Nyt on kyl pakko avautua tästä......
eli:
-olen 88 syntynyt poika 175/73,opiskelen AMK:ssa, joka ei koskaan seurustellut naisen kanssa edes viikkoakaan,saatika ollut "silleen".Tämä on nyt puolen vuoden aikana jäytänyt joka päivä mua aivan jumalattomasti sisältä päin,koska tyttö jonka tapasin koulussa ei ollut kiinnostunut ja jätti mut viime keväänä,syytä kertomatta, joten pistin välit poikki vaik syksyllä tulen näkemään hänet onneks viimistä kertaa,koska hän valmistuu jouluna. Muutenkin, oon kärsinyt aina todella huonosta itsetunnosta,mikä taas heijastuu kaikkiin muihinkin asioihin,
(esim. olin työharjoittelussa varastossa, jossa oli keräilyä.Kun olin kerännyt tavarat lavalle,piti tarkistaa ainakin kolme kertaa että kaikki tuli varmasti kerättyä,vaikka olin varma et ne oli siellä laatikossa kun laskin ne itse siihen,mut....tää siksi ettei pomo vaan tulis huutamaan mulle et "vitun tunari" tai tsjp). Elän oikeasti muiden mielipiteiden mukaan.....vittu.....
Ukkon on lähes aina ajatellu aliarvioinu mua ku oon nuorin ja "pahnanpohjimmainen". sisaruksia on,1 veli ja 1 sisko joil kummallakin on perheet ja yhdet lapset(sisko saa syksyllä toisen vielä).
Mul on tuttavana yks muija joka on sellanen miestennielijä(leveys on korvannut pituuden),et hirvittää ja nyt sekin sitten vakiintuu ja on saanu "poikiksen",vaik on saanu m*naa jo 15v. asti,mä en ole koskaan käynyt edes lähellä koko asiaa. Mua ahdistaa niin paljon kun puoltut ja lukiokaverit saa muijakavereita ja vertaan joka päivä niihin kavereihin ja muijiinsa,et oonko oikeasti niin ruma ettei kukaan voi kiinnostua:(.
Vertaan aivan kaikissa asioissa muihin(esim. naapuri on opiskellu samas paikas ja saanu pelkkiä vitosia ja nelosia,ehkä yhden kolmosen ja sit se sanoo et sitä ne työnantajat arvostaa,hän 23v. miespuolinen) ja ajattelen et on oikeasti hyviä kaikessa,mä oon joku saatanan keskinkertainen tai sen alle,vaik oon saanu valkolakin ajoissa ja opiskelupaikan heti perään.....Mut tää seurustelu ja seksi asia on menny nyt nii pahaks et en tiedä mitä tee,en kuitenkaan haluis seotakaan nyt kesäl,ku on niin hyvät kelitkin.....
Tunnen itteni niin vähäpätöiseks, epäkiinnostavaks ja kaikkea muutakin paskaa tähän pääl ja muis asiois ku en oo ollu naisen kans ja nyt mun ylä-aste aikasil luokkakavereil voi olla lapsia tai "niin ihana poikkis"et......Väkisinkin tuntee ittes ulkopuoliseks ja epäkelvoks täs.....
meni nyt tosi sekavaks mut koittakaa tajuta se mitä tarkotan..
eli:
-olen 88 syntynyt poika 175/73,opiskelen AMK:ssa, joka ei koskaan seurustellut naisen kanssa edes viikkoakaan,saatika ollut "silleen".Tämä on nyt puolen vuoden aikana jäytänyt joka päivä mua aivan jumalattomasti sisältä päin,koska tyttö jonka tapasin koulussa ei ollut kiinnostunut ja jätti mut viime keväänä,syytä kertomatta, joten pistin välit poikki vaik syksyllä tulen näkemään hänet onneks viimistä kertaa,koska hän valmistuu jouluna. Muutenkin, oon kärsinyt aina todella huonosta itsetunnosta,mikä taas heijastuu kaikkiin muihinkin asioihin,
(esim. olin työharjoittelussa varastossa, jossa oli keräilyä.Kun olin kerännyt tavarat lavalle,piti tarkistaa ainakin kolme kertaa että kaikki tuli varmasti kerättyä,vaikka olin varma et ne oli siellä laatikossa kun laskin ne itse siihen,mut....tää siksi ettei pomo vaan tulis huutamaan mulle et "vitun tunari" tai tsjp). Elän oikeasti muiden mielipiteiden mukaan.....vittu.....
Ukkon on lähes aina ajatellu aliarvioinu mua ku oon nuorin ja "pahnanpohjimmainen". sisaruksia on,1 veli ja 1 sisko joil kummallakin on perheet ja yhdet lapset(sisko saa syksyllä toisen vielä).
Mul on tuttavana yks muija joka on sellanen miestennielijä(leveys on korvannut pituuden),et hirvittää ja nyt sekin sitten vakiintuu ja on saanu "poikiksen",vaik on saanu m*naa jo 15v. asti,mä en ole koskaan käynyt edes lähellä koko asiaa. Mua ahdistaa niin paljon kun puoltut ja lukiokaverit saa muijakavereita ja vertaan joka päivä niihin kavereihin ja muijiinsa,et oonko oikeasti niin ruma ettei kukaan voi kiinnostua:(.
Vertaan aivan kaikissa asioissa muihin(esim. naapuri on opiskellu samas paikas ja saanu pelkkiä vitosia ja nelosia,ehkä yhden kolmosen ja sit se sanoo et sitä ne työnantajat arvostaa,hän 23v. miespuolinen) ja ajattelen et on oikeasti hyviä kaikessa,mä oon joku saatanan keskinkertainen tai sen alle,vaik oon saanu valkolakin ajoissa ja opiskelupaikan heti perään.....Mut tää seurustelu ja seksi asia on menny nyt nii pahaks et en tiedä mitä tee,en kuitenkaan haluis seotakaan nyt kesäl,ku on niin hyvät kelitkin.....
Tunnen itteni niin vähäpätöiseks, epäkiinnostavaks ja kaikkea muutakin paskaa tähän pääl ja muis asiois ku en oo ollu naisen kans ja nyt mun ylä-aste aikasil luokkakavereil voi olla lapsia tai "niin ihana poikkis"et......Väkisinkin tuntee ittes ulkopuoliseks ja epäkelvoks täs.....
meni nyt tosi sekavaks mut koittakaa tajuta se mitä tarkotan..
Vastaukset 88
Vanhimmat
Niin, että neuvoja otetaan vastaan ja analysointeja,ei mitään vittuilua,kiitos...
poikkis?
poikakaveri,ju nou...
Olet ATM ja tilanteesi tulee olemaan sama vielä kun täytäy 25. Jos mies on kelvatakseen naiselle, hän kelpaa viimeistään yläasteen loppuum mennessä, muuten kannattaa hyväksyä tosiasiat ja lakata yrittämästä, sillä jotkut miehet eivät vain voi voittaa.
Ai olen vai???no kiitosta vaan....:(,tarkotin kylläkin sitä että miten voin olla tuollanen atm,kun en kerran asu kotona(en oo asunu 2007 jälkeen,100km matkaa himaan),olen koulussa,omistan auton ja suhteet vanhempiinkin ovat mallillaan,samoin kavereihin,mulla on kyllä silmälasit mut en oo todellakaan mikään nörtti,pukeudun miten haluan.....eiks nämä asiat ole juuri toisin päin kyseisil henkilöillä...?????.
Vituttaa kun kaikki vaan vakuuttelee et "joo,kyl sä sen viel löydät"-----> olen kuullu tätä siltä "kaverimuijalta"armottomat litaniat ja myös muiltakin:(tuntuu et oon jääny kyl paitsi kaikesta vaik käyn todella usein baarissa,tää ongelma on myös yks syy minkä takia oonalkanu juomaan.....,oon vaan niin turhautunu nyt jo et en tiedä,miten jatkossa tulee meneemään....
Kaikki viittaa Alemman Tason Miehuuteen. Koska ulkonäkösi on ilmeisesti kunnossa, olet Psyykkinen Alemman Tason Mies, PATM.
Olet ilmeisesti liian kiltti ja rauhallinen, mikä on yleensä PATM:en perisynti. Pitäisi olla sellainen palava katse silmissä ja fiilis päällä että "ootas muija iltaa niin nussin sua perseeseen enkä kysy edes lupaa >:)"
Luokan kovikset pystyvät tähän ja tämänvuoksi heillä on tyttöystäviä alusta alkaen.
Olen kuitenkin rehellinen ja totean että jos et ole saanut tyttöystävää nykyisellä käytökselläsi, et saa jatkossakaan. Kiltit jätkät voittavat vain elokuvissa ja tosielämässä rehellinen ja herkkä jätkä voi vetää vain käteen.
Sinulla on kuitenkin vielä n. 4-vuotta aikaa muuttua, kun täyttää 25 on peli lopullisesti menetetty.
Mikä helvetti on joku Patm,vähän niin ku "pam pamela"....saatana....en kyl sitten oon yhtään rauhallinen ku saan alkoholia,selvänä pelkään koko ajan ja sitä et kaikki ,ihmiset jatkuvasti aliarvioi ja vittuilee mulle huomaamattani ja et oon niin saatanan paska aivan kaikessa.....miten helvetissä voisin edes kuvitella et joku oikeasti pitäsi musta omana itsenäni ku kaikki lähinnä vittuilee eikä kukaan ole koskaan edes kehunu mua mitenkään "komeaks".....pitäsikö sit vetää korvapuusteja joka muijalle ku näkee ja haastaa riitaa(mitä kyl tein viime vkl,ku kaveri jotain kommentois mun asioita,ni oli lähel etten oikeasti kilahtanu sille)..... pitäiskö sit kavereillekin tehdä niin ku täytyy olla niin saatanan "kova",vittu mitä paskaa sanon minä....
