Perustele vastauksesi.
Chopinin upein
pianoteos?
53781
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 53
Vanhimmat
kärkipäätä, se on menevä ja nerokas.
yksinkertaisuuden taidetta nerokkaimmillaan.
Niissä on kaikki ja vähän vielä enemmän.
Mikä ihmeen "kaikki ja vähän vielä enemmän". Jos on jo kaikki, niin eihän siinä enää lisää voi olla. Mut kun eihän siinä mitenkään voi olla kaikki. Onko siinä f-duuri-variaatiokin? Tuskinpa. Amatöörin lausunto.
jos et sattunut tietämään. Ärh...
puhutaan kahdesta Chopinin suuresta sonaatista syystä että numero ykköstä ei soiteta ollenkaan.
Laita mieluummin jotain älykästä, kuin tietämättömyydestä kieliviä kommentteja.
sanavalintojasi. Chopinin kaikkia säilyneitä teoksia soitetaan - enemmän tai vähemmän. Ja sonaatteja on edelleen kolme (tällöin sana "molemmat" voi tarkoittaa vaikka opus neljää ja opus viiskasia). Ei sääli.
ei soiteta konserteissa. Jokainen alaa tunteva tietää että op. 35 ja op. 58 ovat ne kaksi suurta sonaattia, joita esitetään.
Kannattaisi tietää alasta edes perusteet ennenkuin kirjoittelee "kommentteja" tälle foorumille...
Chopinin kahta viimeistä sonaattia soitetaan tietysti toki selvästi enemmän, mutta viime aikoina (ja aikaisemminkin) on löytynyt päteviä levytys- ja konserttitulkintoja myös ensimmäiselle sonaatille. Sonaattia toki esitetään silloin tällöin ja mikä tärkeintä, se on ylipäänsä olemassa ja tällöin ei tule puhua vain kahdesta sonaatista. Tässä vielä sinulle pari linkkiä asian selkeyttämiseksi:
http://www.youtube.com/watch?v=SQB5o2WyQmc&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=EDAv0ZTdFGo
http://www.youtube.com/watch?v=3fdZ43Ii9hs&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=5VZ4wT8vnsA
http://www.youtube.com/watch?v=bW9FMc595D4
http://www.youtube.com/watch?v=OqnGS1s4GOk
http://chopinproject.com/complete-program/the-concert-programs/concert-ii-march-14-2007/
http://konkurs.chopin.pl/en/edition/xvi/id/830
Tuliko yllätyksenä?
pyppy. Ettet vain ole se yksi ja sama palstan päähänpotkittu pyllynkeikuttaja...?
Jos puhumme Chopinin kahdesta suuresta pianosonaatista, jokainen täysipäinen tietää mitä sillä tarkoitetaan.
Chopinin ensimmäistä pianosonaattia ei kuule esitettävän konserteissa, koska sitä ei pidetä kahden viimeisen sonatin veroisena.
Ei vaikka kuinka yrittäisit selitellä.
Wootölooo, wootöloo, wootöloo, wootöloo, wou, wou, wou, wou, wou, wootöloo.
Ja pyllysi keikkuu aina vain Abban Vesiveskin tahtiin 24h/vrk.
ensimmäisestä sonaatista tietämätön olikin se tämän palstan surullisen kuuluisa "auktoriteetti". Kukapa olisi uskonut, että hänellä on klassisenkin musiikin tuntemuksessa tuollaisia aukkoja.
kakkaa? Miksi selittelet? Chopinin kahta viimeistä sonaattia soitetaan konserteissa, mutta ensimmäistä ei. Se ei ole edellenkään vakiintunut konserttiohjelmiin toisin kuin kaksi viimeistä sonaattia.
Tässä vaiheessa kaikki lukijat ovat jo varmoja että olet se yksi ja sama palstan pyllynkeikuttaja. Se joka yrittäessään päteä lentää aina ennenpitkää lopulta ahterilleen.
Chopinilla on kolme pianosonaattia, ei voi kutsua itseään asiantuntijaksi. Sonaatit 2 ja 3 ovat soitetumpia, mutta se 1 on (toki) myös olemassa. Aukkoja on toki kaikilla jossain sivistyksen osa-alueessa (ei kukaan tiedä kaikkea) - imo. :=)
että Chopinin ensimmäinen pianosonaatti on harvinaisen varhaiskypsä sävellys 18-vuotiaan nikkaroimaksi. Sitä ei missään nimessä saa unohtaa. Soo soo. ;)
ei kyllä soiteta ollenkaan. Koskaan en ole minäkään kuullut sitä esitettävän julkisesti. Kahdesta suuresta sonaatista puhumme piireissä säännöllisesti.
1. sonaatti on ja pysyy. Sillä sipali.
sanotaan yleisesti että se on "oikeutetusti unohdettu, oppilaan sävellys", eikä suinkaan mikään mestariteos. Se julkaistiin postuumisti ja on Chopinin vähiten levytettyjä ja esitettyjä teoksia.
http://www.conservapedia.com/Frederic_Chopin
"Chopin's first sonata in C minor was composed in his youth and is usually not performed today."
"Of all works of Chopin, this is among the least recorded."
http://muhi.siba.fi/muhi/bin/view/Articles/rom_piano5?s
"Pianosonaatti nro 1, c-molli, op. 4 (1828) on varhaisteos, jossa Chopin ei tiennyt vielä, "millainen sonaattimuoto on"."
jossa viisaampasi opastavat sinua.
Määrästä puhuttaessa (totesit "molemmat", joka viittaa lukuun kaksi) voidaan unohtaa laatu tai suosio.
op.4 op.35 op.58
1 1 1 = 3
Onko vaikea ymmärtää?
krooninen pyllynkeikuttaja. Molemmat Chopinin (esitetyt) sonaatit ovat hänen kovinta tuotantoaan.
Op. 4 ei esitetä juuri ollenkaan, eikä se todellakaan kuulu hänen kovimpiin teoksiinsa.
Joko meni jakeluun?
Yritä edes antaa oikeaa haastetta palstan pyllynpotkijoille. Potkimme amatöörejä pelkästään alkupalaksi.
kysyy ah-niin-tietäväisen oloisena *kummasta* Tsaikovskin pianokonsertosta on kyse kun puhutaan vain Tsaikovskin pianokonsertosta.
Klassinen tapaus häröstä, jonka vanhemmat nyyhkivät epätoivoisina vieressä ja soittelevat opettajille kun lapsi hyppii seinille kotona ja koulussa.
että kysyjä on sama?
häiriköinti täällä.
- Sivusta seuraaja
vielä Poloneesi-fantasia. Se on huikea!
scherzot ja nokturnot.
ja toisaalta herkkää kamaa, aivan Chopinin kärkeä, toisin kuin balladi nro 3
Eikö tuo edellinen keskustelu selvittänyt sitä? :) Jos puhut kahdesta SUURESTA sonaatista, niin ymmärretään mitä meinaat.
kamaa" kuten myös Tsaikovskin pianokonsertto on "kovaa kamaa". Et vieläkään käsitä?
Klassista musiikkia pitää kuunnella ja tuntea riittävästi ennenkuin siitä yrittää keskustella ja varsinkin ennenkuin yrittää alkaa esittämään pätevää klassisen musiikin palstalla.
pitäisikään täällä kirjoitella - Chopinilla on kolme (3) pianosonaattia, joista kaksi (2) ovat suuria, ja Tshaikovskilla (kirjoitusasussa pitää muistaa h s:n ja a:n välissä, tai sitten käyttää suhuässää) on kolme (3) pianokonserttoa, joista ainakin yksi (1) on suuri teos. Se, mitkä teokset ovat suuria, on pitkälti makuasia, se kuinka monta sonaattia tai konserttoa kullakin säveltäjällä eri instrumenteille on, sen sijasta on fakta, ei siis kiistanalainen asia.
oltava tarkkana
Tsaikkarin pianokonsertto ovat todellakin harvinaisen "kovaa kamaa".
Siitä, mitkä teokset ovat "suuria", ollaan alalla hyvin yksimielisiä, eikä kyseessä ole makuasiat, koska arvioinnissa käytetään muita kuin mutu-kriteereitä.
Se taas mistä joku tykkää henkilökohtaisesti enemmän, on sitten oma lukunsa, mutta sävellyksellistä suuruutta ei tällöin kukaan täysipäinen alalla aseta kyseenalaiseksi.
täysin (tai usein ollenkaan) yksimielisiä. Varmaan miltei kaikkien mielestä Chopinin 3. sonaatti on parempi kuin 1., mutta kumpi on parempi viulukonsertto, Brahmsin vai Sibeliuksen konsertto (Brahmsin konsertolla tarkoitan D-duurikonserttoa sooloviululle)?
Makuasia, ihan kokonaan. Molemmat ovat kovalaatuisia.
Koko tämä keskusteluhan tuli siitä, että heittosi kahdesta sonaatista oli epätarkka. Jatkossa puhut varmaan kiltisti kahdesta suuresta sonaatista.
suuruudesta ollaan yhtä mieltä. Molemmat, joita esitetään, ovat vakiintuneet konserttiohjelmiin ja jos joku tykkää toisesta, ei se hevin mene sanomaan että toinen olisi vähemmän suuri.
Pyörität täällä aivan turhaan samaa asiaa vain koska yrität päteä. Etkö itse näe kuinka lapsellista on yksipuolinen "väittelysi"?
pitää kiinni oikeellisista klassisen musiikin termeistä ja teosten oikeista lukumääristä.
tietäjä suosittelisi molemmista Chopinin sonaateista ja Tsaikovskin pianokonsertosta? Kysymys on suunnattu lähinnä asiantuntijoille.
jos luit viestini, huomasit että puhuin yleisesti yksimielisyydestä musiikkiasioissa, en suinkaan Chopinin sonaateista! :D
Kun koitit esittää että asiantuntijat ovat aina samaa mieltä, niin siihen minun oli puututtava. Tutustu joihinkin asiantuntijoihin, niin huomaat että niillä on hyvinkin erilainen näkemys esim. säveltäjien tai oopperoiden paremmuusjärjestyksestä.
vakiintuneitten teosten sävellyksellisestä suuruudesta on alalla hämmästyttävän suuri.
Näin siis klassisella alalla. Kukaan asiantuntija tai historioitsija ei ala kyseenalaistamaan sellaisten teosten sävellyksellistä merkittävyyttä, jonka ovat jo muut aiemmin osoittaneet ja jotka ovat vakiintuneet konserttiohjelmiin alansa valioina.
Esimerkkeinä vaikkapa Chopinin kaksi sonaattia, Beethovenin sonaatit jne. jne. jne.
päätään sillä kumpi, Sibeliuksen vai Brahmsin viulukonsertto on sävellyksellisesti parempi teos. Mieltymyksiä esitetään aina puoleen ja toiseen, mutta sellaiset ovat pelkästään off the record arvioita.
Tajusit viimein. Tosin on varmasti teoksia, joiden arvo nousee vielä suurestikin, mutta monet jo vakiintuneet mestariteokset kuten juuri vaikka Chopinimme ja Beethovenimme loistavat sonaatit lienevät kanonisoituja aina.
koko ajan ongelmana se että sinä itse et tajua.
Pakko sanoo tähän väliin nyt jtn (ensiinäkin kuin te jaksatte jauhaa tällalailla!?!!?)
Molemmat teistä on oikeassa; Chopinillä ON kolme sonaatti, ensimmäisen c-molli-sonaatin Chopin aikoinaan tarkoitti julkaistavaksi (tarjosi sitä yhdessä shweizerbub-muunnelmien kanssa kustantajalle-muistaakseni vuonna 1829) ja se sai paikan teosluettelossa (jossa se kiikkui opuksen kolme ja neljä välillä).
MUTTA koska se aikoinaan jäi julkaisematta, niin myöhemmin Chopin ei sitä päästänyt painoon (ennenkuin olis "vilkaissut" sitä, eli muokannut?)
ja ilmeisesti itse kutsui "Ensimmäiseksi Pianosonaatikseen" opusta 35.
Eli tää on nyt vähän tulkinta kysymys, ehkä jotkut ei halua lukea op.4 sonaattikolmikkoon...?
Mun mielestä sen toki voi lukea mutta tyylikkäämpää on jättää järjestys numero pois ja kutsua sitä vaikka "c-molli sonaatiks" tai "sonaatiks vuodelta 1828."
Niitähän on kuitenkin vaan kolme ja kaikki eri sävellajissa, niin kyllä ne ilman järjestys numeroakin tunnistaa.
Chopinin molempaa suurta sonaattia kuulee konserteissa samoin kuin Tsaikovskin hitti-statuksesta nauttivaa pianokonserttoa.
Puhumme yleisesti näin ja tällöin jokainen musiikintuntija tietää mistä teoksista on kyse ja ymmärtää ettei sanaan molempi tietenkään sisällytetä Chopinin nuoruuden sonaattia samoin kuin pelkästään Tsaikovskin pianokonsertosta puhuttaessa ei tarkoiteta säveltäjän konserttoa nro 2 tai 3.
Jos taas Tsaikovskin kahta vähemmän tunnettua konserttoa esitettäisiin edes kohtuullisen säännöllisesti, silloin jokainen musiikin tuntija puhuisi automaattisesti pianokonsertosta nro 1.
Näin maailma pyörii valittujen ympärillä.
Artur Rubinsteinin levytys Chopinin kahdesta sonaatista on täysin ylittämätön - täysin. Tsaikovskista sitävastoin löytyy montakin versiota.
Mieluummin kuitenkin soittaa sen itse kun kuuntelee jotain toista pianistia.
mut eiks tää nyt kuitenkin oo vähän eri juttu. Tsaikkarin "kolmonen" tais jäädä kesken/yksosaseks ja tesosidentiteetti kysymysmerkisks siitökin syystä et siinä on kai samaa materiaalia kun ns "kahdeksannessa" sinfoniassa(myös kesken).
Chopinin sonaatti kuitenkin on ihan kokonainen ja opusluetteloon merkattu teos...
Sinänsä toi epiteeti "kaks suurta sonaatia" on kyllä ihan tuttu ja oikeutettukin
musta toi "suuria"-juttu on höntti?
ai niinkun "merkittäviä" , "hianoja", "siistejä", "OULRAAAAIT" vai "pitkiä" vai mitä??
kyllä ny "ollenkaan" sentään!
"maailma pyrii valittujen ympärillä" mit helvettiä sä täällä oikein pädet?
aika paha...
teos:
preludit
perustelu:
aika villi juttu ja näyttää chopinin "byronilaisen" puolen, kuten myös sonaatti op35 balladi op38 ja scherzo op39
teosta on mielestäni mahdotonta määrittää. Hänellä on useita aivan fantastisia sävellyksiä, jotka ovat tasoltaan samalla nerokkuuden tasolla.
Valitsen tämän yhden nyt tässä mielentilassa... yleisesti ottaen pidän hänen valssejaan hänen parhaimpina työnäytteinään, mutta tällä kertaa näin:
http://www.youtube.com/watch?v=iodNObntL1g
Chopinin vallankumousetydi C-mollissa Horowitzin tulkitsemana. Siinä saa piano kyytiä! Suosittelen kuuntelemaan.
Miten valita sadasta hyvästä yhden muita paremman? No, viime aikoina olen kuunnellut eniten valssia numero 14 e-mollissa. Laitan nyt itsekin näytteen youtubesta. Virtuoosi Jevgeni Kissin soittaa 12-vuotiaana.
http://www.youtube.com/watch?v=a4hkeXJ80Uc&feature=related
Tempo on aivan mieletön.
Itse olen soittanut chopinia reilut 20v. Suuren efortin vaatii grande polonaise brilliante. Olen treenannut sitä 7v ja pikkuhiljaa menee nuotteihin tukeutumalla ja töksähdellen. Jo alkufanfaari on vaativa reippaalla tempolla 120-130. Dynaamiset kontrastit ovat paikoin jyrkkiä. Hankalia ornamentaatioita. Jne. Mielestäni vetoavin teos, rinnastettavissa konserton osaan, mikä se joidenkin mielestä onkin alunperin.
Poloneesi Op.53 Täynnä taiteellista elämäniloa. Lumoaa mut aina ja saa tanssimielelle. ;)
saa minutkin tanssimielelle :D