Toivoako

Olen pian valmistumassa yliopistosta ja tunne menee jo epätoivon ja msentumisen puolelle työnhaun suhteen.

Olen viimeiset 8 kk lähetellyt hullun lailla hakemuksia, käynyt useissa haastatteluissa, mutta hakijoita satoja, ja itselläni ei tarpeeksi kokemusta.

Tunnen itseni niin turhaksi ihmiseksi, kun kellään halua palkata minua.. Monet itkut väännetty ja sitä rataa. Ja parhaillaankin itkettää.Häpeän itseäni, kun mistään tule mitään. Ennen kuin joku kommentoi, että älä ruikuta, niin tiedän kyllä, että kohtalotovereita paljon ja toivon jaksuja heille, mutta tämä tunne on niin toivoton, että usko menny kaikkeen valitettavasti, vaikka nuori ja muuten energinen ihminen.

Onko toivo turhaa?
Míten te muut, miten te jaksatte ?
1163
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Lama loppuu aikanaan ja sitten on taas tarvetta työvoimasta. Jos kerran käyt jo työhaastatteluissa, niin sekin on hyvä merkki.

Työkkäristä voi sitten pyytää apua ja vinkkejä vaihtoehtoisille tavoille saada työkokemusta. Sieltä voi saada koulutusta esim. työhakemusten ja työshaastatteluiden suhteen. Voit varmaan jo käydä juttelemassa työkkärissä asiassa. Tietääkseni heillä on jotain ohjelmia myös vastavalmistuville.

Alussa minullakin oli vaikeaa, mutta olen nyt kuitenkin tehoastanut omaa kunnonkohotusta ja yrittänyt edistää kielitaitoani.

Tällä hetkellä olen itse hakeutumassa työllisyyskurssille. Toivon sitä kautta työllistyväni jatkossa. Kurjaahan tämä on, mutta ihmisarvosi ei ole kuitenkaan kiinni työpaikasta. Vaikka yhteisö yrittää muuta selittääkin :).

Äänestä

Kommentoi aloitusta


vai toivotonta kirjoitti:

Olen pian valmistumassa yliopistosta ja tunne menee jo epätoivon ja msentumisen puolelle työnhaun suhteen.

Olen viimeiset 8 kk lähetellyt hullun lailla hakemuksia, käynyt useissa haastatteluissa, mutta hakijoita satoja, ja itselläni ei tarpeeksi kokemusta.

Tunnen itseni niin turhaksi ihmiseksi, kun kellään halua palkata minua.. Monet itkut väännetty ja sitä rataa. Ja parhaillaankin itkettää.Häpeän itseäni, kun mistään tule mitään. Ennen kuin joku kommentoi, että älä ruikuta, niin tiedän kyllä, että kohtalotovereita paljon ja toivon jaksuja heille, mutta tämä tunne on niin toivoton, että usko menny kaikkeen valitettavasti, vaikka nuori ja muuten energinen ihminen.

Onko toivo turhaa?
Míten te muut, miten te jaksatte ?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu