miksi miehet

pääsevät erossa nopeammin jaloilleen ja alkavat elää uutta elämää aikaisemmin. Yhteyttä eivät halua pitää entiseen koska sillä eroprosessi vaan pitkittyy, kaikki asiatko unohtuvat hetkessä ja pitkän suhteen voi huitaista tosta vaan unholaan?? Jätetyllä paljon kysymyksiä joihin ei vastausta tule. Itsekseen on asioita käsiteltävä ja mietittävä mennyttä suhdettaan. Voiko kiireellä verhota tuskansa ja ohittaa eron tuomat tunteet käsiteltäviksi myöhemmin tai ei ollenkaan?? Itse haluan eroni käsitellä kun se tapahtuu menipä siinä vaikka kymmenen vuotta, mutta ihmettelen jättäjän suhtautumista asiaan. Pelkää että takerrun ja olen riippuvainen hänestä? En todellakaan aio sitä olla, mennyt mikä mennyt vaikka kuinka nyt koskeekin tämä ero ja vaikka kuinka yksinäiseltä tämä oleminen entisessä yhteisessä kodissa tuntuukaa, mutta joku päivä se alkaa helpottaa tiedän sen jo nyt...
8630
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

Niin mikä miehillä oikein on kun pääsevät aina jaloilleen kuin taikaiskusta? Ja ovat puhumattomia joka asiassa? Eivätkö miehet välitä mistään koskaan?

Äänestä
  • Kun olin jo hyvin nuori, huomasin että ärsyyntyneiden naisten kanssa ei mitkään järkipuheet auttaneet. Lopetin sitten sen tuulimyllyjä vastaan taistelemisen oman mielenterveyteni säilyttääkseni.

    Äänestä

  • kävipä niin kirjoitti:

    Kun olin jo hyvin nuori, huomasin että ärsyyntyneiden naisten kanssa ei mitkään järkipuheet auttaneet. Lopetin sitten sen tuulimyllyjä vastaan taistelemisen oman mielenterveyteni säilyttääkseni.

    Mutta jos nainen ei olisikaan ärsyyntynyt, mitä teet?

    Äänestä

Ei se miehelläkään helppoa ole kun vaimo lähtee. Samoja kysymyksiä tulee mieleen, eikä vastauksia löydy. Olen itse ainakin päättänyt olla jauhamatta niitä päässäni, murehtikoon hevoset, niillä on suurempi pääkin. Vakavasti ajatellen, turha menneitä on miettiä, mieluummin tulevaisuuden mahdollisuuksia. Ehkä siinä on se miesten ja naisten ero, että miehet ajattelevat enemmän "järjellä" ja naiset enemmän tunteella.

Äänestä
  • Ex avovaimo päätti yli 15v kestäneet suhteen sanoen vain, että tuntuu siltä että on pakko lähteä ja selitystä kysyessäni hän vastasi ettei pysty nyt kertomaan.
    2 vuotta olen tuota jo miettinyt, joten ei tämä miehilläkään aina ihan helppoa ole.
    Jotenkin olisi helpompi ymmärtää jos jompikumpi olisi pettänyt, lyönyt tai juonut, mutta mitään tälläistä ei ollut.

    Äänestä

mielestäni jatkaa elämää tässä hetkessä mahdollisimman nopean suruajan jälkeen. Asian pohtiminen ja vatvominen on elämistä menneisyydessä tai tulevaisuudessa. Elämä on tässä ja nyt. Sen oivaltaminen poistaa taakan ja olo on keventynyt (engl. enlightenment, valaistunut=keventynyt). Buddhakin sanoo, että valaistuminen l. keventyminen on end of suffering eli kärsimyksen päättyminen. Ja edelleen tämän hetken kirjasuosikkini: Echart Tolle: Power of Now ja Lama Surya Das:in Awaking the Buddha Within.

Äänestä

miehet on suhteessa järkisyistä, naiset tunteiden takia. Pillua ja ruokaa saa keneltä tahansa naiselta, joten ei miehellä ole syytä surra. Nainen rakastaa miestä, mutta mies "rakastaa" sitä, että nainen rakastaa häntä. Ei sillä ole merkitystä kuka nainen.

Äänestä
  • Kyllä ne miehetkin aivan samalla tavalla surevat ja miettivät asioita eron jälkeen. Eivät vaan näytä sitä ulospäin ja miehillä kun on monasti järkevämpi suhtautuminen asiaan, he jatkavat elämäänsä vaikka pahalta tuntuisikin. Tietävät että aikaa myöten helpottaa ja se oikeasti onkin oikea tapa suhtautua asioihin. Pitää vaan muistaa, että naiset ja miehet ovat erilaisia naiset pohtivat ja märehtivät asioita monasti vuositolkulla ja miehet taas samanlailla mutta eivät jää paikalleen.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


rikkinäinen kirjoitti:

pääsevät erossa nopeammin jaloilleen ja alkavat elää uutta elämää aikaisemmin. Yhteyttä eivät halua pitää entiseen koska sillä eroprosessi vaan pitkittyy, kaikki asiatko unohtuvat hetkessä ja pitkän suhteen voi huitaista tosta vaan unholaan?? Jätetyllä paljon kysymyksiä joihin ei vastausta tule. Itsekseen on asioita käsiteltävä ja mietittävä mennyttä suhdettaan. Voiko kiireellä verhota tuskansa ja ohittaa eron tuomat tunteet käsiteltäviksi myöhemmin tai ei ollenkaan?? Itse haluan eroni käsitellä kun se tapahtuu menipä siinä vaikka kymmenen vuotta, mutta ihmettelen jättäjän suhtautumista asiaan. Pelkää että takerrun ja olen riippuvainen hänestä? En todellakaan aio sitä olla, mennyt mikä mennyt vaikka kuinka nyt koskeekin tämä ero ja vaikka kuinka yksinäiseltä tämä oleminen entisessä yhteisessä kodissa tuntuukaa, mutta joku päivä se alkaa helpottaa tiedän sen jo nyt...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu