Olettekos kuulleet tarinaa yksinäisestä tytöstä joka tapaa sosiaalisen ja iloisen pojankoltiaisen? Lähtevät matkalle yhdessä ja poika rakastuu tyttöön.
Kuluu vajaa kaksi vuotta - riitoja, surua ja tyytymättömyyttä sekä suurta iloa - ennen kuin kaikki loppuu. Tyttö kertoo ettei ole rakastanutkaan poikaa vaan tunnetta, että hänestäkin joku pitää - oikeasti. Pojan rakkaus tyttöä kohtaa ei sammu, mutta tuska on suuri. Tyttö ei tunne mitään.
Poika lähtee lopultakin etsimään uutta kotia, kyyneleet silmissään..
Kuluu vajaa kaksi vuotta - riitoja, surua ja tyytymättömyyttä sekä suurta iloa - ennen kuin kaikki loppuu. Tyttö kertoo ettei ole rakastanutkaan poikaa vaan tunnetta, että hänestäkin joku pitää - oikeasti. Pojan rakkaus tyttöä kohtaa ei sammu, mutta tuska on suuri. Tyttö ei tunne mitään.
Poika lähtee lopultakin etsimään uutta kotia, kyyneleet silmissään..
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hei kuule. Mulle on käynyt noin...paitsi minä olen se yksinäinen tyttö joka rakastu iloiseen ja sosiaaliseen poikaan joka jätti minut...
Tuttu tarina...mutta ei se täysin noin mennyt mitä itse muistan...se meni jotakuinkin näin...Ensin poika ei ole varma asioiden kulusta vaan ajattelee "pidetään hauskaa niin kauan kuin tätä kestää" mutta jossain vaiheessa tunteet sotkivat pojan vision täydellisesti..hän meni rakastumaan...mutta eipä tiennyt että silloin kaikki oli jo tuhoon tuomittua...eikä siinä mennyt kahta vuotta..vain vuosi mutta se riitti...loppu onkin jo pelkkää legendaa