Vanhoista ketjuista nostan esiin tämän:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8206575
Itse olin jokin aika sitten suhteessa, jossa mies tienasi huomattavasti itseäni vähemmän ja pitkän päälle siitä ei tullut yhtään mitään. Jatkuvasti tuli eteen tilanteita, ettei miehellä ollut varaa mihinkään kivaan, eikä välillä edes normaaliin elämään. Koska mielestäni siinä ei ole mitään järkeä, että minun olisi pitänyt muuttaa elämäntyyliäni hänen tuloihinsa sopivaksi, niin minä jouduin usein maksamaan kaiken...
Eniten kai vitutti se, ettei se näyttänyt vaivaavan miestä ollenkaan.
Onko naisen suuremmat tulot aina ongelma?
Vaivaisiko sinua mies, jos nainen tienaisi huomattavasti enemmän kuin sinä?
Vaivaisiko sinua nainen, jos mies tienaisi huomattavasti vähemmän kuin sinä?
Itse ajattelen, että tulot tulisi olla edes suurinpiirtein samoissa tuhansissa tai ainakin niin, että jos toinen on todella varakas, tulisi toisenkin olla suht hyvätuloinen. Tai sitten jomman kumman pitäisi olla miljonääri, niin ei olisi mitään merkitystä sillä, että elättääkin toista.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8206575
Itse olin jokin aika sitten suhteessa, jossa mies tienasi huomattavasti itseäni vähemmän ja pitkän päälle siitä ei tullut yhtään mitään. Jatkuvasti tuli eteen tilanteita, ettei miehellä ollut varaa mihinkään kivaan, eikä välillä edes normaaliin elämään. Koska mielestäni siinä ei ole mitään järkeä, että minun olisi pitänyt muuttaa elämäntyyliäni hänen tuloihinsa sopivaksi, niin minä jouduin usein maksamaan kaiken...
Eniten kai vitutti se, ettei se näyttänyt vaivaavan miestä ollenkaan.
Onko naisen suuremmat tulot aina ongelma?
Vaivaisiko sinua mies, jos nainen tienaisi huomattavasti enemmän kuin sinä?
Vaivaisiko sinua nainen, jos mies tienaisi huomattavasti vähemmän kuin sinä?
Itse ajattelen, että tulot tulisi olla edes suurinpiirtein samoissa tuhansissa tai ainakin niin, että jos toinen on todella varakas, tulisi toisenkin olla suht hyvätuloinen. Tai sitten jomman kumman pitäisi olla miljonääri, niin ei olisi mitään merkitystä sillä, että elättääkin toista.
Vastaukset 41
Vanhimmat
Periaatteessa tuloero ei haittaisi... mutta en alkaisi kyllä kaikkea makselemaan miehen puolesta. Varsinkaan siinä tilanteessa, että asuttaisiin erillään.
Mutta muuten mua ei haittaisi, olen toisaalta itse melkoisen pihi... ja sitten kun törsään, niin se useimmiten kohdistuu ensisijaisesti lasten hyväksi.. ja vastaavasti tahdon, että tileillä on ns. jemmassa rahaa "pahan päivän" varalle ja näin ollen sitä rahaa ei olisi käytössä äärettömän paljoa kuitenkaan.
.
On eri juttuja. Tuossa linkin kyssässä haettiin sitä että vaikuttaako persaukisuus haluun pariutua. Esim. itselläni laskee nollaan halut seukkailla/tapailla miehiä kun ei ole rahaa tai taloudellinen tilanne on muuten vaan päin mäntyä.
Tuosta sun jutusta taas sanoisin että mua haittaa isosti jos miehellä on paljon enemmän rahaa kuin mulla. En halua olla semmoisen kanssa enkä olekkaan ollut. Vähemmän rahaa omaava on kyllä mahdottomuus mutta leikitään että sellaisiakin on.. se ei mua haittaa läheskään niin paljoa niin kuin varakkaampi mies. En kyllä elättään sitä ryhdy, ja teen haluamiani juttuja omien kykyjeni mukaan. Jos se ei pääse mukaan niin voivoi.. mä en elä toisten elämää vaan omaani.
.
eniten tuota Rikun kommenttia http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8206575/38218018. Siitä se ajatus sitten lähti...
Parisuhde on parisuhde just siksi, et siinä on kaksi ihmistä, joiden kummankin pitää osata joustaa. Muutenkan kannattaakin olla sinkkuna, jollei joustaminen ja toisen huomioonottaminen luonnistu.
Se ei ole se ongelma, kuinka suuri ero tulojen välillä on. Vaikka olisi monia tuhansia.
Vaan se voi olla se ongelma, miten niitä rahoja on tottunut käyttämään.
Mä en esim. elämiseen kovinkaan paljon rahaa kuluta ja jos mun mies olis sellainen, joka sais viikossa vaikka syömisiin tai johonkin muuhun "turhaan", josta ei jää mitään näkyvää jäljelle, kulumaan monia satoja, niin kyllä mä hiukan ihmettelisin, että miksi se niin tekee. Antais vaikka mulle ne ylimääräiset setelinsä sit mitä viljelee ympäri kaupunkia :) Mä pistäisin ne säästöön korkoa kasvamaan.
Musta sellaiseen vaan kannattaa laittaa rahaa, josta jää jotain näkyvää, niin et siitä on jotain konkreettista hyötyä vielä vaikka vuodenkin kuluttua.
Toki erikseen on sit kaikki "nautinnot" ja itsensä hemmottelu. Niitä en laske, koska niihin elämässä just kuuluu panostaakin, jos täällä aikoo jaksaa loppuun asti lusia.
rahasta ei koskaan saisi parisuhteessa riidellä. Se ei ikinä oo sen arvoista. Sitä tulee ja menee, mutta suhteen tarvisi olla niin vahvalla pohjalla, ettei sitä heilauta mitkään maalliset, eikä materialistiset ristiriidat.
Tota... mitä tarkoitat tuolla, että "viikossa vaikka syömisiin tai johonkin muuhun "turhaan", josta ei jää mitään näkyvää jäljelle, kulumaan monia satoja"? Onko se sun mielestä paljon?
Siis kyllä mä sen ymmärrän, kun huvikseni törsäsin viikonlopussa saman verran, kun mies tienasi kuukaudessa ja se veti herneet nenäänsä siitä... Mutta itsehän mä rahani tienaan, niin onko se itsekkyyttä, jos en sit halua niitä toiselle ojentaa ihan vaan tasatakseni tuloeroja?
Nimenomaan parisuhde on parisuhde, eikä sosiaalihuoltoa, eikö vain?
Me ollaan eri mieltä. Rahaa tarvitaan elämiseen ja sen eteen on tehtävä työtä. Jollei toinen osapuoli ole valmis tekemään yhteisen elämisen eteen yhtä paljon työtä (vaikka olisi mahdollisuus), kyllä se ihan varmasti aiheuttaa riitaa, jos silti haluaa kuluttaa yhtä paljon.
viikossa syömisiin satoja euroja, kun minä oletettavasti tekisin meillä kotonakin kumminkin ruokaa, niin kyllähän se nyt ois silloin aika hemmetin paljon mitä se kuluttaisi..ihan turhaan...
Ei meillä ainakaan kahden hengen taloudessa viikossa mene ruokaan viittäkään kymppiä...varmaan joku 30-40e ois aika lähellä totuutta...
No, mutta mä oon ainakin luonteeltani sellainen, et mikä on mun, on myös toisen. Ei mulla ois parisuhteessa mitään "omia rahoja".. Jos mies haluis ostaa itselleen jotain, jota se tarvii, tai haluis mennä johonkin, niin vaikkei sillä ois rahaa, niin kyllä mä sen maksaisin. Itse en rahaa mihinkään oikein tarvi, paitsi nyt tupakkaan, et muuten on ihan sama, kuka sitä rahaa kuluttaisi. Varsinkin jos kyseessä ois oma mies. Kiertoon ne rahat sitä paitsi on tarkoitettukin, ellei säästä johonkin tiettyyn tarkoitukseen niitä ja mä en säästä. Enkä niitä hautaankaan mukanani voisi viedä.
.
Jos ei halua hyväksikäyttösuhdetta, ja toinen taas haluaa, niin kyllä siitä riita äkkiä kehkeytyy. Ei voi mitään. Niin ja kaikki ei halua rahojaan jaella kullankaivajille joten ongelmia on tiedossa. Niin ja köyhemmän ei tarvi tappelutilanteissa olevansa "maksettu nainen/gigolo", "törkeän kallis kotihuora/gigolo" ja "pummi" yms.
Parempi kun on sinnepäin samoissa rahavaroissa niin tuota ei niinkään esiinny. Sitten on vaan ongelmana, jos on yhteiset rahat, että toinen kituuttaa ja toinen tuhlaa toisenkin edestä eli yli oman osuuden. Tarkkana vaan. Kun pidetään huoli ettei jako ole kovin epätasainen, niin se auttaa vähentään riitoja.
.
on joidenkin kavereidenkin kanssa ollut "yhteiset rahat" silloin jos on tiukkaa ollut.
Ei tossa musta mitään ihmeellistä ole. Ja aina oon ainakin omassa lähipiirissä tottunut siihen, et se maksaa, jolla rahaa on. ei noista mitään numeroita oo koskaan tehty. Samoin se musta parisuhteessakin on. Toinen maksaa vuorostaan taas sitten kun sillä on rahaa.
Mä voin kertoa sulle, että ei ole kiva olla aina yksin se, joka maksaa. Maksan toki, mut ei raha-automaattina oleminen niin hauskaa ole, ei kavereiden, tuttujen, sukulaisten, eikä muidenkaan keskuudessa.
kuin kaverit, tutut tai sukulaiset. Sen kuuluis mennäkin kaikkien noiden edelle ja sitä ei kuuluis ees verrata kavereihin, tuttuihin, eikä sukulaisiin.
Siis oikeesti? Ja pitkään?
Onko sulla ollut tuollainen suhde joskus?
Kokeilitko pistää ihan surutta pistää ukon rahat haisemaan?
muutaman vuoden avoliitto.
No, ei tullut kyl mieleen mitenkään "miehen rahoja" kuluttaa, vaikka ne yhteisii rahoja olikin. Ei mulla sen enempää tarvetta ollut saada mitään, kuin nytkään.
Me riideltiin monista muista jutuista kyllä, muttei kyl rahasta juuri koskaan. Typerin ja turhin riidanaihe, mitä olla voi, mun mielestä.
..kun ollaan yhdessä, ni on ihan yks paskan maku kuka mitäkin tienaa kunhan YHTEENSÄ tienataan tarpeeksi!
Pikkusieluiset ihmiset vääntä parisuhteessa kättä rahasta...
Ettei sun miehisyyttä nakertais, jos nainen elättäis sua? Tai maksais aina kaiken kun menette yhdessä ulos, jos ette asu yhdessä?
Ja kokemustakin aiheesta on...tapailin vuosia sitten ulkomailla asuessani ja opiskellessani naisen joka tienasi HUOMATTAVASTI enemmän kuin minä, opiskelija kun olin..ja oli loogista, että hän tarjosi ja maksoi myös huomattavasti enempi muutenkin asumiskuluistamme...en todellakaan pistänyt vastaan! ;)
Olen taas samaa mieltä kanssasi.
Parisuhteessa eletään yhdessä ja rahat tarvittaessa jaetaan, kunhan kumpikin edes yrittää omia tuloja yhteiseen pesään hankkia.
Nainen saa kyllä olla köyhä, tai työtönkin, ei se mua ollenkaan haittaisi.
Mutta jos hän olisi huomattavasti parempituloisempi kuin minä,
suhde kaatuisi meillä varmaan aikalailla alkumetreillä.
>>> ihan vaan puhdasta ajatusleikkiä; jos saisimme hyvätuloisen naisen kanssa lapsia, se olisin sit varmaankin minä pienempituloisena, joka hoitaisi kodin, lapset, kaupassakäynnit, jäisin aina hoitamaan sairasta lasta kotiin, kun nainen loisi töissä uraa ja tienaisi
*pidä tunkkis*
Olet muuten ihan mukava, mut tosiaan vähän liian kommari ;D
*Mikä on sun, on myös mun. Mikä on mun, ei ole sun*
Kapitalismi parisuhteessa aiheuttaa aina paljon ongelmia. Kommunismi on toimivampi.
Minä olen vuosien saatossa pistänyt merkille, että naiset eivät kestä itseään tyhmempää, pienempää tai köyhempää miestä.
Mielestäni parisuhteessa ihmisillä olisi hyvä olla samanlainen elintaso. Naisille vain aiheuttaa katkeuutta, jos tasaus tehdään hänen rahoillaan. Miehille se tuntuu olevan enemmän historiasta asti ollut kunnia asia.
Eikä sillä, ettäkö kaikki miehet itseään varakkaampaa naista kestäisivät. Ja ainahan auervaaroja on ollut, mutta ne ovat kuitenkin marginaali-ilmiöitä.
joten en panisi pahakseni, vaikka C tienaisi tuplasti enemmän kuin minä, mutta ikävä kyllä se on tällä hetkellä toisinpäin.
tätä uskonu sanovani mutta löyty ensimmäistä kertaa jotain hyvää siitä että hankkii perkeleen huonosti. Eipähän tarvii siitä vittuuntua että on enemmän rahaa ku miehellä. Tarkotan myös sitä että käy kuitenkin töissä eikä harrasta makoilevan stallarin elämää laiskuuttansa. ;)
koska meillä siis jaetaan vuode, niin jaetaan rahatkin ja näin on tehty jo yli 10 vuotta eli koko suhteen ajan.
Välillä minulla on ollut enemmän rahaa, välillä miehellä, mutta kaikki on aina ollut yhteistä.
...mun elämä ois varmasti helpompaa, jos kummallakin ois omat tulot ja menot sekä sen lisäks sängyt. Meillä on tasa-arvoinen parisuhde kaikin puolin, toinen tienaa ja toinen tuhlaa. Eihän sitä nyt yksin jaksais kaikkea :)
Omassa sängyssä sais paljon paremmin nukuttua, eikä tulis turhauttavia kiusauksiakaan.
sun mielestä on tarpeeksi? Siis vaikka tonneissa? Paljonko sun mielestä tarvitsee tienata, että elää mukavasti? Uskallatko kertoa, paljonko tienaat? Enemmän vai vähemmän, kuin vaimo tuhlaa? ;D
"Paljonko on sun mielestä tarpeeksi?"
- Tällä hetkellä ois tarpeeksi..öö..tarkistan excelistä.....3445€/kk netto, koko talouden kaikki tulot yhteen laskettuna.
"Paljonko sun mielestä tarvitsee tienata, että elää mukavasti?"
- Tuskin rahasta kiinni....ihan mukavaa elämää vois varmaan viettää hyvinkin vähällä rahalla. Meidän taloudessa tällä hetkellä alituisesta rahojen laskemisesta pääsis eroon, jos koko talouden kaikki tulot olis yhteen laskettuna yli 3445€/kk netto.
"Uskallatko kertoa, paljonko tienaat?"
- Keskimäärin hieman yli 2000€/kk netto.
"Enemmän vai vähemmän, kuin vaimo tuhlaa? ;D"
- Kyllä tuosta menee vähän pakollisiin kuluihinkin.
Sä olet antanut kuvan, että oisit suurituloinen... Mut en kyl ymmärrä, miten monihenkinen perhe pärjää tuollaisilla tuloilla? Teillähän on 2, vai 3 lastakin? Ja anteeksi, ei ole tarkoitus loukata tällä. Itse en pärjäisi noin vähällä :(
Olen useampaan kertaan maininnut olevani noin keskituloinen. Siinä luulossa elän edelleen. Tuon mielikuvan minun varakkuudesta ja isoista tuloista olet muodostanut itse itsellesi niiden tietojen pohjalta mitä olen kirjoitellut. Täällä pohjoisessa on moni asia toisin, niin tulo- kuin menopuolella... Aluellisesti ajateltuna tuloni ovat ihan ok. Toki pääkaupunkiseudulla samasta duunista saisi 15...40 prossaa enemmän
---- naispuolisena hevosalan lämppäripuurtajana.
Teen harrasteena rahasta hevosten maailmassa:
ELL-protokolleja kokouksissa heidän kanssaan
poniasioita varsa-asteesta edespäin
pankkirutiineja,jos langetetaan
jalostuspuolella tammoja,ponitammoja, täysverisiä
autan paperi-sekä konttorihommissa
motivaationa oma rakkaus hevoseen, ja into ratsastukseen,xx-puolella
motivaationa myös ponimaailman kehittäminen.
toimin konttorista hypäten satulaan,koulua mennään eka,sit vasta yks este.
haittaisi harrastustoimintaa mikäli toisella ei esim. olisi varaa matkustaa ollenkaan. Siitä tulisi luultavasti pian ongelmia.
se olisi tietty ääretömän hienoa, jos molemmilla olisi keskenään vastaavat tulot, mutta totuushan on kuitenkin, että naisella on oltava aika hyvä koulutus saadakseen vastaavaa palkkaa. Paitti jos on aivan eri aloilla ja eri tyyppisissä hommissa.
Miulla on se tilanne, että tienaan ilmeisesti joltisenkin verran paremmin, mutta koska vanhassa vara parempi *anteeks ilmaisuni, kulta*, niin hän on ehtinyt koota maallista kauemmin. Enkä tosiaan ole tullut kysyneeksi liksaa, ollut muutakin puhuttavaa :)
Miusta isompi probleemos tulee koulutuksen kuin tulojen kanssa,ns. fiksumpi muija on paha purtava?
Tilastot väittävät, että samasta työstä sukupuolten välinen palkkaero on 4%. Tarkoittaako se, että naisilla ei ole "aika hyvää koulutusta", jos palkka on pienempi?
Ps. Monikin mies kestää itseään fiksumman naisen, mutta naiset eivät kestä itseään tyhmempää miestä. Vai kestäisitkö sinä?
Olen 25-vuotias nainen ja äskettäin eronnut avomiehestäni.
Seurustelimme 3,5 vuotta jonka aikana minä maksoin suurimman osan menoistamme.
Seurustelimme 2,5 vuotta ennen kuin muutimme yhteen. Tuona seurusteluaikana kun asuimme erillämme minä maksoin usein esim. viikonlopun ruuat, elokuvaliput ym ja ostin miehelleni myös joitain vaatteita, koska hänellä oli niin pienet tulot.
Kun asuimme yhdessä niin minä maksoin taas. Mieheni on opiskelija eikä viime kesänä halunnut tehdä "paskahommia" vaikka minä tein/teen. Ja sitten syksyn tultua hän ei saanut opintotukea koska oli niin hitaasti opiskellut joten mina taas maksoin kaikki meidän menot.
Ja näin tapahtui koko vuosi. Mies ei saanut siis koko vuonna opintotukea ja hänen tulonsa olivat tasan 0 e/kk. MInun tulojeni takia (vaikka eivät ole mielestäni mitenkään suuret) hän ei saanut yleistä asumistukea eikä toimeentulotukeakaan.
Tämän kokeneena on selvä asia, että raha ja tulot vaikuttavat parisuhteeseen kaikin tavoin. Enää en ota opiskelijaa enkä työtöntä miestä, vaan työssäkäyvän miehen joka hoitaa omat menonsa.
"Onko naisen suuremmat tulot aina ongelma?"
- Ei ainakaan silloin kun mies tienaa vähintään sen minkä saa tuhlattua. Minulle ei aiheuttanut mitään ongelmia edes silloin kun tulopuoli ei riittänyt edes peruselämiseen, koska nainen kustansi sen puuttumaan jäävän osuuden ihan mielellään..
"Vaivaisiko sinua mies, jos nainen tienaisi huomattavasti enemmän kuin sinä?"
- Ei, se ois pelkkää plussaa. Onhan naisilla noi "elinkustannuksetkin" aika paljon suuremmat.
se oli naiselta sijoitus. Nainen katsos ties, että kunhan valmistut, tulee kaikki takaisin korkojen kera. ;) Kyllä mäkin voisin opiskelujen ajan hoitaa menot, jos vaan tietäisin että joku päivä voi realistisesti odottaa miehen elättävän itse itsensä.
Jos ei ole rahaa niin sitten panostaa parempaan muussa, että on luksus fiilis. Tietysti raha on kivaa, kun mutkat menee helpommin suoriksi mutta siitä voi tulla myös laiskaksi. Sitten jos ei ole rahaa ja on laiska niin on vain rahaton laiska paska. Jos ei ole laista niin ensin tulee luksus ja sitten saattaa tulla rahaakin. Tosin sillä ei ole niin väliä.
koen olevani ihan liian köyhä seurustelemaan. Eihän minulla olisi varaa edes lähteä treffeille, ellei miehen käsitys hyvistä treffeistä olisi hampurilainen hesellä ja kävely joen rannalla. En voisi seurustella, koska kanssani ei ennen valmistumista voi tehdä mitään, koska minulla ei ole rahaa mihinkään.
Mun mielestä parien pitäisi tienata suunnilleen saman verran, koska muuten esimerkiksi lomat ja harrastukset aiheuttaa ihan kohtuuttomia hankaluuksia. Kyllä minusta ainakin olisi kurjaa aina jäädä kotiin, kun varakkaampi mies lomailee hienoissa paikoissa, mieluummin sitten istuisin sen yhtä köyhän kanssa yhdessä kotona. Jos toisella on huomattavasti enemmän rahaa, niin eletäänkö sitten kunnan vuokrakaksiossa sen toisen varojen mukaan vai nääntyykö se köyhempi ihan järjettömän asuntolainan alle. Ei tule mitään. Yli 500 euroa kuussa on jo liian suuri tuloero.