Vaimollani on muuaman vuoden ollut miespuolinen ystävä, joka hänen sanojensa mukaan on enemmän kuin työkaveri. Hän myös sanoo ihastuneensa tähän. Viestittely oli pahimmillaan aikamoista (varhaisesta aamusta myöhäiseen iltaan) mutta rauhoittunut hieman tai sitten piiloutunut, kun aloin harmistuneena kytätä ja kysellä.
Muutaman vuoden aikana on ollut kaksi riitaa asiasta, mutta avointa lisätietoa ei tullut ja osittain hän on syyttänyt kyttäämistäni ja kielteistä suhtautumistani siitä, ettei ole voinut kertoa.
Pari päivää sitten sain tietää nimen ja siksi hän kertoi vähän enemmän. Hänen mukaansa hänellä ei ole seksisuhdetta ja että mies on 51-vuotias pikkupäällikkö, jolla on paljonkin tällaisia "juttukaverinaisia". Samalla hän ilmoitti, että on siinä sen miehen vaimolla kestämistä (!). Samalla hän ikään kuin vähätteli suhdetta, pitäähän sitä työasioissa tavata ja jutella. Minusta kuitenkin oli erikoista se, että eri toimipisteissä olevilla on niin kiivas ajatustenvaihto ja ilmaisin epäilykseni sen tarpeellisuudesta.
Jotenkin koko juttu jäi oudoksi. Minulle jäi kuva siitä, että he ovat hyvin läheisiä mutta että mies ei ole halunnut sitoutua. Jäi myös tunne, että ihan kaikkea hän ei kerro mutta sen kummempaa todistusta asiasta ei ole.
Varsinaisen mustasukkaisuuden sijasta haluaisin reilua peliä enkä ole saanut totuuksia kuin tipottain, melkeinpä niin, että joka kerran kun yksi aksel on sattuman kautta selvinnyt, hän tunnustaa muitta mutkitta siihen asti ja joka kerran väittää kertoneensa kaiken. Hän ei siis puhu suuta puhtaaksi ja sanoo, ettei osaa, koska "se on niin tyhmä juttu, ettei sitä voinut kertoa".
Olen epävarma tunteistani tällä hetkellä. Pitäisikö lopettaa asian tonkiminen ja hyväksyä, että puolin ja toisin tarpeet eivät selvästi ole kohdanneet. Jotakinhan hän on mieheltä saanut, sellaista, jota minä en ole voinut antaa. Olisi vain paikallaan yrittää saada jollakin konstilla avoimempi elämä molemmille. Tällainenkin kummittelee, jos sen jättää vain hiekan alle.
Meillä on kolme lasta.
Olisiko järkevää lähestyä tätä hänen ystäväänsä suoraan?
Muutaman vuoden aikana on ollut kaksi riitaa asiasta, mutta avointa lisätietoa ei tullut ja osittain hän on syyttänyt kyttäämistäni ja kielteistä suhtautumistani siitä, ettei ole voinut kertoa.
Pari päivää sitten sain tietää nimen ja siksi hän kertoi vähän enemmän. Hänen mukaansa hänellä ei ole seksisuhdetta ja että mies on 51-vuotias pikkupäällikkö, jolla on paljonkin tällaisia "juttukaverinaisia". Samalla hän ilmoitti, että on siinä sen miehen vaimolla kestämistä (!). Samalla hän ikään kuin vähätteli suhdetta, pitäähän sitä työasioissa tavata ja jutella. Minusta kuitenkin oli erikoista se, että eri toimipisteissä olevilla on niin kiivas ajatustenvaihto ja ilmaisin epäilykseni sen tarpeellisuudesta.
Jotenkin koko juttu jäi oudoksi. Minulle jäi kuva siitä, että he ovat hyvin läheisiä mutta että mies ei ole halunnut sitoutua. Jäi myös tunne, että ihan kaikkea hän ei kerro mutta sen kummempaa todistusta asiasta ei ole.
Varsinaisen mustasukkaisuuden sijasta haluaisin reilua peliä enkä ole saanut totuuksia kuin tipottain, melkeinpä niin, että joka kerran kun yksi aksel on sattuman kautta selvinnyt, hän tunnustaa muitta mutkitta siihen asti ja joka kerran väittää kertoneensa kaiken. Hän ei siis puhu suuta puhtaaksi ja sanoo, ettei osaa, koska "se on niin tyhmä juttu, ettei sitä voinut kertoa".
Olen epävarma tunteistani tällä hetkellä. Pitäisikö lopettaa asian tonkiminen ja hyväksyä, että puolin ja toisin tarpeet eivät selvästi ole kohdanneet. Jotakinhan hän on mieheltä saanut, sellaista, jota minä en ole voinut antaa. Olisi vain paikallaan yrittää saada jollakin konstilla avoimempi elämä molemmille. Tällainenkin kummittelee, jos sen jättää vain hiekan alle.
Meillä on kolme lasta.
Olisiko järkevää lähestyä tätä hänen ystäväänsä suoraan?
Vastaukset 36
Vanhimmat
muijan lopettamaan suhteen heti tai sitten muija ulos ovesta
Dr. Phil on oikeasti ihan fiksu mies. Hän on antanut neuvoksi puolisoiden eri sukupuolta olevien ystävien suhteen, että puoliso tapaa ja on yhteydessä näihin ystäviin vain miehensä/vaimonsa läsnäollessa. Ei siis mitään kahdenkeskisiä tapaamisia, puheluita, tekstiviestejä tai sähköposteja. Jos puoliso ei tällaiseen avoimuuteen ystävyydessään suostu, minä ainakin alkaisin epäillä, että siihen liittyy muutakin kuin viatonta ystävyyttä. Toisaalta, vaimosihan on kertonutkin ihastuneensa tähän.
Jatkoa vielä edelliseen: minun parisuhteessa elävillä tyttärilläni on kummallakin miespuolisia ystäviä. Nämä ystävät käyvät heillä kotona ja tuntevat myös tyttöjen puolisot. Nämä ystävät myös seurustelevat tahoillaan. Eli tyttöjen ystävistä on tullut myös puolisoiden ystäviä eikä mustasukkaisuutta tai syytä epäilyihin ole.
on itsekin eronnut.
Jatkuva toisten nauvominen näköjään vie mehut....
Minulle kävi aivan samalla tavalla. otin selvää ja vaadin oikeaa keskustelua asiasta
jolloin yllätyksekseni vaimoni myönsi asian.
Minä jossain vaiheessa soitin ko kaverin vaimolle ja kerroin vaimoni ja hänen miehensä suhteesta.
Nyt en itse tosiaankaan tiedä mitä tehdä? Vaimollani ja minulla on aina mennyt hyvin makuuhuoneessa ilman ei ole tarvinnut olla. tosin suhteen (siis vaimoni hoidon) ollessa voimissaan sain vongata, että tarpeet tuli hoidettua.
Itse luulen vaimoni kuten sinunkin vaimosi haluaa huomiota, kehuja kuinka kaunis
söpö jne.
paras tie pöksyihin on lirkuttelu!!! Me ollaan oltu yhdessä 25v. joten on oppinut
tuntemaan milloin asiat eivät ole kohdallaan.
Tuossahan on kyse ihan ilmiselvästä muna-johdannaisesta pettämisestä. Tota ei saa miksikään kaverisuhteeksi selitettyä sitten millään. Turha asiasta on mitään jutella, kun kukaan ei mitään myönnä kuitenkaan. Ei ne ole niin tyhmiä kuin te. Eivät 100% varmasti ole aloittaneet tekstailu, jolleivat ole jossain vaiheessa kohdanneet fyysisesti. In real life.
Niin tyypillistä naista selittää "voi sikamiehen vaimoparkaa" samalla kun itse huoraa.
Naista ei voi kyllä toisaalta syyttää, jos mies on niin vätys että kyselee suomi24 palstalta mitä tehdä kun nainen nussii jonkun pikkuporsaan kanssa.
Jätä sen rattopojan vaimo rauhaan. Hän on syytön siihen että sinä olet munaton. Meinasitko vielä pyytää naiselta apua, että saisit vaimosi takaisin.
Toivotko että pikkuvaimo tekisi sinun työn ja sanoisi, että "et saa enää käydä nusimassa sen vaimoa" ?
HAH !!
Sinun vaihtoehdot. Minä tekisin tässä järjestyksessä.
1. Mene ja vetele sitä ukkoa nokkaan. Sano että jos törmäät vielä niin poltat sen talon ja sen porsaan talon mukana. Sitten teet saman muijallesi ja heität sen mäkeen.
2. Sama kuin edellinen, mutta et heitä vaimoasi mäkeen.
3. Oletat että kyse on ystävyydestä, annat vaimollesi tilaa hengittää ja odotat että törmäät jonain päivänä samanlaiseen homomieheen johon rakastut.
4. Tämä on järkevin vaihtoehto. Lähdet menemään. Liittosi on epäonnistunut. Voi tulla kuntoon jos vuosia juttelette, halitte ja pusitte ja muuta sontaa. Mutta onko se vaivan arvoista. Olet pelle jolle nauretaan. Vaimosi myös. Kuvitteletko, että ei ole kertaakaan puhunut sinusta pikku gigololleen? Perustellut miksi huoraa toisen miehen kanssa?
Olipa nasevat ohjeet elämän tosiasioista.Vain mies osaa kirjoittaa noin humoristisen hyvin vakavasta asiasta, nauroin kippurassa, päivän pelastus.
Vain todellinen törppö kirjoittaa noin. Sinulla ainakaan ei voi olla vaimoa tai sitten olet hänet jo menettänyt. Ihan kamalaa ajatusmaailmaa pään sisällä kuvastaa tuollainen soopa. Pelottavan väkivaltaista. Viittaat tuohon oletteko tosissanne neuvoihin.
mutta eivät kerro sulle. Niin se vaan on.
Kiitos asiallisista vastauksista. En aio rynnätä lyömään ukkoa nokkaan ja polttamaan taloaan pelkän epäilyksen perusteella. Mikäli muta alkaa kuitenkin pursua, asia muuttuu ja vaihdan elämäntyyliä ja statusta.
Palstalle kirjoitin siksi, että itse asiassa monellakin tuntuu olevan samankaltaisisia kokemuksia.
Älä heitä vaimoasi menemään vaan istukaa ja keskustelkaa asiasta ihan avoimesti. Kerro asian vaivaavan mieltäsi ja kysy miltä hänestä tuntuisi mikäli sinä toimisit samoin, mikäli sinulla olisi tälläinen naispuoleinen ystävä? Olkaa avoimia, jutelkaa ja sopikaa. Tee sinä itse ne asiat mitä hän hakee tästä ystävästään, kehu häntä välillä, vie ulos, keskustele ja anna aikaasi hänelle. Näin hänen ei tarvitse lähteä etsimään ystäviä. Oma aviopuoliso voi olla paras ystäväkin. Mies ja nainen harvoin voivat pidemmän päälle olla pelkkiä ystäviä, seksuaalisuutta on aina ilmassa mikäli molemmat ovat normaaleja ihmisiä.
Älä jätä vaimoasi ennenkuin olet yrittänyt kaíkki keinot ja ennenkuin tiedät totuuden.
Ei lyöminen ole ratkaisu mihinkään.
samanlaisia kokemuksia on varmasti monilla, myös minulla.
Kannattaa panostaa omaan liittoon, ennenkuin on myöhäistä.
Meillä ero oli tosi lähellä juuri samanlaisen tapauksen vuoksi kuin
teillä nyt on menossa. Tulin onneksi järkiini ja niin myös mieheni.
Puhuimme asiat halki ja aloin saada kotona sitä kaipaamaani huomiota, se oli pelastus.
Olemme olleet tapahtuneen jälkeen yhdessä kymmenen vuotta ja voin sanoa
että yrittäminen on kannattanut. Emme muistele menneitä vaan elämme
tässä hetkessä onnellisina.
Olen aika varma että puolisollasi on tämän ystävän kanssa meneillään
jotakin muutakin kuin puhumista. Tärkeintä olisi nyt saada rehellinen vastaus
asiasta ja sitten alkaisitte miettimään miksi näin on päässyt käymään.
Jokin syyhän aina tälläisiin tapahtumiin on. Eikä ole mahdotonta vielä
selvitellä asioita.
Elät nyt kamalan raskasta aikaa. Itse olin vähällä romahtaa täysin sen kaiken
hullun myllyn keskellä. Onnekseni sain puheyhteyden mieheeni ja siitä
alkoi asioiden selviäminen.
Toivottavasti sinulla on joku sukulainen, ystävä tms. jolle voit puhua asiasta.
tietysti olisi kaikista paras vaihtoehto jos pystyisit puhumaan puolisosi kanssa.
Toivon että teidän asiat selviävät. Ei kannata vielä luovuttaa.
päästä tapaamaan tätä hänen kyseistä ystävää ja jos ei onnistuisi niin saisivat pistää "ystävyytensä" poikki.
Itsellä oli saman tapainen tilanne. Sanoin että jos on vaan ystävyyttä niin ei varmasti ole ongelma että saan lukea vaihdettuja viestejä, siinä meni äijän naama valkoseks. Sanoin että on tämä ilta aikaa päättää kumman kanssa keskustelee ja tapailee. Edelleen saman katon alla ollaan.
Anteeksi vaan mä en tajua naisia, jotka tarvii miespuolisia ystäviä! Työtuttavuudet jne. on ok, mutta oikeen läheinen rakas ystävä. Siitä tulee vaan just tommoisia ongelmia.
Olen nainen enkä edes halua miespuolisia ystäviä. Minulle riittää ne naispuoliset ja oma mies. Ei oo varmaan ihan rehdillä pelillä nainen menossa, jos tarvii toista miestä juttu seuraks.. Saa sitä juttu seuraa samasta sukupuolestakin ilman et aiheuttaa perhedraamaa.
Minun miehelläni oli myös muka "ystävä" hän selitti minulle miten mies ja nainen voivat olla ystäviä. Jopa meidän suhteelle teki hyvää kun hän sai keskustella ja vain ja ainostaan keskustella toisen naisen "ystävän" kanssa. No se ystävyys päättyi siihen että minä olen neljän lapsen yksinhuoltaja äiti ja hän asuu "ystävänsä" kanssa. Älkää hyvät ihmiset uskoko mokomia ystävyys juttuja. Mikäli oma puoliso ei riitä eikä yhteiset ystävät ja tuttavat niin sitten on jokin pielessä.
Jos vastakkainen ystävä on ollut kauan ennen kuin oma suhde alkoi. Kesken suhteen, tällaisen ystävän ilmaantuminen tarkoittaa seksiä. Mielestäni.
Ja jos ystävä on vain ystävä, hän ei käyttäydy itsekkäästi suhdetta häiriten, esimerkiksi viesteillään, vaan ystävyys on julkista ja avointa. Katseenkestävää joka puolelta. Myös puolisot mukaan keskusteluihin, jos vaikka kaupungilla kohdataan
kyllähän ystäviä saa olla, miehiä ja naisia, mutta jos puoliso alkaa tapailemaan toista vain kahdestaan niin sen arvaa silloin minkätyylistä tämä ystävyys on. Todelliset ystävät tapaavat avoimesti toisen osapuolen puolisoakin. Korrektia käytöstä on myös kunnioittaa toisen liittoa ja olla aiheuttamatta minkäänlaisia säröjä, mustasukkaisuutta tai riitoja puolisoiden väleihin. Se jos mikä on sitä aitoa ystävyyttä. Useampi mies ei taida edes ymmärtää mitä oikea aito ystävyys on, siinä ei haluta mitenkään loukata toisen liittoa tai yksityiselämää.
Vapaat sinkut, miehet ja naiset tavatkaa te vain vapaita ihmisiä ystävinä tai seurustelumielessä. Tehkää selväksi kumpaa haluatte. Mikäli olette suhteessa olevan ystävä, niin silloin tavataan myös puolisoakin.
"Mikäli oma puoliso ei riitä eikä yhteiset ystävät ja tuttavat niin sitten on jokin pielessä."
Huh, jopas oli mielipide. Minusta taas silloin on jotain pahasti pielessä jos ihmisillä ei saa olla omia ystäviä (miehiä tai naisia) ja omaa elämää jos on naimisissa. Se ei ole silloin ihmissuhde, vaan vankila. Ei ihme että silloin voi käydä niinkin että siitä ystävästä tuleekin uusi puoliso. Katsohan itse peiliin, oletko tullut ajatelleeksi että ex-miehesi ratkaisuun saattoi olla jotain muutakin syytä kuin ystävän olemassaolo?
ole tarvinnut miespuolisia ystäviä muuten kuin puhekaveriksi ja jos joskus on sellainen tapaus sattunut että olisin tarvinnut jossakin neuvoa ja opastusta sellaiselta mieheltä joka osaa ja oma mieheni ei, niin olen kyllä kertonut hänelle ja jopa esitellyt hänet toiselle osapuolelle. Mielestäni viattomat sähköpostit ja tekstiviestit eivät ole ainakaan miestäni haitanneet koskapa hän kerran kysäisi että mikä teidän välillenne on tullut kun ne loppuivat. Tämäkin oli ainoa kerta kun edes olin lähettänyt tekstiviestejä ja sähköpostia miehelle johon tutustuin jonkin aikaa sitten.
Mutta tuohon kyllä sanon että jos eteen sellainen tilanne jossa on sekä miehiä että naisia niin tottakait minä juttelen heidän kanssaan, sehän kuuluu jo asiaan.
En mää ainakaan pettävän miehen huusollissa kestäis itse olla seksittä.Pakko ois lätkiä sitä koiranpissausjalkaansa johkin seinille, ruikkiihan se skotlanninterrierikin.
Se, mitä et ole onnistunut antamaan on pikkuporhon tarjoama jännitys.
Naise ton just tollasia... voi helvetti.
Ihmisiä pitäisi kouluttaa että kumpikin puoliso ymmärtäisi osata käsitellä omat ihastuksensa aikuismaisesti ja tunnistaa, että kyseessä on vain juuri jännityksenhakuisuus jota vastaan voi taistella pikku aivokopassaan. Mutta ei... Jos huuhari Juhan Af Grann on joskus sanonut jotain paikkansapitävää, niin se on se, että suurin osa ihmisistä lähtee tältä planeetalta yhtä tyhminä kuin ovat tänne tulleetkin.
että tommonen peli loppuu nyt. kumm a akka tulla kun lapsetki vielä saa tietoonsa.
avioliittoseminaarissa, että tämä on henkistä pettämistä. Puolison kuuluu olla paras ystävä, ei kukaan muu
Kyllä molemmilla puolisoilla saa olla niin mies kuin naispuolisia ystäviä joko harrastuspiiristä, tai vaikka työn kautta. Ei siinä saa tulla mustasukkaisuutta ja ei tulekaan, jos on molemminpuolinen luottamus.
Meillä on kummallakin kumpiakin ja ei ole koskaan tullut mieleenikään ryhtyä kyttäämään ja kuulustelemaan.
saada siitä ruppanastasi mahdollisimman hyvä hinta,,esim Venäläisen pommikonneen rahastajaksi ostetaan susirumia pettäjä-akkoja,joka sinunkin fosusi on!
Tee tili ja muuta elämäsi suuntaa,,hakeudu kevään nuorten ylioppilastyttöjen läheisyyteen--voitat paljon ja pystyt nopeasti unohtamaan karikkoiset vedet ihmsisuhtesi mutalammikossa.
Joo saa olla ystäviä, mutta tuo aloittajan kuvaama menee kyllä vähän liian pitkälle, ja kyllä puolison pitää olla se "bestis".
Mustasukkaisuushan on luulosairautta. Täytyy olla pitkä vehje jos satojen kilometrien päästä yltää vaimosi kanssa pettämään. Tuskinpa he mihinkään hommiin alkaisivat jos useita ihmisiä on paikalla, jos ovat sattuneet jostakin syystä jokus tapaamaan.
Viekää vaimonne evankeeliseen seurakuntaan tai kirkkoon (ei valtionkirkkoon)
tulette uskoon ja voite luottaa toisiinne. Seurakunta suojelee avioliittoja, maailman pahuudelta. Ylääolevat ihmiset olivat täynnä pahuutta ja ilkeyttä, joten saatte sitten pahuuden vastavoimilta neuvoa. (piru ja enkeli olkapäällä)
Voitte myös kuunelle Radio Deitä, Tai ilmaista TV7 kristillistä kanavaa.
Kehoitan myös ottamaan osaa avioliittoleirille.
http://avioliitto.hnmky.fi/
Leirit ja kurssit
Järjestämme runsaasti erilaisia avioliittotapahtumia ja kursseja sekä perheleirin. Lisätietoja kursseista tapahtumakalenterista.
Helsingin avioliittotapahtuma
Seminaari on tarkoitettu pääkaupunkiseudulla asuville pareille, jotka osallistuvat ensimmäistä kertaa avioparikurssille. Lue lisää täältä.
