelee ja tuollaisen joka pitää sellaista elinehtona, se turmelee nopeampaa. Naisen elämä on yhtä helvettiä sellaisessa. Siitä olenkin aina kiitellyt feministejä yms. että pakolla ei tarvi siihen helvettiin enää ryhtyä. Ryhtyköön se joka sitä haluaa mutta onneksi ei ole enää kaikkien naisten pakko automaattisesti olla se heikoin osapuoli.
Jos leikitään että pakko olisi, niin sitten ainoa vaihtoehto olisi se että minä olen se tossunkäyttäjä eli alistan muut tossun alle. Ihan vain siksi, että mua ei valta turmele, enkä ala käyttään väärin sitä mahdollisuutta päättää toisen elämästä kiusaten ja piinaten sitä kaikilla mahdollisilla tavoilla. Missään nimessä en koskaan alistu kenenkään sairaan hullun oikkujen armoille.
Ajatuskin on kyllä vastenmielinen joten ajattelen taas tasa-arvoista suhdetta niin päivä pelastuu :)
.
ole niin kuuluisa, voisi tehdä myyntinäyttelyyn teoksen "Tossun alla".
sellaisen voi tehdä kai ihan muuten vain? Voihan?
Jos vielä aiheen mielenkiintoisesti oivallat, kukaties tulet kuuluisaksi..
tulla kuuluisaksi. Totta!
Jee, nyt suunnittelemaan tohvelia... eiku jään istumaan tähän ja suunnittelen samalla mielesäni millainen tulee.
Voisi lopullisesti toteuttaa ensitalven kurssilla.
mä en tekis sellasella miehellä mitään joka olis aivan täysin mun tossun alla. Seksihalut ainakin katois taatusti sellasen kanssa. Mutta sitten toisaalta jos mä oisin miehen tossun alla niin alkaisin kiusaa sitä piruuttanikin ja tekee jäynää. Yhteen mä vittuunnuin niin paljon että laitoin suolaa sen viimeseen kaljaan silläaikaa kun se oli vessassa. Menin nurkan taakse kurkkii kun se hörppäs kaljastaan ja sainkin juosta sitä karkuun sen jälkeen pitkin kämppää :D
valitsen yksinolon sitten.
Ei ole tossun alla olijaksi eikä pitäjäksi tulisin toimeen vain vuorovaikutustaitoisen ja herkkävaistoisen kumppanin kanssa.
Jompikumpi joutuu aina antamaan periksi enkä kyllä pidä siitäkään mö pidän aika tiukasti kiinni omasta tahdostani joten kai minut on lopulta luotu olemaan ikisinkku.
Styranki en ole enkä styrankin hirmuvallan alle halua.
En oo ollu ku tossun alla, niin ei pysty sanoo kumpi ois parempi.
Tossun alla ei ainakaan oo häävi olla.
ja heitän pihalle, jos minua kontrolloidaan.
mies mun tossuni alle, kiitos. Mä olen niin huonoitsetuntoinen ja isoegoinen että näen samantien punaista jos joku yrittää "näyttää kaapin paikkaa" tai muuten pomottaa.
ei voi vastata.
samankaltainen vastaus löytyny tuolta jostain edellisistä mutta vastaan silti että tossun alla en todellakaan rupia olemaan. mutta jos jotain niin se on sitte tasaveronen suhde että kumpiki määrää välillä ja näin muttei mitenkään "pysyvästi".