Mitähän käytännön eroa em. tutkinnoilla on, tai mitä mahd. plussaa tohtorin hattu tarjoaa lisensiaattiin verrattuna?
Näyttäs useampaa palkkatilastoa tiiranneena tohtorin keskipalkka jäävän nuista pienemmäksi, kumma kyllä.
Näyttäs useampaa palkkatilastoa tiiranneena tohtorin keskipalkka jäävän nuista pienemmäksi, kumma kyllä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Niihin paikkoihin, joihin vaaditaan tohtorin tutkinto riittää usein myös lisensiaatin tutkinto.
Yrityselämässä tohtorin tutkinto saattaa olla jopa haitaksi, koska se saattaa jonkun mielestä viitata liialliseen teoreettisuuteen, kun yrityselämässä suositaan toisenlaista työtapaa. Tutkimus- ja tuotekehityshommissakaan ei ihmeemmin tienaa, vaikkakin niissä tehtävissä tohtorin tutkintoa saatetaan arvostaa ja jopa vaatia.
Edellä olevaan liittyen minusta ei ole lainkaan ihmeellistä, että tohtori saa (tilastojenkin valossa) pienempää palkkaa kuin lisensiaatti, sillä lisuri on luultavasti muissa kuin T&K-tehtävissä. Lisäksi kaikki lääkärithän ovat lisureita ja ovat tunnetusti erittäin hyvin palkattuja, mikä omalta osaltaan vaikuttaa myös tilastoihin.
>Lisäksi kaikki lääkärithän ovat lisureita
Nyt täytyy muistaa se, että lääketieteen lisensiaatti on valmistuneen lääkärin ALIN oppiarvo. Teknis-tieteellisellä opintosuunnalla diplomi-insinööri on alin akateeminen oppiarvo, jota seuraa tekniikan lisensiaatti.
Eli lääketieteen lisensiaatti ja esimerkiksi tekniikan lisensiaatti eivät ole suoraan vertailukelpoiset, koska tekniikan lisensiaatti on teknis-tieteellinen jatkotutkinto. Tekniikan lisensiaattia seuraa sitten tekniikan tohtori.
Palkkaero saatta johtua myös siitä että tohtorit ovat suuremmaksi osaksi akateemisissa hommissa, missä tunnetusti leipä on hiukan kapeampi.
oote kaikki homoja
Eroa on myös siinä, että lisensiaatin tutkintoa eivät monet laitokset nykyään hyväksy tutkijantehtävään haettaessa, vaan vaaditaan tohtorintutkinto. Tässä laitokset menettelevät virheellisesti, koska lisensiaatin tutkinto antaa tutkintopaperin liitteen mukaisesti sekä pätevyyden että oikeuden tutkijantyöhön. Ulkomailla taas esimerkiksi TkL on tuntematon titteli, eikä sitä yleensä hyväksytä maisteria enempään. Toisaalta monessa EU:n laitoksessa saattaa maisterilla pitkä työkokemus kelvata samaan tehtävään kuin hieman lyhyemmällä työkokemusella varustettu tohtorintutkinto - mikä onkin järkevää. Suomessa tuijotetaan avian liikaa tutkintoihin, kun esimerkiksi 30 vuotta opettajana toiminutta kandidaattia ei pidetä pätevänä opettajana, vaikka hän olisi koulunsa paras opettaja. Toisaalta korkeisiinkin virkoihin, kuten presidentiksi ja ministereiksi pääsee vaikka kansakoulupohjalta ja keskimääräistä alemmalla älykkyystasolla (jos katsotaan menneisyyden töissä yms. menestymistä). Eli asioita pitäisi järkiperäistää siten, että kokenut opettaja tai tutkija ansionsa mukaisesti virkansa, kansanedustajilta vaadittaisiin korkeat tutkinnot ja/tai pitkä työkokemus, ja ministereiltä näiden lisäksi juuri oman alansa korkeatasoinen tuntemus. EU-edustajat voisi sitten valita vain ministereiden joukosta, jolloin sinne saataisiin Suomen parhaita edustajia, eikä enää mitään harjoittelijoita!!!