Perheleiri Pieksämäellä
Helsingin NMKY järjestää yhteistyössä Sisälähetysseuran kanssa viikon kestävän perheleirin Pieksämäellä 11.-18.7.2009 Suosittu tapahtuma on koonnut perheitä yhteen kymmeniä vuosia. Lue lisää tapahtumasta täältä.
Avioparikurssi Hartolassa
Helsingin NMKY järjestää yhteistyössä Sisälähetysseuran kanssa viikon kestävän perheleirin Pieksämäellä 24.-26.7.2009 Lue lisää kurssista täältä.
Tapahtumakalenteri
Tapahtumakalenterista löydät valtakunnalliset, alueelliset ja paikalliset avioliittotapahtumat. Tapahtumakalenteri löytyy täältä.
http://avioliitto.hnmky.fi/leirit-ja-kurssit
Tässä on nyt nainen, jolla on miespuolinen ystävä ollut vuosia, sitten välillä vaihtunut toiseksi mieheksi jne. Muutama heitä on ollut, ja vierähtänyt jo 10-20 vuotta tällä tavalla. Syynä yksinäisyys, kun oma mies on aina poissa kotoa. He ovat olleet juttukavereita. Mutta miehet olisivat halunneet paljon muutakin. En kuitenkaan suostunut sellaiseen. Avoimesti olen aina miehelleni kertonut heidän nimensä, ikänsä ja mitä keskustelemme. Ja syynkin miksi näitä ystäviä on. Mutta tuskin Suomen maassa on kovin monta tällaista tapausta. Kuvailemasi tapaus ei vaikuttanut rehelliselle ja puhtaalle. Jos ei voi kertoa tarkemmin "ystävästään", silloin on jotain salattavaa.
Mitäpäs jos et olisi intiimissä kanssakäymisessä vaimosi kanssa vuoteen? Näin näkisit sen, ajaako huuma hänet kokonaan toimistopäällikön jalkavaimoksi vai ryhtyykö hän miettimään, millä tuolilla istuu.
Verukkeeksi voisit sanoa, että "et ole varma tunteistasi" tai sitten kaivat jotain muuta ihmissuhderoskaa, jota naiset käyttävät.
Toinen keino on sitten eteläkorealainen, joka on rikos: puristat hänestä totuuden esille.
Ystävien on oltava yhteisiä tai omaa sukupuolta olevia ystäviä. Kukkupuppua avioliitossa olevien väittää heillä olevan eri sukupuolta olevia omia ystäviä yhteisten lisäksi. Miksi hyväksytte kaiken kukkupupun?
Toki ystäväksi voi nimetä satunnaisesti kadulla tavatun vanhan tutun, mutta jos heillä alkaa olla puheluita ja tapaamisia, niin.?
Olimme yhdessä 17 vuotta. Meillä molemmilla oli alusta lähtien ollut vastakkaista sukupuolta olevia kavereita, joihin tutustuimme puolin ja toisin. Itse en halunnut ketään muuta miestä läheiseksi ystäväksi. Vuosien mittaan erkaannuimme hieman, mieheni alkoholinkäyttö lisääntyi ja aina löytyi pieniä epäselvyyksiä, esim. salaisia yhteydenpitoja naisiin sähköpostilla ja puhelimella. Minusta olisi ollut reilua kertoa että olenpa tutustunut tällaiseen ja laitoin postia hänelle. Mutta se tuntui pahalle että nämä selvisivät minulle vahingossa, ei miehen itsensä kertomina. Hän myös kerran oli yhteisen naispuolisen ystävämme luona yötä, ja he päättivät olla kertomatta minulle koska olen niin sairaalloisen mustasukkainen. Sain tietää siitä kun luin sammuneen miehen tekstiviestejä. Minulle tulikin tavaksi tarkistaa miehen kännykkä aina kun hän tuli kotiin ryyppyreissuiltaan ja sammui.
Vihdoin sain miehen kiinni seksiviestistä ja silloin jätin hänet. Aikaisemminkin olin yrittänyt, mutta mies sai minut aina jäämään kaikenlaisin keinoin. En koe huonoa omaatuntoa siitä että luin viestit, en tehnyt sitä salaa häneltä. Emme olisi ikinä eronneet jos en olisi saanut häntä kiinni. Nyt hän on onnellisesti uudessa liitossa ja minä onnellisesti sinkku!