Mul on muutenkin ongelmia itsetunnon kanssa,toi neuvo ei auttanu kyl yhtään,tuli sellanen olo et eiku köyden jatkoks vaan tost kommentist et se on ohi 25v....
jos suinkin aiot yhdenkään kerran elämässäsi päästä jonkun tytön kanssa syvemmälle niin henkisellä kuin fyysiselläkin tasolla niin suurin palvelus mitä itsellesi voit tehdä on olla kuuntelematta noita atm-paskajuttuja.
atm-sedät haluavat kaikille pojille yhtä kurjan kohtalon kuin heillä itsellään olen joten he kouluttavat täällä pojista vaimonhakkaaja-rikollis-luusereita.
Naisen puhetta, mutta karu totuus on että jokaisella linnakundilla on nainen - yhdelläkään alemman tason miehellä ei.
Ensimmäinen ja tärkein sääntö: Naisia koskevissa asioissa ei koskaan pidä kuunnella naisten itsensä neuvoja, sillä he sanovat yhtä ja tekevät toista.
Vai kumman luulet itse olevan (peevee,) kuumempaa kamaa naisten keskuudessa: kiltti rillipää vai vähän vittumainen, prätkällä ajava pikkurikollinen?
vitut ja perkeleet niin näkee montako kilttiä rillipäätä täältä löytyy...
Kun kiltti rillipää huomaa tulleensä huijatuksi koko ikänsä, tulee hänestä (aivan syystäkin) katkera rillipää.
katkeraa
;)
Huijatuksi tulin minäkin, maailma, yhteiskunta, media ja sadut lupasivat minulle KILTIN prinssin ja kaikki miehet ovat jotain aivan muuta.... Mutta koska ole KILTTI en katkeroidu vaan olen entistä KILTIMPI. Pari poikaa muuten käyttää kilttiä, onkohan se kiltin prinssin merkki?
Siihen on todella hyviä lääkkeitä, jotka auttavat myös sosiaalisten tilanteiden pelkoon. Vink vink! Vittuilijoiden seura taas on sinulle luultavasti äärimmäisen myrkyllistä. Jätä sellainen seura. Vaihda tarvittaessa kavereita. Jopa yksin on parempi. Äläkä kuuntele kusipäiden nettineuvoja. Jos he tietäisivät, mistä puhuvat, olisivat he nyt panemassa "YTN:iään" eivätkä kommentoimassa sinun ongelmiasi. Mene asiantuntijalle, saat lääkkeet, tunnet olosi paremmaksi ja joku päivä se alkaa näkymään päällekinpäin. Ja sitten...
"mutta karu totuus on että jokaisella linnakundilla on nainen "
Jos kaikilla olisikin nainen. En kyllä itse olisi yhtään kateellinen sellaisesta naisesta joka ihailee murhaajia.
kumman luulet itse olevan kuumempaa kamaa oikeassa parisuhteessa, kiltti rillipää vai vähän vittumainen, prätkällä ajava pikkurikollinen?
Ota ihan rauhallisesti. Kaikki kehittyy omia aikojaan eikä sillä oo väliä missä joku toinen on menossa.
-
Sinulla on kuitenkin elämä naismaailman ulkopuolella,olet opiskelussa yms. kiinni ja se on paljon enemmän kuin monilla muilla syrjäytyneillä on.
Jos pääset vapautumaan ympäristön paineista mitä on päästä tiettyyn sosiaaliseen asetelmaan,kuten laillistettu parisuhde ja lapsia niin elämäsi on paljon helpompaa. Varmasti monien niiden elämä jotka turhaan tuntevat painetta päästä sellaiseen tilanteeseen on vielä kauheampaa kuin sinulla.
Toisin kuin jotkut muut sanoo,minä sanoisin että kaikki helpottaa ajan kuluessa kunhan pysyt elämässä kiinni. Joka vuosi tulee vahvemmaksi. Näin minulla ainakin on.
Tämän asian kans koko alkuvuoden ja kaikki siksi,et se mitä ympäril näkee,saa mut ahdistumaan,koska tuntuu koko ajan et olen niin epäkelpo mihinkään suhdetouhuun tai seksiin,ku en oo sitä tähänkään ikään mennessä kokenu,koskaan......
,luulen et oon kans sitoutumiskammoinen,koska aina kun voisi päästä tilanteeseen,ni en sit yht äkkiä enää halukaan, kun ei enää voi esim. ryypätä kavereiden kans niinku ennen....en tiedä mikä helvetti mussa on vikana.
mitä tarkotat tolla "vapautua ympäristön paineista"? se ei mun kohdal oo koskaan toteutunu,koska oon aina menny miten muut sanoo ja arvostaa,koska pelkään oikeasti ilmaista mitä mieltä olen(johtuu parista niin vitun paskasta kokemuksesta...).
tuntuu et elämä menee ohi silmien(täl hetkel varsinkin) edes just kavereiden toiminnan takia,koska ne seurustelee,kihlautuu, hankkii lapsia jne.,hyvä jos koskaan pääsen edes kihloihin kenenkään naisen kanssa.
Ja pystyn rentoutumaan vaan alkoholin kanssa,selvin päin oon niin saatanan epävarma aivan kaikessa mihin ryhdyn ja tääkin on fakta......voi vittu sanon minä,eihän täs jaksa koht enää yrittää mitään,
Tää asia masentaa jopa kouluakin enemmän ja sitä on nyt jatkunu puol vuotta,meen huomen toisen kerran psykologil,mut tuntuu sekin aika turhalt.....
Moi!
Kylläpä tekstisi kuulosti, niin minulta. Poikkeus on vain iässä ja sukupuolessa. Itse täytän syksyllä 18-vuotta.
Oikein alkoi naurattamaan esimerikiksi tuo kun kerroit, että tarkistat moneen kertaan, että onko nyt kaikki siellä varmasti, että et saa haukkuja. Aivan samoin teen itse. Oikeasti nyt jo pelkään mennä töihin siis työharjoitteluun sillä olen ihan varma, että mokaan kaiken ja saan kauheat haukut vaikka niin ei koskaan ole käynyt. Ajattelen liikaa kaikkea ja se oikeastaan tuntuu pilaavan elämäni.
Mietin aina miten muut yläasteela pärjää ja vertaan itseäni aina muihin vaikka niin ei saisi tehdä. Tuntuu, että kaikki mahdolliset seurustelee ja yksi on saamassa jo lapsen. Itse en ole koskaan edes halannut miestä jos jotain sukulaisia ei lasketa. En varmaan osaa edes puhua miesten kanssa, muuten kuin niin, että mokaan itseni täysin ja punastun. Ja sanon jotain tyhmää.
Tuo siis kertoo että itsetuntoni on niin maassa kuin olla ja voi. En tajua sitä. Nuorempana olen ollut itsevarmempi, mutta nyt kun olen miettinyt liika kaikkea mitä tähän ikään mennessä olisi pitänyt tehdä tunnen itseni niin surkeaksi.
Oikeasti luulen, että saan olla koko elämäni yksin ja näin ei todellakaan pitäisi tuntea tässä iässä.
Ajattelen vain liikaa sitä mitä muut ajattelevat minusta. Kiinnitän liikaa huomiota käytökseeni. Olen sitä paisi meikattuna vielä aika nättikin. Tai niin on kehuttu. Ja ihan normaali painoinen.
Minua vain huvittaa niin ajatella minkälaista meidän arki olisi yhdessä:D Molemmat murehtisivat kaikkea mahdollista. Olisi kiva tavata, mutta ei kuitenkaan asuta samassa kaupungissa, enkä kuitenkaan sitten lopulta uskaltaisi. Tai eihän sitä tiedä, mutta tuntuu, että kohta en uskalla lähteä enää kodistakaan...
Miksi olen tälläinen, voi miksi. Miksi ei voi olla ulospäin suuntautunut ja itsevarma.
Tästä viestist päätellen en onneks ole sit aivan omillani täs asias....joo,mullakin on tätä liikaa käytökseen keskittymistä ja sit kun pitäis jotain lähestyä,ni meen aivan lukkoon vaikka olisin humalassakin,ei sekään siihen auta....välil punastelen ku pidän esitystä,sen takia et joku (kuvitellusti)nauraa mulle ja sille mun aiheelle,vaik se naurais jollekin yleisössä oleval henkilöl,tää vaikuttaa niin paljon mun esitykseen et ne onkin menny pieleen omast mielest.Onko turhaa edes mainita et haluan tosi nopeasti pois sieltä luokan edestä ja sit jos joku kysyy jotain ni olen"voi jumankauta,tohon just en osaa vastata mitenkään"ja sit jotenkin koetan kehittää jotain mukavastausta etten nolais itteäni.
Arvoin kaikessa itteäni negatiivisesti,esim. "et kyllähän toi anttikin veti paljon paremmin ku mä vedin oman esitykseni"......ja sitten jos teen tunnilla jonkun virheen vaik kysyttäessä,ni mietin sitä koko loppupäivän(tää kohta on täysin lukion ylä-asteen ansiota ja vittumaisten luokkakavereiden ansiota). Sit oon koittanu aina olla niin tunnollinen kaikessa,ku se on melkeen ainut hyvä asia mis oon oikeasti ollu hyvä koulussa(ei mee raporttien palautukset keskiyön deadlineen).
Mut kyllähän tää vituttaa,mun ainoa toivo on tällaiset samanlaises tilantees olevat naiset,kuten ylläoleva,jotka saattaa mua jotenkin ymmärtää
Ymmärrän miten tuskastuttavalta sinusta tuntuu, vaikka en itse ole ihan tuollaista koskaan kokenut. Tilanteestasi on muodostunut ikäänkuin itseään ruokkiva kierre: kuten itsekin sanot, et edes uskalla tarttua tilaisuuteen koska pelkäät että se menisi kuitenkin mönkään. Ja kun itse pelkäät kovasti ettei kukaan huoli sinua, niin tulet käyttäytyneeksi tavalla joka karkottaa tytöt jotka muuten voisivat ollakin sinusta kiinnostuneita.
Sitä ei kannata murehtia, että et voisi olla enää kavereiden kanssa jos löytäisit tyttöystävän. Ensinnäkin tyttö kyllä hyväksyisi sen jos on fiksu, toiseksi et ehkä itsekään haluaisi niin usein mennä kavereiden kanssa vaan olisit mieluummin tytön kanssa. Minun mieheni käy melkein joka viikko yhtenä iltana kavereidensa kanssa kaljalla eikä se ole meille koskaan ollut mikään ongelma.
Hyvä että olet hakeutunut psykologin juttusille, hän varmaan osaa auttaa. Siitä itsetunnon kohennuksesta tässä varmaan voisi yrittää aloittaa. Kuten joku jo totesikin, sinulla on kuitenkin työ- ja opiskelupaikka, olet valmistumassa ammattiin vähän ajan päästä, joten elämäsi on sen puolesta ihan hyvällä mallilla. Et ole mikään luuseri, joka vaan jättäytyy sossun tukien varaan. Ota vähän rennommin, rupea vaikka harrastamaan jotain urheilua tai vaikkapa taidetta, mikä vaan kiinnostaa, jotain missä voi pikkuhiljaa kehittää taitojaan. Jokainen on hyvä jossakin, löydä sinä oma lajisi! Se auttaa tuohon itsetuntohommaan, ja sitten osaat käyttäytyä luontevammin tyttöjenkin seurassa.
Etkä sinä vielä mitenkään poikkeuksellisen vanha ole poikuuden kannalta. Ex-miesystäväni kertoi harrastaneensa seksiä ensimmäisen kerran vasta 23-vuotiaana, ja hän on ihan tavallinen fiksu ja kiva mies. Oli naimisissakin ennen kuin seurusteli minun kanssani ja nyt taas. Sinäkin ehdit vielä seurustella ja rakastella naisten kanssa.
Eniten kuitenkin mua ärsyttää tää muija,josta kerroin ku hän ollu ties kuinka monen miehen kanssa siit ku ripilt päästiin(oltiin ylä-asteella samal luokal ja sen jälkeen oon törmätty useastikin muuten) ja tämän kaiken tuloksena hän kerto mulle,et ei varmaan pysty koskaan lapsia hankkimaan mut eihän niitä muka haluaiskaan.....
Enkä nyt rupea sorsimaan hänen ulkonäköään,ettei tule mitään porua,mut tää ärsyttää kun se joka jumalan kerta kertoo "et panin sellasta ja sellasta fruittaria baari-illan jälkeen"......ihan niinkuin mua muka oikeasti kiinnostais.....
Tämä se ,etten oo koskaan ollu mikään jokatytön "unelmavävy",pistää niin vihaks,mua on kiusattu aivan saatanasti koulussa ja sen takia en oikeen pysty kehenkään luottamaan,ku pelkään et sit kun joku sanoo mukamas jotakin,ni sit yht äkkiä nolaa mut muiden edessä tyyliin"voi vittu,et oikeasti oo tota mieltä,hei,tulkaa kaikki kattomaan mitä tää kaveri on tästä asist mieltä".....tätä ku jatkuu yli 10 vuotta,ni kyl se alkaa nyt näkymään ja vaikuttamaan...en oo koskaan päässy täst yli(tätä vitun paskaa tapahtu ylä-asteel niin paljon et ne kolme vuotta on muuttanu mut varmaan lopullisesti).....
Tämän takia nykyään en osaa sanoa mihinkään oikeata mielipidettäni,vaan vetäydyn ku saan paskaa niskaan vaan...
Ja terotan sitä,et kukaan nainen ei ole koskaan mulle mitään kehuja antanu esim.ulkonäöstäni (paitsi sisko ja mutsi) ja mistään muustakaan.Vaik olen ylioppilas ja saanu opiskelupaikankin heti sen jälkeen,ni ne ei oo mitään verrattavissa tähän ongelmaan...
laita itses hyvään kuntoon ja mene baariin. ÄLÄKÄ NOSTA RIMAA tämän jälkeen niin varmasti itsetunto paranee. Kun menet baariin hyvännäköisenä miehet tekevät tuttavuutta ja ovat kiinnostuneita ulkokuorestasi. Itse tuntosi kasvaa kunhan et vain nostaa rimaa niin korkeaksi että toivoisit heidän kiinnostuvan henkisestä puolesta. Miehillä kun nämä asiat ovat hieman pahemmin kun kukaan ei kiinnostu siitä fyysisestä eikä henkisestä puolesta.
...ammattiauttajan apua. Kirjoituksistasi kuvastuu kauhea katkeruus ja viha.
Kyllä kaikki järjestyy ja mielesi tasapainottuu, jos löydät itsesi, opit rakastamaan ja arvostamaan itseäsi.
Kannattaa kokeilla vaikka seurakuntien tarjoamia palveluja. "Uskoontulo" saattaisi "palastaa" paljon. Voithan uskoa esim. ufoihin, jos vain tääten saisit rauhan ja rakkauden sydämeesi.
Voisitko ottaa lemmikin??? Koiran kanssa voisit mennä erilaisiin harrastuksiin ja siellä on mukavia nuoria naisia.
Meitä on niin kovin monia, joita elämä koettelee kovalla "kädellä". Tuntuu, että aina on koku kriisi päällä. Milloin esimies vähättelee ja mitätöi, milloin aikuistuneet lapset sättivät ja syyttävät. Milloin naapuri uhkailee jne. Elä tässä sitten... :(
Mutta... Kyllä elämä on silti hienoa. Kun on itkenyt muutaman päivän yksin kotonaan, niin pian alkaa taas jo naurattaa. Jostakin Sinun pitäisi se hymy huulillesi saada. Hymyilevä ihminen vetää toisia puoleensa. Olemalla positiivinen ja itseesi tyytyväinen, saat helpommin itsellesi sen kumppanin.
VOIMIA JA MILJOONITTAIN HALAUKSIA JA SUUKKOJA !!!!
opiskelupaikka ja olet päässyt omillesi.Itse en tiedä edes pääsenkö opiskelemaan mihinkään,vaikka todistus on ihan hyvä ja pääsykokeet menivät hyvin.Ainoa mutta on vain se,että sain kuulla pääsykokeissa,että koska minulla ei ole työkokemusta,niin en välttämättä pääse opiskelemaankaan,vaikka muuten olin juuri sitä mitä he hakivat:/
Yksin olo tuntuu todella tyhjältä ja varsinkin,kun kaikki muut ympäriltä pariutuvat.Rupeaa jo pelottamaan,ettei ikinä löydä ketään ja että ulkonäkökin ehtii jo rupsahtaa,jolloin kaikki peli on menetetty.Kun on ns. ainoa sinkku,niin tuntee itsensä niin huonoksi ja mitättömäksi ihmiseksi.
Ei kannata verrata itseään muihin,vaan pitää elää vain omaa elämää,vaikka se tekee vaikeaa.
Tarkotin sitä että,käyn kyl useasti kotona ja tapaan kavereita kanssa,valmistun 1.5v päästä koulusta,mut....tämä kaikki olis paljon helpompaa,jos en vertais itteäni muihin,esim.opiskelukavereihin(oon mun ryhmässä toinen miespuolinen,jolla ei ole ketään),oon aina saanu kuulla mielipiteistäni ja tuntuu et kun sitä on jatkunut monta vuotta(koko tähän astisen elämän),ni nyt on niin et saan koko ajan olla varautunut muiden seurassa,koska ne eivät kuitenkaan arvosta sitä mun mielipidettä,enkä voi olla rentoutunut ku tarkkailen itteäni jatkuvasti nolaamisen pelossa etten vaan tekis mitään virhettä.......oon niin kyllästyny tähän ja nyt tuntuu et se kostautuu turhautuneisuuden muodossa.
Tää poikuus mua eniten hävettää kuin tuo seurustelu,jos se paljastuis jossain kohtaa,ni menettäisin loputkin olemattomat itsetunnon rippeet....naisethan eivät sitä arvosta tässä mun iässä yhtään.....on tää kanssa,huoh....
miehen,joka oli jo 22-vuotias(melkein 23),eikä ollut edes seurustellut kertaakaan.Minun kaverini ei ollut tästä moksiskaan ja nyt ovat jo melkein naimisiin menossa.(Ei todellakaan kannata ottaa yleisenä totuutena sitä,jos jotkut idiootit kirjoittavat,kuinka pitäisi olla jo yläasteikäisenä kokenut.)
...Mut tää seurustelu ja seksi asia on menny nyt nii pahaks et en tiedä mitä tee,en kuitenkaan haluis seotakaan nyt kesäl,ku on niin hyvät kelitkin.....
Sussa on potentiaalia,mua alkoi jotenkin naurattaakin toi sun juttus, siis tarkoitan että alkoi naurattaa hyvällä mielellä. satavarma että löydät tytön jos vaan jatkat juttujas mutta älä vertaile itseäs muihin äläkä sorru valittamiseen, sitä tytöt ei oikein jaksa.
atm-kulttia
Niinpä niin. Tässä taas naiset yrittävät pitää yhtä hölmöä ja epätoivoista miestä "kaverinaan" koska olisi vallan kurjaa jos yksi hyväuskoinen hölmö näkisi totuuden ja lakkaisi mielistelemästä.
Jos aloittaja ei ole saanut naisia vaan on joutunut pelkkään kaverirengin virkaan niin kannattaa kyllä panna sille hommalle stoppi samantien.
Aloittajan sietääkin miettiä onko hän ollut aina se avulias ja ystävällinen tyyppi jolle kyllä hymyillään, mutta se lähipiirin kovis tulee ja panee kaverityttöä perseeseen kertoen koko jutun yksityiskohtineen alusta alkaen seuraavana päivänä ABC:n kahvilassa.
Aloittajan oma valinta toki on haluaako hän olla pelkkä housu jolle nauretaan ja joka hymyssäsuin toimittaa rengin virkaansa, mutta kehotan miettimään tarkasti.
Jos naisilta ei saa mitään muuta kuin kissan elättävän kiitoksen vastineeksi, on kyseessä rengin virka. Onko hauskaa tehdä työt kun renttukovikset saavat siitä sitten ilmaiseksi palkan?
Oletko valmis nöyristelemään ja kumartelemaan vain saadaksesi tyttöjen "hyväksynnän" ja kiltin pojan maineen? Kiltit pojat eivät koskaan pääse panemaan, se on totuus mutta valinta on toki aloittajan itsensä.
kiteyttää vinoutuneeksi kasvaneen ihmisluonteen...
Mitä tarkoitat "pitää kaverinaan" ? Palstalle kirjoitti joku jolla oli ajatuksia ja hän kertoi niistä avoimesti muille. Jotkut kertovat jakavansa samoja tuntemuksia ja jotkut tietävät että asioilla on tapana lutviutua elämän edetessä. Vinoutunutta olisi tämän perusteella alkaa odottamaan seksiä mihin kirjoituksesi viittaa...??? Sitäkö atm:t pohjiltaan ovat? Tietämättömiä oikeasta elämästä jossa siwan kassan hymy tarkoittaa hyvää päivän jatkoa sinulle, eikä niin kuin atm luulee, ole lupaus seksistä jota tuo hymyilevä kassa-lumppu ei koskaan sitten antanutkaan...???
Ehkä voisitte valita jane austenin romaanin raamatuksenne. siellä on aika monta kertaa "hän sanoi ja minä sanoin ja hän sanoi ja minä sanoin", loputtomasti, satoja sanoja ja kävelyretkiä ennen kuin kukaan edes suutelee ketään... Voisi auttaa tuohon siwan kassaa on pantava takahuoneessa jos se hymyilee -sairauteen...
Ihmiset tapaavat ihmisiä, tuttuja voi olla paljonkin, kavereita yleensä vähemmän, ystävät ovat harvinaisia ja sydänystävät uhanalaisia. Kumppanin löytyminen on neulan löytämistä heinäsuovasta.
Olen kaveri eräälle miehelle josta pidän.. eh.. rakastan... mut hän ei minua. Hän nimenoman "pitää" minusta ja minä olen "kiva" (plöyk) Hänellä naiset on vaihtunu sillä aikaa kun minä olen tuntenut hänet ja arvaas kuka vielä hänen seurastaan saa nauttia? ex-vaimot? Ehei, minä? Kyllä. Pidän hänestä ihmisenä ja minusta on mukavaa olla hänen ystävänsä. Eipähän ainakaan parisuhteen ongelmat vaivaa meidän välejämme eikä seksistä tarvitse riidellä ;) Mikäli katkeroituisin hänelle siitä ettei hän nai minua, elämäni olisi varmasti pilalla. Nyt voin ilahtua aina kun hänet tapaan =) Enkä odota että hän joku päivä rakastuisi minuun, se olisi suurin kuoppa minkä voin itselleni kaivaa. Nautiskelen siitä mitä saan, enkä kaipaa sitä mitä en saa.
Oikeassa olet siinä että jokainen valitsee oman elämänsä suunnan. Yleensä valinnat tehdään suurten kriisien aikaan. Silloin erottuvat jyvät akanoista ja katkeroitumattomat katkeroituneista. Kuvitellut pettymykset ja tapahtuneet pettymykset voi ottaa itseensä. Tai sitten ottaa ne itseensä, suodattaa, käsitellä ja kasvaa niistä yli kohtaamaan uusia vaikeuksia. Sillä sitä elämä on, vaikeuksien taipale, ei ne koskaan lopu, eikä kenenkään ole niistä alkuun helppo selviytyä.
Vauvanakin sitä ihmiset paskovat housuunsa ja alkavat itkemään, vähän vanhempana sitä juoksee paskat vaipassa siitä välittämättä kun oppinut pitämään omaa paskaansa loppujen lopuksi aika harmittomana juttuna. Isot lapset jo osaavat mennä valmiiksi pöntölle kun huomaavat sen olevan tulossa, vetäisevät pöntön ja jatkavat elämäänsä seuraavaan paskantuloon saakka ;)
On eri asia olla ystävä kuin hyväksikäytettävä hölmö. Aito ystävä osaa olla ystävä ilman mitään toiveita naisen pöksyihin pääsemisestä, eikä katkerana uikuta jos nainen on jonkun miehen kanssa. Kuka muka tarvitsee kavereita, jotka esittävät ystävää vain pelkän pillun toivossa? Ei sellainen ole mikään oikea ystävä. Ilmeisesti muutama tämän palstan "at-miehistä" on sen verran kehittymätön tunne-elämältään, etteivät tajua että nainenkin voi olla ihan oikea ystävä?
Jos nainen käyttää teitä vain hyväkseen ja pompottaa kuskina yms ilman omaa tahtoanne, niin ei siihen ole pakko alistua. Eihän se nainen silloin ole teille oikea ystävä, mutta toisaalta ette ole tekään hänelle, koska haluaisitte vain sen naisen pöksyihin. Ihan vaan vinkkinä, että nössöilemällä ja esittämällä jotain kilttiä pikku palvelijaa ette nosta osakkeita naisen silmissä, eli pillun toivossa on ihan turha sellaiseen hyväksikäyttöön alistua.
Ystävä auttaa ystäväänsä ihan omasta tahdostaan, eikä saadakseen häneltä jotain. Ystävä ei myöskään käytä toista "palvelijanaan" tai käytä toisen ihastumista hyväkseen. Jos esitätte naisen ystävää vain pelkän pillun toivossa tai saadaksenne naisen itsellenne, niin tehkää molemmille palvelus ja lopettakaa se. Jos olette naisesta kiinnostuneita muussa mielessä, niin se kannattaa tuoda ilmi, eikä esittää kaveria ja selän takana kirota katkerana kun nainen seurustelee tai harrastaa seksiä muiden miesten kanssa. Jos te ette kiinnosta naista, niin sitten ette kiinnosta.
Vastaan lyhyesti ja ytimekkäästi:
Samantyyppinen ongelma täällä, joskin erilaiset lähtökohdat.
-En tosin ole ujo eikä ole huono itsetunto (olin armeijassa vittumaisista vittumaisin johtaja ja oon nyrkkitapellu muutamaan otteeseen ihan tosissaan jurrissa, ottanut kaverityttöä ahdistellutta narkkaria niskalenkillä kiinni ja uhannut pieksää tästä suolet pellolle mikäli ei lopeta jne.), epäsosiaalinen (minut tunnetaan kotikaupungissani melko laajasti eikä minua pidetä pellenä/nörttinä)
-en varmaan nyt niin saatanan rumakaan voi olla(kaverin tyttöystävät ovat sanoneet minua komeaksi xD joskus on tullu myös joku lyllerö tai muuten kauhea muija yrittämään baarissa). Baarissakin uskallan mennä iskemään kaikkia.
Ongelma on se, ettei toosaa tule :C Väkisin panee miettimään onko kyse Jumalan kostosta kun ei oo vielä saanut vaikka olen jo 20.
No eikö tuollainen ääliömäinen uhoaminen ja muille kiukuttelu juuri kerro enemmän huonosta itsetunnosta kuin tasapainoisesta luonteesta? Hyvä johtaja ei ole muuten vaan vittumainen, tai pura omaa vitutustaan alaisiinsa omien ongelmiensa takia. Se kertoo lähinnä heikosta luonteesta ja siitä, että tuntee tarvettaa buustata omaa egoaan muita haukkumalla ja lyttäämällä. Tappelutkin ovat lähinnä junttimaista teiniuhoamista, jos ei kyse sitten ole itsensä tai kaverin puolustamisesta. Mikä noista kertomistasi asioista muka osoittaa hyvää itsetuntoa?
komppailen
Ainoat kerrat kun tappelin puolustin kavereita (toisella kerralla naispuolista).
Kirjoituksestani sai hälyttävän kuvan että olisin väkivaltainen sekopää tai idiootti, mitä en siis todellakaan ole (molemmilla kerroilla vastustaja oli minua 5-10 vuotta vanhempi ja isompi) Armeijassa olin luja mutta reilu johtaja, joka sai vipinää 6 kuukauden tissiposkipoikiin, en mikään simputtava natsispede. En siis ole mikään junttiurpo kuten tuosta voisi ymmärtää.
