Saatko todella lääkkeen, jonka lääkäri on Sinulle tarkoittanut?
Apteekeissa tapahtuva lääkevaihto on johtanut yhä useammin tilanteeseen, jossa potilas saa säästösyistä eri lääkevalmistetta kuin minkä lääkäri on hänelle reseptiin kirjoittanut. Pyytämällä, että lääkäri kirjoittaa reseptiin ”ei vaihtoa”, potilas voi varmistaa sen, että hän saa apteekista juuri sen lääkkeen, jonka lääkäri on hänelle tarkoittanutkin ja että uudessa viitehintajärjestelmässä sairasvakuutuskorvaus todella maksetaan reseptiin kirjoitetun lääkkeen hinnan perusteella, eikä esim. apteekista sillä kerralla löytyvän geneerisen kopiolääkkeen hinnan perusteella.
Huhtikuun alussa voimaan astunuva viitehintajärjestelmä tulee heikentämään merkittävästi potilaiden asemaa lääkkeiden käyttäjinä. Mikäli potilas haluaa käyttää lääkettä, jonka lääkäri on hänelle reseptiin kirjoittanut ja kieltäytyy apteekin tarjoamasta lääkevaihdosta, hän saa uudessa järjestelmässä lääkekorvauksensa ainoastaan viitehintalääkkeen hinnan perusteella ja lääkekorvauskatto karttuu vain viitehintalääkkeen mukaisen omavastuuosuuden perusteella. On selvää, että tämä ohjaa entisestään potilasta käyttämään geneerisiä kopiovalmisteita. Mikäli lääkevaihdon kieltää hoitava lääkäri – joko hoidollisesta tai lääketieteellisestä syystä – saa potilas edelleen lääkekorvauksensa lääkärin kirjoittaman lääkevalmisteen hinnan perusteella
Olen kuullut usealta kliinistä työtä tekevältä lääkäriltä hyvin samanlaisia kertomuksia siitä, kuinka potilas on käyttänyt samaa vaikuttavaa lääkeainetta useilla eri kauppanimillä – jopa kolminkertaisen maksimiannoksen. Riski on kaikkein suurin lääkkeitä eniten käyttävällä potilasryhmällä - vanhuksilla.
Tähän on johtanut se, ettei lääkäri reseptin kirjoitettuaan enää ole tiennyt mitä lääkettä potilas loppujen lopuksi käyttää! Valmisteen valinta voi riippua siitä, minkä geneerisen kopiolääkeyrityksen tuotetta sillä kertaa on – syystä tai toisesta – juuri kyseisestä apteekista sattunut löytymään. Seuraavalla kerralla apteekissa ehdotetun lääkkeen kauppanimi voi olla vaihtunut, apteekki vaihtunut, lääkäri vaihtunut, resepti uusi tai uusittu. Riski epätarkoituksenmukaisten lääkitysten lisääntymisestä kasvaa nyt lisääntyvän lääkevaihdon vuoksi erityisesti useita eri lääkkeitä käyttävien vanhuspotilaiden keskuudessa.
Lääkevaihdolla saavutettavat yhteiskunnan ”säästöt” tulevat kokonaan uuteen valoon, mikäli kuluissa otetaan huomioon em. todella epätarkoituksenmukaisista – jopa vaarallisista lääkityksistä johtuvat lääkärin vastaanotolla käynnit sekä erityisesti sairaalahoidot,
jotka johtuvat saman vaikuttavan aineen yliannoksesta eri kauppanimillä. Kuinkahan monen potilaan kuoleman muutaman vuoden voimassa ollut lääkevaihto on jo tähän mennessä aiheuttanut?
Harva meistä huolii autoonsa polttoainetta, jossa voi olla pahimmillaan seassa viidesosa vettä. Lääke sen sijaan voi olla vaihtokelpoinen, vaikka sen biologisessa hyötyosuudessa voi olla 20% ero alkuperäiseen. -20% voi tarkoittaa 40 prosenttiyksikön heittoa biologisessa hyötyosuudessa.
Lääkevalmisteen jatkuva vaihtuminen ei voi olla potilaan etu. Silloin kun itse tarvitsen lääkehoitoa haluan, että lääkkeen valinnan tekee hoitava lääkäri lääketieteellisin perustein, eikä apteekin henkilökunta muin perustein. Reseptin merkintä ”ei vaihtoa” takaa myös sen, että sairasvakuutuskorvaus lasketaan resptissä olevan lääkevalmisteen hinnan perustella. Viitehintajärjestelmä kuitenkin tunnetaan niin huonosti, että vain harva potilas osaa "ei vaihtoa" -merkintää reseptiinsä pyytää. Kaikkein huonoimmin sitä osaavat pyytää ne, joille lääkkeen vaihtuminen voi aiheuttaa eniten ongelmia.
Apteekeissa tapahtuva lääkevaihto on johtanut yhä useammin tilanteeseen, jossa potilas saa säästösyistä eri lääkevalmistetta kuin minkä lääkäri on hänelle reseptiin kirjoittanut. Pyytämällä, että lääkäri kirjoittaa reseptiin ”ei vaihtoa”, potilas voi varmistaa sen, että hän saa apteekista juuri sen lääkkeen, jonka lääkäri on hänelle tarkoittanutkin ja että uudessa viitehintajärjestelmässä sairasvakuutuskorvaus todella maksetaan reseptiin kirjoitetun lääkkeen hinnan perusteella, eikä esim. apteekista sillä kerralla löytyvän geneerisen kopiolääkkeen hinnan perusteella.
Huhtikuun alussa voimaan astunuva viitehintajärjestelmä tulee heikentämään merkittävästi potilaiden asemaa lääkkeiden käyttäjinä. Mikäli potilas haluaa käyttää lääkettä, jonka lääkäri on hänelle reseptiin kirjoittanut ja kieltäytyy apteekin tarjoamasta lääkevaihdosta, hän saa uudessa järjestelmässä lääkekorvauksensa ainoastaan viitehintalääkkeen hinnan perusteella ja lääkekorvauskatto karttuu vain viitehintalääkkeen mukaisen omavastuuosuuden perusteella. On selvää, että tämä ohjaa entisestään potilasta käyttämään geneerisiä kopiovalmisteita. Mikäli lääkevaihdon kieltää hoitava lääkäri – joko hoidollisesta tai lääketieteellisestä syystä – saa potilas edelleen lääkekorvauksensa lääkärin kirjoittaman lääkevalmisteen hinnan perusteella
Olen kuullut usealta kliinistä työtä tekevältä lääkäriltä hyvin samanlaisia kertomuksia siitä, kuinka potilas on käyttänyt samaa vaikuttavaa lääkeainetta useilla eri kauppanimillä – jopa kolminkertaisen maksimiannoksen. Riski on kaikkein suurin lääkkeitä eniten käyttävällä potilasryhmällä - vanhuksilla.
Tähän on johtanut se, ettei lääkäri reseptin kirjoitettuaan enää ole tiennyt mitä lääkettä potilas loppujen lopuksi käyttää! Valmisteen valinta voi riippua siitä, minkä geneerisen kopiolääkeyrityksen tuotetta sillä kertaa on – syystä tai toisesta – juuri kyseisestä apteekista sattunut löytymään. Seuraavalla kerralla apteekissa ehdotetun lääkkeen kauppanimi voi olla vaihtunut, apteekki vaihtunut, lääkäri vaihtunut, resepti uusi tai uusittu. Riski epätarkoituksenmukaisten lääkitysten lisääntymisestä kasvaa nyt lisääntyvän lääkevaihdon vuoksi erityisesti useita eri lääkkeitä käyttävien vanhuspotilaiden keskuudessa.
Lääkevaihdolla saavutettavat yhteiskunnan ”säästöt” tulevat kokonaan uuteen valoon, mikäli kuluissa otetaan huomioon em. todella epätarkoituksenmukaisista – jopa vaarallisista lääkityksistä johtuvat lääkärin vastaanotolla käynnit sekä erityisesti sairaalahoidot,
jotka johtuvat saman vaikuttavan aineen yliannoksesta eri kauppanimillä. Kuinkahan monen potilaan kuoleman muutaman vuoden voimassa ollut lääkevaihto on jo tähän mennessä aiheuttanut?
Harva meistä huolii autoonsa polttoainetta, jossa voi olla pahimmillaan seassa viidesosa vettä. Lääke sen sijaan voi olla vaihtokelpoinen, vaikka sen biologisessa hyötyosuudessa voi olla 20% ero alkuperäiseen. -20% voi tarkoittaa 40 prosenttiyksikön heittoa biologisessa hyötyosuudessa.
Lääkevalmisteen jatkuva vaihtuminen ei voi olla potilaan etu. Silloin kun itse tarvitsen lääkehoitoa haluan, että lääkkeen valinnan tekee hoitava lääkäri lääketieteellisin perustein, eikä apteekin henkilökunta muin perustein. Reseptin merkintä ”ei vaihtoa” takaa myös sen, että sairasvakuutuskorvaus lasketaan resptissä olevan lääkevalmisteen hinnan perustella. Viitehintajärjestelmä kuitenkin tunnetaan niin huonosti, että vain harva potilas osaa "ei vaihtoa" -merkintää reseptiinsä pyytää. Kaikkein huonoimmin sitä osaavat pyytää ne, joille lääkkeen vaihtuminen voi aiheuttaa eniten ongelmia.
Vastaukset 6
Vanhimmat
lääketehtaan mannekiini, toisin kuin lääkärit ovat. Eli otan aina halvimman vaihtoehdon ja olen tyytyväinen siihen. Lääkkeissä on samat aineet ja apteekeissa farmaseuteilla on korkeakoulututkinto ja ovat perehtyneet myös lääkkeiden kemiaan eivätkä vain saaneet lääketehtaalta kyniä yms. lahjoja.
Otin ns. vastaavaa lääkettä ja suuni kuivui niin heti ensimmäisen pillerin otettua että oli vaikea puhua puhelimessa työpaikalla, ja sitäpaitsi niillä ei näy olevan mielestäni sellaista vaikutusta kuin alkuperäisillä.
tv yksi kokeilija
Minulla on useita lääkkeitä säännöllisessä käytössä. Otan aina sen halvimman (siitä saakka kuin se on ollut mahdollista, useamman vuoden), joskus se voi olla alkuperäinenkin. En ole koskaan havainnut mitään eroja vaikka lääkkeen valmistaja on vaihtunut jopa kolmen kuukauden välein uutta erää noutaessa. Aloituskirjoittajan mainitsema +-20% tehoero voi olla alkuperäislääkkeissäkin ja vieläpä toiseen suuntaan kuin kirjoittaja oli laittanut esimerkiksi.
En oikein ymmärtänyt kirjoituksen pointtia. Taitaa lääkefirman työntekijällä bisnekset tökkiä, kun pitää tuollaista soopaa tänne kirjoittaa? Kirjoittajalla ei näytä olevan sen paremmin farmakologian kuin lääketieteenkään tuntemusta - asiantuntemuksesta puhumattakaan.
Toivottavasti kukaan ei usko näihin oman asiansa ajajiin, vaan keskustelee omasta lääkityksestään ammattilaisten, lääkärin ja apteekkihenkilökunnan, kanssa. Kliinistä työtä kolmattakymmenettä vuotta tehneenä lääkärinä voin vakuuttaa, että geneeristen lääkkeiden yleistyminen on ollut viime vuosien positiivisimpia uudistuksia hoitomyöntyvyyden ja hoitoon sitoutumisen kannalta. En muista pitkään aikaan kenenkään pyytäneen vaihtokieltoa, sillä jos saman lääkkeen saa halvemmalla, se on potilaan etu.
...sen tekevät, eivät olekaan vaaravyöhykkeessä. Huonoimmassa asemassa ovat ne, jotka "syövät niitä pieniä valkeita pillereitä", eivät muista mitä lääkkeitä käyttävät ja joiden komplianssi on muutenkin huonolla tasolla. Esim. vanhuspotilaat noin keskimäärin tuskin myöskään ovat aktiivisimpia lääkepolitiikasta keskustelijoita internetissä.
Onnittelut, jos olet saanut hoitaa pelkästään potilaita joiden kognitio ei ole
alentunut ja joka ymmärtää vaikeuksitta mihin mikin lääke on tarkoitettu.
Oletko muuten koskaan ajatellut kirjoittaa reseptiin kopiolääkkeen nimeä ja "ei lääkevaihtoa " -merkintää? Vai eikö se sittenkään loppujen lopuksi kiinnosta mitä lääkettä potilas syö?
että kyllä on ero otatko Alproxin vai Xanorin.
Molemmat ovat rinnakkaislääkkeitä ja itsse ainakin omasta kokemuksesta huomasin sen ja otan aina mielummin kotimaisen eli Xanorin.