Nyt sinkkuna minulla itselläni on useita miespuolisia kavereita. Minusta se on mukavaa ja minulla itselläni ei ole mitään kiinnostusta heitä kohtaan siinä mielessä. Haluan olla kaveri myös mieskavereideni puolisojen kanssa, ja teen sen myös miehille selväksi että en halua olla salakähmäinen ystävä. Joskus on vain hieman hankalaa, eräskin mies kuitenkin ihastui minuun mutta minä en lämmennyt. Nyt hän on alkanut seurustelemaan ja on kovin rakastunut. Silti sanoo minulle asioita joita ei seurustellessa pitäisi sanoa toisille naisille. Tunnen huonoa omaatuntoa asiasta ja mietin miten suhtautuisin mieheen.
Miksi hän sanoisin näin: "Samalla hän ilmoitti, että on siinä sen miehen vaimolla kestämistä", jos kyse on vain työasioista juttelusta? Mitä kestämistä ja ihmeellistä siinä olisi?
Ja hän ajattelee pomon vaimoa, mutta ei omaa miestään?
Miltä naisesta mahtaisi tuntua, jos sinä pitäisit samanlaista peliä jonkun naisen kanssa?
En keksi muuta, kun että sanot vaimollesi suorat sanat. Itse en moista kyllä sietäisi!! Tai kysyt mieheltä mikä on homman nimi. Tai sitten et ole moksiskaan koko asiasta, pyydä vaimoa kutsumaan mies teille kylään ja ala itsekin kaveeraan miehen kanssa. Katso mitä vaimosi ja mies tuumaa.
Ja jos vaimo kerta itse on sanonut ihastuneensa mieheen niin onko kyse pelkästä ystävyydestä...?
mukaan nämä ovat näitä perusjuttuja, missä nautiskellaan laadukkaasta suhteesta ilman mitään historian rasitteita. Juodaan shamppanjaa, naidaan hotellihuoneissa jne..Minä olen toipumassa vastaavasta "ystävyys-suhteesta", mikä tuli ilmi vain minun sinnikkyydelläni. Katselin sitä vain 8kk. Asioiden kärjistyttyä riittävästi aloin kylmän rauhallisesti soittelemaan anopille, vanhemmilleni ja siskolleni, että meidän liitto on finaalissa. Lähdin toiselle paikkakunnalle siltä istumalta ja sanoin palaavani parin viikon päästä. Lapset olivat tottuneet poissaolooni, olin ollut edellisen vuoden jo toisella paikkakunnalla työn vuoksi useita päiviä viikossa (siellä oli myös kakkos asuntoni). Otin siis vaistooni nojaten äärimmäisen ison riskin näillä liikuilla. Siihen saakka olin voimattomana, heikkona ja avuttomana nössönä seurannut mieheni ilottelua vierestä.
Liikku tuotti tulosta: mies myönsi suhteensa. Halusin eron heti! Annoin kuun loppuun aikaa muuttaa. Pakotin siis pihalle. Niin mies alkoi puuhailemaan muuttoa itkien ja surren. Kolmessa päivässä tämä kupla työpaikkaromanssista puhkesi ja sen takainen todellisuus paljastui surkeana mieheni silmien eteen. Olimme asumuserossa pari kuukautta, jonka jälkeen lähdimme parishudeterapiaan, jossa korjaamme haavoja edelleen. Yhdessä ollaan.
Neuvon sinua kerämään rohkeutesi asian nostamiseksi pöydälle. Sain itse asian varmistumisesta valtavasti voimaa, mikä sanoin kuvaten nousi jalkojani pitkin jokaiseen ruumiini kolkkaan. Olin vahva ja rauhallinen nainen koko prosessin ajan ja sitä ihmeteltiin ja kehuttiin moneen otteeseen. Olin ylpeä itsestäni ja olen sitä edelleen. Myös ylpeä siitä, että jaksoin antaa miehelleni mahdollisuuden ja kaiken anteeksi. Se oli työläs päätös mutta toivon mukaan kannatti. Voimia paljon asioiden etenemiseen. Vaimosi suhde ei ole normaali parisuhteen käytäntö.