Tarkoitin vaan että en ole hiljainen pottatukkaa pitävä rillipää peräkammarin poika, vaan rääväsuu 190-senttinen hevimies
Äidin kasvattama pullantuoksuinen nössö. Historia aina sama. Koulutus, kiltteys, mielistely jäkäti, jäkäti.
miehen pitää olla pullantuoksuinen, kouluja käynyt, kiltti, fiksu ja uskollinen, muuta ei tarvita. älä välitä näistä jäkättävistä täällä netissä. 21vuotiaan kuuluukin olla vielä ilman naista, se on aivan normaalia. järkyttävää on se että alle kakskymppisillä pitää olla joku tyttö/poikaystävä. höpöhöpö, kyllä sitä vastakkaissukupuolta ja sen jäkätystä kerkeet hyvin myöhemmin vielä hankkimaan. Nauti nyt elämästä ja siitä että sun ei tartte niitä jäkätyksiä kuunnella. Oikeesti. Äläkä missään nimessä ala juomaan ja hankkia siitä jotain lohtua. typerämmin ei voisi toimia. Ole rennosti kyllä aivan varmasti törmäät siihen oikeaan vaikka työelämässä. Nuoret naiset hakevat vain ulkonäköä ja hauista ja sillä ei pitkälle pötkitä oikeassa elämässä, näin on.
Miten niin 21-vuotiaan kuuluu olla ilman miestä????voisko vähän perustella....
Tuntuu et kun en oo tähänkään ikään asti päässy naisen kanssa sänkyyn tai seurustellut millään lailla,ni miten se muka vois muuttua tulevaisuudes yhtään mihinkään.Osa mun kavereist ei millään taval jahtaa naisia ja sit kuitenkin niillä on nyt muijakaverit suurimmalla osalla.....pelkään sitä että mitä enemmän aikaa kuluu,ni sitä vaikeammaks tulee ottaa kontaktia naisiin ku ajattelen et ne aina saa valita ne "parhaimman näköset",vaikka koittaisin olla kuinka oma itteni muuten...
Kun osal nyt on muijakaveri,ni tunnen itteni niin kelvottomaks et minkä ihmeen takia joku vois kiinnostua musta ja sen takia olen suoraan sanottunu kateellinen näil kavereil koska ne on "kelvannu",olkoonkin sit vaikka ihan hetkeks,mut ovat kuitenkin,ku en oo koskaan ollu lähelläkään sellasta tilannetta.....
Tuntuu vaan et kaikki menee elämissään eteenpäin ja mä taaksepäin....
Tarkotin alkuun "miestä"-tilalle naista,tietenkin...
Sä olet vielä todella nuori, älä hätäile. kyllä se oikea aivan varmasti tulee sun kohdalle. Voin luvata. Käyt rauhassa koulut loppuun ja meet töihin ja jossain välissä se vaan osuu. Tiedän 25 vuotiaan kaverin joka alko seurustella ekan kerran vuosi sitten ja on edelleen saman tytön kanssa. Se tyttö oli seurustellut jo monta vuotta mutta ei haitannut yhtään. On sen kaverin ensimmäinen "kokemus". Tiedän toisen 20vuotiaan miehen joka on myös vielä ilman naista, ei mitään hämminkiä hänelläkään. Itse tutustuin 30vee kaveriin jonka ensimmäinen olin. Se on niin siitä naisestakin kiinni johon sitten tutustut. Toivottavasti on tavallinen kiva tyttö sellaisen kanssa on hyvä aloittaa. Itse olin reilusti yli 20 ennen ekaa kokemusta. Eli älä pliis tee tuosta ongelmaa itselles, kyllä mä ymmärrän että vertaat itseäs muihin ympärillä oleviin, mutta anna olla, elät vain omaa elämää. Oikeesti sä oot vielä niin nuori. Mä en vaan näe mitään järkee että alle kakskymppisten pitä päästä hankkimaan sänkykokemuksia. Harvemmin ne edes on niitä hyviä kokemuksia. Ehkä minäkin olen erilainen mutta hei meitäkin on, niin naisissa kuin miehissä :) Niitä yksinäisiä samoin kuin sinä miettiviä tyttöjäkin on paljon.
Mulla oli kyllä säätöä yhden muijan kans viime vuon mut se päätty alkuunsa,syytä jota en tule koskaan tietämään,et miksi....Sen jälkeen on ollu kuivempaa ku Saharassa eikä mikään juttu kenenkään tytön(ja niitä on tullut kohellettua aika paljon kyl täs näin) kanssa oo jaksanu kiinnostaa tän aiemman tapahtuman takia....munkin laajassa kaveripiirissä on sellasia mitkä täs vuoden sisäl on ryhtyny seurusteleen ja yks on saanu jo lapsen (syntyi tänä vuon maaliskuus) ja tää "isä" on mua puol vuotta vanhempi....ite en kyl pystyis tollaseen suoritukseen nyt ja tuskin tulevaisuudessakaan ku joku muu ne hankkii mun puolesta tähän maahan....Pelkään oikeasti sitä et oon joko niin kännissä ettei hommasta tuu mitään(selvänä olen niin saatanan jäykkä) ja sit siin on viel sekin et tulee "vahingossa" hankittua jälkikasvua sukupuolitaudit(pelkään niitä älyttömästi) tai kolmas,että en ihan oikeasti tiedä mitä kuuluu tehdä,vaik se kuullostaa tosi hullulta mut niin se on mun tapauksessa...
Mun opiskeluryhmäs kaikki muijat paitsi yks,seurustelee ja jätkistäkin suurin osa ja vaik en sais verrata itteäni niihin muihin,ni se tulee jotenkin väistämättä aina eteen vaikken mitään sen enenmpää koko asiaa sil hetkel ajatteliskaan...kyl se väkisin hävettää tää asia ku kaikki painelee mua valosia edellä ja sitten jos joskus pääsen "hommiin" tai suhteeseen ni muut saattaa olla jo toisel tai kolmannel kierroksel ku mä tällasena "märkäkorvana"......
Kylhän se väkisin vaikuttaa jo ennestään huonoon itsetuntoon tollanen....
tohon yllä olevaan kommenttiin....
Olin tasan samassa tilanteessa kuin sinä sun iässä. Tässä kun muut ovat tehneet terävän huomion hermostuneisuudesta ja siitä että pitäisi rauhoittua, niin se on aivan se ensimmäinen ja pakollinen askel ihmissuhteita varten. Se, että saisit tuollaisena tyttöystävän ei poista hermostuneisuuttasi, vaan se ehkä vaan vähän laskee.
Tässä on jonkunlainen käytännön ohje omista kokemuksista että miten tämä kannattaa aloittaa tekemään. Käy ensin läpi että miten reagoit ITSE muiden ihmisten olemukseen ja elämäntilanteeseen. Kuinka paljon arvioit vai arvioitko yhtään? Mietitkö edes oikeasti näitä asioita? Tämän jälkeen istutat päähäsi sen, että muutkin ihmiset ajattelevat ihan yhtä "tarkasti" sua kun tapaavat sua ensimmäisen kerran. Sitten otat sen yksinkertaisen faktan esille että naiset ajattelevat yhtä vähän susta sillä hetkellä.
Kysymys kuuluukin, mitä järkeä sun on pohtia omaa ulkoista olemustasi naisten tapaamistilanteissa niin paljon kuin nyt, jos ihmiset eivät _oikeasti_ ajattele lähellekään niin paljon ja monisyisesti kuin mitä itse pohdit omasta riittämättömyydestäsi ko. tilanteissa? Tästä seuraa myös oikeasti se seikka että olet luonut kelpaamattomuutesi ITSE jo ennen kuin olet tavannut ja jutellut naiselle. Tämä taas vaikeuttaa selkeästi tulevia mahdollisuuksia ko naisen kanssa.
Tästä pitäisi päästä alkuun. Joillakin tämä jo ratkaisee suurimmat ongelmat naisten kanssa, mulla on vielä työnsarkaa jäljellä. Tämä mainitsemani osuus on kuitenkin aivan välttämätön jotta tilanteesi voisi parantua naisasioissa.
Toivottavasti tästä on jonkunlaista apua. Harvoin sitä kuulee konkreettisia ohjeita tuommosista yli pääsemisestä.
Minulle on tullut sellainen käsitys,että vaikka kelpaisinkin ulkoisesti jollekin ni pelkään että homma lähtee sen jälkeen alamäkeen,koska en ole koskaan ollut mitenkään "vakavasti" ja toinen saattaa olla ollut ties kuinka monessa suhteessa ja tietää mitä haluaa kaikin puolin,toisin kun mä...jotenkin ajattelen,että olen vaan niin epäkiinnostava kaikilla tavoilla,sekä henkisesti ja fyysisesti.....sitä se teettää kun aina on dissattu kaikkien taholta ni olishan se ihme etteikö se vaikuttais itsetuntoon....
Tossa pari päivää sitten huomasin irc-galleriassa yhden päiväkirjan johon oli listattu "poikaystäväehodkkaan"omianisuuksia.Vastasin tähän huumorilla,mutta sitten tuli jotain aivan käsittämätöntä.....ainut asia minkä takia tämä tyttö ei ollut kiinnostunut musta olise,että olen vasenkätinen.....voi jumalauta et hermostuin sille,painukoon jonnekin muualle mun puolesta....
Nyt kun juhannus on tulossa,ni mulle tulee kavereita käymään mökille,kumpaakin sukupuolta,mutta ne pari muijaa on niin et toinen ei kiinnosta ja toinen on varattu mun kaverille....et hyvin menee taas.
En kyl muutenkaan nauti yhtään mistään täl hetkel,tää asia vaivaa joka päivä siitä lähtien kun herään.....
Ei tällasta voi oikeasti olla.....
tiedätkö mitä, sun itsetunto pitää nyt saada korjattua! Sä oot hyvä kaveri, pidä se mielessäs. Toisin kuin ne joille noita vahinkoja sattuu ,, tosi hyvä että oot varovainen ja pelkäät että tyttö tulee raskaaksi tai että tulee tauteja. Oot tosi fiksu ja tosiaan kännissä noi vahingot just tapahtuu joten... Mutta sähän tiedät millä tuo homma estetään ettei noin kävisi eikös ;)
Ja yksi mitä olen koko ajan halunut sulle sanoa, sä oot todella onnekas sulla on sentään ystäviä!! Kaikilla ei ole tiedätkö, moni joutuu viettämään juhannuksen yksin. Älä sitä mieti jos suhde päättyy tms., päättyy jos päättyy niin se monella tekee, mullakin, nautit vaan joka hetkestä jonka sait ja hei siitä saat just sitä kokemusta itselles. Oot itsenäinen ja saat tehdä mitä haluat. Kyllä se aika vielä tulee että sulla on "pallo" jalassa ja et saa tehdä mitä haluat eli nauti nyt jokaisesta hetkestä. Se vaan on niin että ihminen ei osaa koskaan olla tyytyväinen siihen hetkeen joka on meneillään, vaan aina hamuaa jotain muuta. Pätee minuun ainakin, ja luulen että moneen muuhunkin.
ja vielä piti sanoa sulle että sun on oltava itsevarma jotta tytöt kiinnostuu susta :) vinkki sulle. Ole selkä suorana, todella itsevarma, ja pukeudu siististi, niin varmasti tytöt kiinnostuu ;) Voin vakuuttaa että jos ne huomaa että epäröit itseäs ja oot epävarma mitä teet, niin ei pure I know.
Ja ei sitä tartte heti sänkyyn pärähtää, tytöt arvostaa sitäkin (ainakin ne oikeet tytöt) jollet heti vonkaa seksiä. Ja muista että kyllä työ tekijäänsä neuvoo, eli kun "se hetki" tulee, niin homma hoituu itekseen ja tietää mitä tehdä, ainakin jos on oikeasti tunteet mukana siis.
"Minulle on tullut sellainen käsitys,että vaikka kelpaisinkin ulkoisesti jollekin..."
Tässä vaiheessa on tärkeää huomioida että tarkoitin ulkoisella olemuksella sitä kokonaisuutta mikä näkyy sinusta ulos päin. Lisäksi yleensä selkeästi tärkein asia on se, miten kommunikoit, ei se mitä sanot. Kun puhut vaikka naisen kanssa, niin kuin paljon käyt päässäsi läpi mitä ja miten sanot? Jos miettii liikaa sanomisiaan niin se näkyy ulos päin epävarmana ja siltä että puhumalla yrität luoda väkisin hyvän vaikutelman. Myös levottomuus kielii epävarmuudesta sekä aiheuttaa tilanteeseen jännitettä, jota siinä ei olisi jos ottaisit rennosti.
Tähän auttaa se että kehittää itelleen joka kerta olotilan jossa pystyy puhumaan luontevasti ilman, että edes miettii sekuntiakaan mitä on sanomassa. Aluksi on vaikeaa hahmottaa mitä kannattaa sanoa ja mitä ei, mutta vähitellen kokemusten kautta oppii. Ei sitä täydellisesti voi oppia, ja siihen pitää tottua että kaikkia ei voi miellyttää. Paskaa lentää niskaan kaikille ihmisille, ja yleensä menestys vaikuttaa ainoastaan paskan väriin ja nestemäisyyteen, ei määrään (korkeintaan nostaa sitä). Omalle kohdalle sattuu välillä tilanteita, joissa mietin kannattaako jotain asiaa oikeasti sanoa. Yleensä yritän siirtää ajatukseni siihen, että miksi helvetissä välitän oikeasti mitä mieltä toinen on? Jos esittää mielipiteen jämäkästi niin ainakin minua kiinostavat naiset hyväksyvät sen vaikka olisivat eri mieltä. Kärjistettynä jopa alussa kannattaa oikeasti hakea niitä erimielisyyksiä jotta myöhemmin osaa luontevasti tuoda esille sekä samoja että eriäviä mielipiteitä.
Operaatio saattaa vaikuttaa teoriassa selkeältä (ja monet ihmiset luulevat että se on helppoa kun niiltä se sujuu luonnostaan), mutta jos lähtökohdat ovat tarpeeksi heikot niin tuossa voi mennä pitkänkin aikaa. Ei kuitenkaan kannata masentua, tämä on täysin mahdollista, eikä välttämättä oikeasti vie kovin paljoa aikaa. Mulla vaan nyt on mennyt kohta, ja vieläkin kesken... Tulokset kuitenkin näkyvät jo yksittäisissä tilanteissa.
Naiset eivät ole ihmeolentoja jotka parantavat sinut, vain sinä voit tehdä sen.
Sinun pitää uskoa itseesi ja uskaltaa ilmaista omat mielipiteesi rohkeasti vaan.
Jos menet vaikka baariin, istu sellaiselle paikalle mistä sinut huomaa heti, nurkassa istuvia ihmisiä on vaikeampi huomata.
Jos haluat,että naiset huomioivat sinua, laita käteesi side. Naiset saattavat innostua kyselemään mikä käteesi on sattunut....
Hymy on myös tärkeää ja ilmaista ja jos on laittautunut hyvin, (Hyvät vaatteet ja yms.) On mahdollisuudet paremmat.
Parta tekee miehistä vanhemman näköisiä.
Oon ollut koko ikäni niin epävarma kaikesta mihin ryhdyn ettei oo tosikaan....ihan oikeasti....aivan kaikki,hyvä että autolla pystyn ajamaan ilman kolareita....,ajoittain oon tuntenu itteni niin turhaks koulussa ja kotona,ukko on melkeen aina dissanu mua tyyliin:"etkö sä osaa mitään"?Tää on yks syy minkä takia on tullu vuosien saatos niin varovaiseks kaikessa mihin ryhdyn ku pelkään et saan aina vaan jollain tavalla selkään tai epäonnistun....
Enkä ole edes koskaan vongannut seksiä keneltäkään,en ole niin älyttömään asiaan ainakaan vielä ryhtyny....multa tullaan lähinnä pummaamaan rahaa mut siihen en ryhdy koskaan tarjoamaan kenelläkään.En osaa rentoutua mitenkään muuten kuin kuningas alkoholin kautta,en koskaan pystyny oon niin vaan varautunut....ja nykyään vittuuntunut
Rasittavinta täs nyt on se että kun sivusta seuraa suhde-elämää,ni tulee sellanen olo ettei toi koskaan edes sovi mulle(sitoutumiskammo jollain tavalla)
,kun en tiedä miten kuuluis olla milloinkin...joku seksi nyt on lisä siihen,mut kun siihenkään en oo koskaan päässy kiinni niin siin tulee väkisinkin olo et "miten täs on näin käyny" ja se vasta oliskin pilkan aihe kun ei mitään osais kun "parasta ennen päivämäärä meni"....
Sitten kun vielä joka puolelta tulee kaiken maailman uteluja et"koska viimeks sait"tai "koskas tuot sen työttöystävän näytille"?....muutenkin mun ikäistä sinkkujätkää säälitään selän takana kun ei uskalleta sanoa sitä vasten kasvoja....
Koulussa naiset on aina dissanu mua aina,AINA!mistään ei ole tullut mitään koskaan....Kun katon mun ylä-asteaikaista luokkaa,niin kaikilla muijilla,jopa niil hissukoilla on nyt mies kainalossa ja sit ollaan niin "in lööv"et mul tekee oikeasti pahaa katsoa sitä toimintaa...So what jos ne kohta eroaa,on ne kelvannu puolin ja toisin keskenään....toisin ku mä.Siitä on aina mua muistutettu et kuinka huono oon
voisin kyl arvioida et en ennen 25v. synttäriä pääse yhtään mihinkään täs asias...on se sen verran henkinen juttu...
Nosta siinä sitten omaa itsetuntoas vittuuntumatta ja olematta kateellinen ku kaverit menee elämässään eteenpäin....Voi olla et ratkean ryyppäämään tänä kesänä....tää asia ei jätä mua oikeasti rauhaan....
Ja joo, oon alkanu käymään lenkillä mut ei se auta kun hetkeks vaan...
Tästä kesästä tulee varmaan turhin koskaan mun kohdalla....
Partaa en voi kasvattaa ku siinä menis koko kesä,oon muutenkin ns."babyface" näkönen ettei se auta....
Olen melkeen aina istunu kaikkial muualla kuin nurkassa...eipä ole vaikuttanut asioihin mitenkään....naiset käy kääntymässä siinä lähellä ja lähtee pois enne ku ehdin mitään tekemäänkään
noista mielipteistä:
-vaikka olisin kuinka jotain mieltä asiasta,ajattelen että ei sitä mielipidettä arvosteta mitenkään--->dissausta....muutenkin kun oon juonu ni esim. väittelyssä oon niin agressiivinen ettei uskois...
pukeudun omasta mielestä hyvin mut silläkään ei ole ollut mitään vaikutusta,käytän silmälaseja koska testaan miten niihin reagoidaan ja piilareita en muutenkaan aio käyttää....jollei kelpaa tällaisena ni painukoon vittuun mun puolesta....
No se itsetunto on niin alhaalla kuin voi olla....Tarkotin tässä sitä,et jos joskus pääsen "toimintaan"ni teen aivan varmasti ne virheet mitkä jotkut tekee kännissä ja siitä sitten maksetaan niitä elatusmaksuja seuraavat parikymmentä vuotta ainakin....mikä on kyllä melko varmaa mun tapauksessa....en kertakaikkiaan voi uskoa mitä tekisin jos se oikeasti tapahtuis...noi taudit mua pelottaa muutenkin ja sen takia en varmaan harrastakaan seksiä ennen ku yli 30v......et ei hyvin mee....
Mua kalvaa sekin kun kukaan ei ole koskaan ollut mitenkään kiinnostunut musta tai kehunut millään tavalla,naisten puolelta siis...ja kaikki muijat mistä olen ollu kiinnostunu ovat joko varattuja tai haukkuneet mut aivan lyttyyn ulkonäön perusteella....ja sit ne ite kuitenkin panee kaikkea mikä liikkuu....arghhhh
Tää muija,jonka tiedän (josta kerroin tossa ylempänä) on käyny monta kertaa lääkärillä just noiden tautien takia ja silti se vaan harrastaa niitä vaikka tietää mitä niistä seuraa...niitten takia hän ei voi välttämättä saada koskaan lapsia...Mul taas se kynnys on jo nyt noussu korkealla ja nousee vieläkin kun ihan oikeasti pelkään et huoliiko kukaan mua ja sitten sitä et mitä kuuluis "tehdä" siinä yhdessä "tilanteessa"....vähemmästäkin lähtee järki...
ja jatkuvasti kalvaa sekin ajatus et "on pakko olla parempi kuin muut"kun käyn vaikka esim. baareissa ja jopa työpaikalla ajattelen et "kaikki täytyy tehdä nopeammin,nopeammin...."oon kyl nyt huomannu et en varmaan jaksa kovinkaan kauaa,stressi on aivan mieletön joka asiassa,olen jotenkin perfektionisti,vaikka tulokset on aina jotain muuta...
Olkaa onnellisia ettei teillä oo tän tasosta ongelmaa....
Et kai ole jo ratkennu juomaan?? älä hyvä ihminen niin typeräksi heittäydy. Jos nyt jo huomaat että tuut siitä varmaksi ja agressiiviseksi (niinkö se oli) niin etkö jo huomaa että ei sovi sulle, kohtuukäyttöä pliis. Miksi hankkia ongelmia jonkun viinan voimalla? Ja hitto mua ottaa pattiin vanhemmat jotka ei ole halannut sua tarpeeksi ja sanonut kuinka hyvä oot vaan kehtaavat motkottaa ettet ole sitä tai tätä ja vielä ihmettelevät ettet seurustele. Voi ittu että tekevät ison virheen ja vievät toiselta itsetunnon. Syy löytyy sieltä ja syvältä, ei susta. Mutta musta tuntuu että sanon mitä vaan sä et halua ottaa mitään neuvoksi :( sä vaan sanot että mikään ei auta. Sä oot saanu ihan hyviä ohjeita nyt muilta ihmisiltä. Luet vaan nää viestit ajatuksella uudelleen läpi ja mietit mitä oikeesti voisit tehdä ja unohda nyt se että 21vuotiaana tarttis saada seksiä. Ei tarvi, kaikki vaan ei ole siihen valmiita ja näen sun kirjoituksista että olet liian nuori siihen. Odota että saat pari kolme vuotta lisää ikää. Oikeesti. Ja nää ihmiset jotka täällä keskusteluissa nauraa niille jotka 28vuotiaana saa ekan kerran naista niin voi hitto että ne on ite niiiiiiiin pentuja ja keskenkasvuisia ja ovat itse ongelmissaan. Niin se vaan on.
no en ole ratkennut juomaan vielä...mut tekis kyl mieli,kun en muuten saa mitään itsevarmuutta mihinkään asiaan ja sitä kautta hyväksyntää...ja tohon "vanhemmat"-juttuun ni ukko on lähinnä tehny sitä ns.semi-dissausta,minkä takia olen tällanen ku olen nyt...tarkkailen jatkuvasti itseäni esim. kun olin tänään salilla ni ajattelin että "tuokin kaveri tuolla nurkassa varmaan nauraa mulle,jos nyt en ihan tarkkaan tee sitä ja tätä liikettä,pitää mua ihan idioottina".....
Sen takia oon myös niin varovainen missään uudessa, hyvin radikaalissa,mikä oikeasti voisi muuttaa mua paremmaksi edes mihinkään suuntaan...
Mut kyllähän se paine tähän seksiin tulee ulkoapäin kun kaverit olettaa et olisin saanu naista...mutta kun en ole ja jos se paljastuu,menetän lopullisesti kasvoni niiden seurassa...sit vasta olenkin tosi luuseri.
Ai miten niin olen muka liian nuori harrastamaan seksiä?Auttaako muka se että jos pari vuotta muka odottaisin???....ei se mitään auta,olisin vieläkin säälittävämpi kuin oon jo nyt...kyllähän monet on maannu jo 15-vuotiaasta asti ja mä en koskaan,varmaan en oo sitten koskaan valmis siihen kun en oo nyt sitä,ni miks olisin sitä muka parin vuoden päästä....se kynnys kasvaa joka vuosi.
"ajoittain oon tuntenu itteni niin turhaks koulussa ja kotona,ukko on melkeen aina dissanu mua tyyliin:"etkö sä osaa mitään"?"
Opi muodostamaan todellisuutesi itse, ei muiden mielipiteistä. Se on todella hankalaa, mutta kyllä se vähitellen nousee kun yrittää joka tilanteessa sanoa "se on vaan ton tyypin mielipide, ei mun".
"Tää on yks syy minkä takia on tullu vuosien saatos niin varovaiseks kaikessa mihin ryhdyn ku pelkään et saan aina vaan jollain tavalla selkään tai epäonnistun...."
Kokeile jossain sopivassa välissä kesken pohdintojen miettimään, miten paljon oikeasti edesautat epäonnistumista sillä että pelkäät koko ajan epäonnistuvasi? Useimmissa tilanteissa se laskee suoritustehoa melko paljon. Positiivinen energia ja se että tilanne on mukava saa tehon maksimiin, ja silloin vaikka epäonnistuukin voi ajatella "virheistä oppii kaikkein eniten". Tämä pitää aikuisten oikeasti paikkansa, vaikkakin onnistumisistakin oppii. Kannattaa huomioida, että osaamisesi riippuu myös siitä mitä ajattelet, ei pelkästään niistä fyysisistä taidoista joiden joskus kuvittelee olevan muuttumattomia.
"ku kaverit menee elämässään eteenpäin"
Nykytilanteessasi kannattaa ajatella että vain sinä voit vaikuttaa siihen, menetkö elämässäsi eteenpäin. Tässä maailmassa ei ole ketään muuta joka siihen voi vaikuttaa.
"Voi olla et ratkean ryyppäämään tänä kesänä"
Ja tämä on elämässäsi taakse päin menemistä. Miksi olisit kateellinen ihmisille jotka menevät elämässään eteenpäin, ja sitten vielä rupeat itse ryyppäämään?
Itsekin kuvittelin aikanani että "jos näin jatkuu niin se yksikin hyvä puoli mussa eli kohtuullinen alkoholin käyttö jää unholaan". Se olisi jatkunut ellen ottaisi jossain vaiheessa ehkä liiankin tiukalla kurilla itseäni niskasta kiinni ja päättänyt, että minulla on täydet mahdollisuudet vaikuttaa elämääni jos teen aktiivisesti asioita jotka sitä parantavat. Eipä ole mennyt juopotteluksi, ja luotan siihen että osaan tarvittaessa vähentää alkoholin käyttöä jos sen huomaa menevän yli.
(Tässä tapauksessa on kiinnitettävä huomio siihen, ettei kannata kuunnella "oot vitun nössö kun et juo" -juttuja jos vaikka viettää tahdollaan raittiin vknlopun. Ihmiset hyväksyvät asian kyllä jos esität sen selkeästi ja itsevarmasti. Ihmiset kun ovat näissä jutuissa usein idiootteja..)
"Tästä kesästä tulee varmaan turhin koskaan mun kohdalla...."
Ja kenen luulet pystyvän tekemään siitä hyvä muuta kuin sinä itse? Suosittelen suunnittelemaan ihan järjestelmällisesti ja ajan kanssa miten saat tulevasta kesästä hyödyn irti.
tosi hienoa että harrastat ja käyt salilla :) ja hyvä ettet ole ratkennut juomaan äläkä ratkeekaan mitä tässä olen toitottanut. Koska, se ei todellakaan ratkaise yhtään mitään, paitsi että alat mennä alamäkeen. Ja siihen hommaan sä oot liian hyvä kaveri. Joo voin arvata miten paljon oman isän mielipiteet painaa puntarissa ja niin moni isä siihen alentuu. Ja sit niiden mielipiteet on olevinaan ne ainoot oikeet. Mutta kun ei ole. En tiedä mitä zorroja ne omista pojistaan oikein odottaa ja tytöistä prinsessoja. Noh olkoon, pääasia että saat nyt itsetunnon ylös ja tajuat itsekin kuinka hyvä oot. Joo mua vähän nauratti kun kirjoitit tuon että parin vuoden päästä olisit vieläkin säälittävämpi. Toi kaikki johtuu nyt siitä että oot nostanut seksin ylitse muiden. Äh ei se nyt niin ihmeellistä ole. Hitto kunpa sulle saisi yhden kokemuksen järjestymään niin pääsisit tosta ajatuksesta yli ja pystyisit jatkamaan ns. elämää ja saisit ajatukset muualle. Mä vaan tiedän että 21vuotias ei tartte vielä mitään naista sitä varten, mutta jostain kumman syystä siitä rakentuu itelle toi ongelma tai siis kavereiden kauttahan sekin tulee. Jos ne olis kunnon kavereita niin ei ne pitäis sua luuserina jollet naista oo saanu.
