Olen jo 29 vuotias nainen ja rakkain harrastukseni jos sitä nyt voi harrastukseksi sanoa on pyrähtää reissuun aina kun mahdollista, olen jopa harkinnut matkaoppaan ammattia.
Tästä eivät vanhempani ja sisarukseni pidä ollenkaan, joka kerta saan osakseni päivittelyä ja ihmettelyä sekä kaikenlaisia pelotteluja kuinka jotakin voi sattua.
Taas on matka varattuna ja heinäkuulla olisi lähtö mutta en ole puhunut sanaakaan siitä että saisin olla rauhassa.
Entäpä jos lähtisinkin viikon lomareissulle tälläkertaa aivan salaa??? Epäilen vaan ettei se onnistu koska jos joku vaikkapa soittaa enkä vastaa puhelimeen niin tietysti huolestuvat että missä olen.
Eli kaipaisin vinkkejä kuinka voin matkustella niinsanotusti aivan rauhassa?????
Tästä eivät vanhempani ja sisarukseni pidä ollenkaan, joka kerta saan osakseni päivittelyä ja ihmettelyä sekä kaikenlaisia pelotteluja kuinka jotakin voi sattua.
Taas on matka varattuna ja heinäkuulla olisi lähtö mutta en ole puhunut sanaakaan siitä että saisin olla rauhassa.
Entäpä jos lähtisinkin viikon lomareissulle tälläkertaa aivan salaa??? Epäilen vaan ettei se onnistu koska jos joku vaikkapa soittaa enkä vastaa puhelimeen niin tietysti huolestuvat että missä olen.
Eli kaipaisin vinkkejä kuinka voin matkustella niinsanotusti aivan rauhassa?????
Vastaukset 4
Vanhimmat
erakko patikkamatkaaja silloin huolestuneisuuden voisin ymmärtää.
Olet jo aikuinen, miksi ne vahtaa sinua niin kauheasti, osaat elää, osaat matkustaa, mutta muut vaan roikkuu kiinni.
Olisko kateutta, yhtään.
Sinun tapauksessasi huomaan että olet aikuinen, järkevä, itselleinen, nyt tekisin kyllä niin etten pukahtaisi mitään vaan kun saat karisettua maan kamaran jalkojesi alta ja astut uuteen maahan, lähettäisin kaikille huolestuneille kortin jossa ilmoitat että lähdetty on matkaan, hauskaa tuntuu olevan, palaan silloin ja silloin.
Kyllä ne siihen tottuu.
Hirveän usein ihmiset loukkaantuvat kotonaan jopa niin, että kuolevat. Eli kannattaa ottaa riski ja matkustella niin kauan kuin huvittaa.
Huvittaisko ottaa huumorin kannalta? Sinä olet kulkukissa ja muut läheisesi kotikissoja, joten eläköön ihmisten erilaisuus!
Jutustasi ei ilmene miten ilmoitat matkauutisistasi, mutta jos esim. mumiset sivulauseessa matkustavasi yksin ja liftaten Albaniassa vain bikinit päälläsi ja kimmastut, jos perheesi rohkenee epäillä matkan turvallisuutta maan levottoman tilanteen vuoksi, niin silloin kannattaisi tietysti miettiä olisiko esim. äidillesi järkevää kertoa, miten olet kyllä ilmoittanut Ulkoministeriöön matkastasi ja repussasi on ensiapuvälineet, lähimmän Suomen konsulaatin yhteystiedot ja yöksi olet varannut lämpimät housut ja villapaidan.
Koska matkustat paljon näet tietysti, ettei matkustaminen ole vaarallista. Ja joku päivä kun opiskelet matkaoppaaksi joudut varmasti myös tutustumaan aiheeseen matkustajatyypit, joista löytyvät myös sinunlaisesi kuin myös lähiomaisesi. Ks vaikkapa linkki http://www.compuline.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-29is.htm
Kannattaa pohtia asiaa eri kantilta kuin vain loukkaantua siitä, että läheiset huolehtivat. Aina löytyy ulospääsy, mutta siihen täytyy vain käyttää pikkasen ajattelun vaivaa ja joskus voi vaikkapa sen huumorin lisäksi ihan asiallisesti perustella ajatuksesi kuin myös kertoa, ettet katso lähiomaistesi huolehtimisen perustuvan mihinkään todelliseen syyhyn. Voitte vaikka porukalla käydä läpi, mitä tehdä jos sinulle tapahtuu jotakin matkalla ja laita myös lähiomaisesi listaamaan järjen kanssa omat pelkonsa, joihin voit asiallisesti selittää mihin kaikkeen matkavakuutus pätee ja miten toimia jos esim. katoat tmv.
Ulkoministeriön sivuilla on paljon infoa matkakohteiden tilanteesta, jotan lähiomaisesi kannattaisi lukea ne ensin kuin taivastella minne olet taas menossa.
Oppaana joudut tietämään tämän kaiken ja paljon muutakin, joten kannattaa aloittaa treeni lähiomaisistasi. Heidänlaisiaan tulet saamaan paljon asiakkaaksikin.
Ja hyvää matkaa!
Oikein nauratti tuo sinun viesti, on niin tuttua juttua. Itse olen samaa ikäluokkaa ja lähdössä puolison ja lasteni kanssa etelän aurinkoon lomalle Turkkiin. En vain ole kertonut perheenjäsenille (meidän vanhemmille eikä sisaruksille) yhtään mitään koko reissusta. Kai ne jossain vaiheessa kuulevat, varsinkin jos lapset innostuvat isovanhemmille kertomaan tulevasta matkasta. Tai jos eivät kerro, niin ehkä se on reissun jälkeen viimeistään tehtävä. Lasten vuoksi ei oikein voi peitellä reissua tai kieltää lapsia kertomasta, ettei lapsille tule kuvaa mistään salamyhkäisestä puuhastelusta.
Mekin tulemme saamaan osaksi päivittelyä, syynä ei niinkään ole matkan vaarat (paitsi ehkä jossain määrin), vaan ennen kaikkea rahanmeno. Kuinka joku voi lähteä ulkomaille lomalle, kun lomat maksavat niin paljon? Se on hirveää rahanmenoa ja turhaa sellaista. Ajatella, mitä kaikkea sillä rahalla saisi ja blaa blaa blaa.
Joka tapauksessa meidän matkustelu tuomitaan, jos sitä ei suoraan sanota, niin ilmeet kyllä kertovat paljon, toisinaan tulee taas avointa kritiikkiä. Iloitsepa siinä sitten oman perheen lomasta, kun toiset ovat lähinnä järkyttyneitä, että taas olemme lähdössä matkalle.
Kaipasit vinkkejä, mutta ei minulla ole oikein muuta kuin antaa myötätuntoa ja todeta, että samassa veneessä meitä on muitakin. Tuohon puhelimeen vastaamiseen voisi yksi konsti olla, että soitat just ennen lähtöä (jotta niillä ei heti ole yhteydenottotarvetta) ja puhelet niitä näitä. Jos yrittävät soittaa, niin laita tekstiviesti, ettet voi vastata just nyt, akku vähissä tms. etkä saa heti ladattua ja lupaa soitella parin päivän päästä. Lomarusketusta ja -ostoksia on kyllä vähän vaikeampi piilotella kuin viikon- kahden poissaoloa kotoa.