Minulla on ongelma.
Pitäisi pudottaa painoa, mutta vihaan itseäni (en pelkästään painon vaan muiden asioiden takia) ja joitain tiettyjä juttuja elämässäni niin paljon, etten tiedä miten ihmeessä tämän pahan oloni kanssa saan tulosta aikaiseksi. En ole itsesäälissä rypevää tyyppiä, mutta tämä raivo ja väsymys uuvuttaisivat kyllä kenet tahansa. Onko täällä muita, joilla samanlaisia tuntemuksia?
Pitäisi pudottaa painoa, mutta vihaan itseäni (en pelkästään painon vaan muiden asioiden takia) ja joitain tiettyjä juttuja elämässäni niin paljon, etten tiedä miten ihmeessä tämän pahan oloni kanssa saan tulosta aikaiseksi. En ole itsesäälissä rypevää tyyppiä, mutta tämä raivo ja väsymys uuvuttaisivat kyllä kenet tahansa. Onko täällä muita, joilla samanlaisia tuntemuksia?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Olen aika aggressiivinen tyyppi, joskus aivan raivon vallassa. Ehkä "vihaan" itseäni, en tiedä. Ehkä elämää ja asioita joita en voi muuttaa.
Minulla on auttanut se että raivon vallassa ollessani lähden lenkille. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla siinä sitten. Saa päästeltyä turhia höyryjä ja saa samalla liikuntaa.
Voimia sinulle!
Minut raivo uuvuttaa niin pahoin, etten jaksa lenkille. Nyt vielä huonosti nukutut yöt takana ja tuntuu, että olo on henkisestikin aivan kuollut. Liikunta oli ennen rakas harrastus. Nyt suututtaa, kun en saa lähdettyä kuin pari kertaa viikossa. Mikä hitto tähän auttaisi. Itseään niskasta kiinni ottaminen ei ole nyt apu ollenkaan, koska kyse ei ole siitä, etten itsesäälin takia saisi mitään tehdyksi. Kyse on puhtaasti itseinhosta ja suuttumuksesta sitä tilannetta kohtaan, mihin on ajautunut ja ajautumassa, eikä millään keksi keinoa sitä estää. Turhautumisesta ja raivosta.
Tämä siis kuuluu tänne laihdutus -keskusteluun, koska tämä inhon tunne vaikeuttaa painonpudotusta pahasti. Koska syön tunteisiin, se käytännössä on suurin riski koko projektille.
Kiitos vastauksesta. Kyllä tuo varmasti jotain samankaltaista on. Kuulosti ainakin hyvin tutulta. Raivohan on yksi yleinen keino purkaa vihaa.
Kirjoitit tuossa puhtaasta itseinhosta ja suuttumuksesta tilannetta kohtaan johon olet ajautunut ja ajautumassa. Voitko tehdä tilanteelle jotain? Voitko estää itseäsi ajautumasta enempää itseinhoon tai jopa vähentää sitä, saada sen lakkaamaan?
Meillä kaikilla on oman onnemme avaimet kädessä ja me ITSE päätämme siitä, miten niitä käytämme. Minä olen ollut lähes aina ihminen joka on liian ankara itseään kohtaan. Olen murehtinut menneitä ja murehtinut tulevaa, aiheuttaen samalla itselleni oravanpyörän jossa minulla on koko ajan huono olo ja itseinho itseäni kohtaan. Niissä tilanteissa painonpudotus tuntuu pieneltä murheelta vaikka samalla se nostaa itseinhoa kuitenkin hurjiin lukemiin.
Minulle moni ihminen sanoi että minun ei pidä olla liian ankara itseäni kohtaan vaan annettava itselleni anteeksi "virheet" joilla ahdistin omaa oloani koko ajan. Olenkin tehnyt päätöksen että alan elämään tässä hetkessä, päästän irti menneestä joka ei koskaan palaa. Jo se helpottaa; päätös että MINÄ ITSE päätän miten elämäni elän.
Tällä hetkellä kyllä kiristelen hampaitani kilpaa kiristävien housujen kanssa ;)) mutta myös tuohon voin itse vaikuttaa. :D
JOS haluat, kerro enemmän mikä ajaa sinua itseinhoon. Ehkäpä huomaat että pelkästään se että kirjoitat ajatuksesi, helpottaa? Itse olen löytänyt tältä palstalta iki-ihanat ystävät joiden kanssa painonkin tiputtaminen on hurjasti helpompaa. :D
Syy itseinhoon on yleisellä tasolla se, että hurjasta yrityksestä huolimatta olen epäonnistunut monessa sellaisessa asiassa, jossa ei MISSÄÄN NIMESSÄ olisi saanut epäonnistua. Toki vielä on viimeinen tahdon ripe käytössä, mutta tuntuu kuin puskisin päätä seinään. En toki aijo luovuttaa, kun ei ole mahdollisuutta. Varmaan luovuttaisin, jos olisi toinen tie, mutta ei ole. Tämä on laaja soppa, johon on sotkussa muitakin kuin minä, mutta tunnun olevan koko sopan pääkokki, jonka niskoille kaikki kaatuu.
Painon pudottaminen tässä tilanteessa tuntuu todella hyvin vähäpätöiseltä muihin ongelmiin verrattuna, mutta se on silti merkittävää, että todella tahdon voida paremmin. Mistä löytää voimia pitää kasassa ne pienetkin jääräpäisyyden ja tahdon rippeet? Tällä hetkellä vain haron tyhjää ja toivon tarttuvani johonkin.
No, paino on pudotettava. Koska se on vähäpätöinen ongelma suhteessa muihin, miksi se on niin helvetin vaikeaa! Jos en selviydy painonpudotuksesta, en voi mitenkään selvitä muistakaan ongelmista! Hups... taisin juuri syyllistyä tuohon mainitsemaasi ankaruuteen itseä kohtaan. Mutta ei sekään hyvä ole, jos sallin itseni epäonnistua aivan kaikessa, koska olen epäonnistunut niin monessa muussa asiassa.
Inhoan ruikuttamista, mutta niskasta kiinni ottaminen ei ole ratkaissut asioita mihinkään suuntaan. Tässä sopassa on mukana niin monta muutakin tahoa, ettei sitä voi edes olettaa. Jospa tämä säälittävä tilittäminen sitten jotain auttaa. Kaunis kiitos sinullekin avoimesta ja rehdistä vastauksestasi.
On itsesi päätettävissä, otatko itseäsi niskasta kiinni vai et ja teetkö asioille jotain. Heti ensimmäisenä lopeta tuo itsesi syyttely; opettele arvostamaan itseäsi, ihan niitä pieniäkin hyviä tekoja ja juttuja joita päivittäin takuulla teet. Ala kasvattamaan taas omanarvontuntoasi; turhalta se saattaa tuntua, ahdistavalta, epätoivoiseltakin.... mutta tiedätkö, sinä onnistut!!!! Ihan takuulla. Vaikken tunnekaan sinua mutta tiedän että onnistut jos vaan itse niin päätät.
Aloita vaikka kirjoittamalla tänne. Joka päivä jotain. Pieni kiva juttu. Ei sen tarvi olla mitään kummallisempaa. Annoit ystävälle kukan. Ostit kaupasta pienemmän suklaapatukan mitä tavallisesti. Hymyilit ventovieraalle. Joit vettä limsan sijaan. Ihan mitä vaan, mikään positiivinen asia ei ole turha. Käy vaikka kirjoittamassa yksi lause, pikkuhiljaa huomaat kuinka ketju kasvaa ja positiiviset asiat kertyy. Minä ainakin lupaan käydä lukemassa (ja kommentoimassakin). Usko itseesi, siitä se lähtee.... :D *rutistus*
en ole tyytyväinen itseeni olen lihava ja haluaisin muuttaa koko kroppani laihaksi vatsani on sellainen aika pullea takamukseni paksu ( ollut pienestä pitäen ) reiteni liian leveät ja kaipaisin tukea kun en sitä ystäviltäni saa he sanovat vain että olen juuri sopiva mutta minä en ole ollenkaan tyytyväinen itseeni ja kukaan ei tue minua vanhemmilta en uskalla pyytää tukea koska he kieltäisivät laihduttamisen olen 14 vuotias ja haluan eroon läskistä joskus tuntuu siltä että vihaan itseäni auttakaa minua ;(