Harmi että se joku tyttö jonka kanssa pääsit yhteyteen tätä kautta ei sit vastannut enää. Mitäpä jos se pelästy ku "vonkaat" sitä seksiä täällä, pahus ;)
"Olkaa onnellisia ettei teillä oo tän tasosta ongelmaa...."
Et sä ole ainoa tuon ongelman kanssa. Itselleni tuo oli tuttua todella kauan, ja tuollainen kilpailuajatteluhan johtaa umpikujaan. Aina on joku jossain yksittäisessä asiassa parempi tässä maailmassa, ja tämä ei päde ainostaan muutamaan yksilöön maailmassa. Käytännössä jos ajattelee noin niin ei myöskään tule koskaan pääsemään tuosta ongelmasta eroon. Tässäkin on kyse siitä että jossain vaiheessa pitää päästä oikeasti vaikka ajattelemaan asiaa. Ihmiset ovat onnellisia ja pärjäävät maailmassa hyvin vaikka eivät ole missään asiassa parhaita.
Noh itseasias alotin sit vasta vähän aikaa sitten tän harrastuksen,vähän vastahakoisesti kylläkin:S...
Eikä toi itsetunto nyt todellakaan missään kunnossa ole...
Siis kyllähän toi seksi on nyt tullut esille jatkuvasti kun tän ikäseltä odotetaan sellaista taitoa,jota mulla nyt ei ole...ja toinen suuri syy on tää mun ns."kaverimuija" joka on saanu mut raivon partaal niinl saakelin kertomuksillaan mitä hän on touhunnut jonkun kanssa...sen takia aion pistää välitä poikki kun en jaksa kuunnella sitä kehuskelua,kun hän tietää että mulla ei ole mitään sanomista niihin asioihin...jos hän ei olis vähätelly tästä mun poikuudesta,ni olisin ehkä normaalimpi mut se yhdistettynä tohon mitä ympäril tapahtuu(kaverit hankkii muijakavereita ja pariutuu),ni se on saanu mut nyt niin sekaisin...
Kun ei ole koskaan saanu,niin ei osaa oikeen ajatella millasta se on oikeasti....
Ja tarkotin sitä että kukaan mun kavereista ei ole udellu tästä asiasta(poikuudesta),vaan paino oli sanalla jos.....
huomasin tän nyt vasta, mutta joo sä oot järkevä kun tajuut mitä tapahtuu jos harrastaa suojaamatonta sitä
eli kun on ns. irtosuhteita niin aina suojattava ja sitten kun tapaa sen ns. oikean jonka tietää ja tuntee niin sitten riittää kun tytöllä on vaikka pillerit. Koska ei varmana oo kiva saada tauteja joista ei yleensä pääse edes eroon. Ei oo kokemusta koska olen itsekin aina eniten pohtinu etten varmasti saa mitään hiton tauteja. Yhden kaverin kanssa päätettiin että se ensin menee testeihin ja sitten kun pysty näyttään ettei ollu mitään niin asia oli ok :)
Ei tartte miettii niin kauheesti että mitä siinä "tilanteessa sitten tehdään" kyl se homma hoituu kunhan eteen tulee ;) relax
En ole edes ikinä ollu mintekään kiinnostunu mistään irtosuhteista...tää "kaverimuija" on ja nyt se kärsii,koska on joskus mennyt ilman mitään välikappaletta...en vois ikinä hyväksyä tollasta jos seurustelisin kunnolla...
Sen muijakaverit on aivan samanlaisia ja samat ongelmat niilläkin...
Mut kyllähän kun siihen "tilanteeseen" pääsee,ni on kyl pasmat sekaisin ku on ensmäistä kertaa pappia kyydissä...ja toinen huomaa sen ja sit tulee selitykset,jos tulee,jollei tule äkkilähtöä oven suuntaan...
..eli ne ei välttämättä pitäiskään sua luuserina. Eli nyt lopetat tommoisen mielikuvituken käytön, sä hankit itte itelles nyt niitä paineita niin pirusti. Itsetuntoa saa muuten saliltakin lisää, jatka vaan sitä, se on hyvä harrastus. Ja tiedä vaikka sinne ilmestyis joskus joku kiva tyttökin ;) I hope so. Harmi mä oon niin "vanha" jo.
Tiiätkö mitä, kukaan ei odota sulta mitään taitoja seksin suhteen, ei saamari parikymppiseltä kukaan mitään taitoja odota ja kellään parikymppisellä niitä ei myöskään ole. Ei ole voin vaikka vannoa. Joten tällaiset ajatukset unohdat nyt heti pliis!
Ja jos tuolla kaverimuijalla ei tosiaankaan oo muuta kerrottavaa kuin jotkut panojutut niin parempi tosiaan alkaa katteleen muualle. Kehuu höpöhöpö kokemuksillaan. Tietää että sä jaksat kuunnella. Sano joku kerta että evvvk
Oon jo hankkinu niitä paineita joka asias ja tää ei oo poikkeus...se olis ehkä helpompaa jos osais jotenkin rentoutua,mut....miten?
ai miten niin odota?kyllähän tuol baareis sitä tapahtuu tuon tuosta....
No aion kyl lempata sen muijan,jos ei pidä yhteyttä ni voi painua johonkin sen "poikkiksensa" kanssa...
käytin väärin sanaa irtosuhde, yritin sanoa sitä että kun tutustut ekan kerran johonkin tyttöön niin käytät suojaa aluksi siis, ja sit kun alat tuntee sen paremmin ja tiedät että ei mtn ongelmaa sen asian suhteen niin vaikka ne pillerit...
mutta mä meen nukkuun ny ja lue tuon justevolutionin hyviä neuvoja :)
ja oikeesti sulla ei oo mitään hätää minkään asian suhteen, mukavaa työpäivää..
nii ja perfektionisti ihan ei kandee olla mutta aina kannattaa se työ hyvin tehdä mitä sitten tekeekin..
"Kokeile jossain sopivassa välissä kesken pohdintojen miettimään, miten paljon oikeasti edesautat epäonnistumista sillä että pelkäät koko ajan epäonnistuvasi? Useimmissa tilanteissa se laskee suoritustehoa melko paljon. Positiivinen energia ja se että tilanne on mukava saa tehon maksimiin, ja silloin vaikka epäonnistuukin voi ajatella "virheistä oppii kaikkein eniten". Tämä pitää aikuisten oikeasti paikkansa, vaikkakin onnistumisistakin oppii. Kannattaa huomioida, että osaamisesi riippuu myös siitä mitä ajattelet, ei pelkästään niistä fyysisistä taidoista joiden joskus kuvittelee olevan muuttumattomia."
-miten voin ajatella olevani positiivinen kun ei mulla ole minkäänlaista käsitystä miten esim. tentti menee,vaikka olisin lukenut kirjan viis kertaa lävitse ja silti saan paljon huonomman numeron kuin joku kaveri joka ei ole paskankaan vertaa lukenut????tää vaikuttaa mulla aivan kaikkiin asioihin elämässä,tuntuu etten olis mitenkään vaikuttamassa lopputulokseen...
"Voi olla et ratkean ryyppäämään tänä kesänä"
Ja tämä on elämässäsi taakse päin menemistä. Miksi olisit kateellinen ihmisille jotka menevät elämässään eteenpäin, ja sitten vielä rupeat itse ryyppäämään?
- Olen kateellinen koska heillä on jotain mikä tuntuu mulle jo nyt aivan utopialta saavuttaa...koska jos keskityn vaan johonkin kouluun ni ei mulle jää aikaa seurusteluun ja sit olen viel neljän vuodenkin päästä samas tilantees ku oon nyt...vituttaisko?kyl maar....
Kyllä pystyn kontrolloimaan juomista mut tää asia jos yksinään saa niin paljon turhautumista aikaan,et välil täytyy nollata tilanne...
Syytän tästä ajattelutavasta Suomen "erinomaista" koulujärjestelmää,joka on mut ajanu tähän....kiitos,saatana....
Miten voit päästä ajattelemaan jotenkin muuten muka???kertokaa mulle!!!
Tuntuu et kaikki asiat on mua vastaan....
Kun ihminen tekee parhaansa, se riittää, aina. Muut tehköön mitä tekevät, ei tarvitse kilpailla muiden kanssa. Ota vaan rennosti, äläkä vertaa itseäsi muihin. Ei se mitään auta, aina löytyy parempia tässä maailmassa.
Oikein mukavaa juhannusta sulle sinne mökille kavereiden kanssa, jos huomenna lähdette jo matkaan. Pidä huolta itestäs :) toivon että sulla on kivaa ja relax mutta ei liikaa ilojuomaa.
täs on aika hauska
http://www.youtube.com/watch?v=yMMqVQ7RozM
No jos hauskalla tarkoittaa koomista, niin oikeassa olet :) Musiikin kanssahan tuolla räpellyksellä ei ole mitään tekemistä, mutta ei kai kukaan siitä yllättynyt? Eihän tuo tyyppi ole saanut "uransa" aikana aikaan kuin yhden kuunneltavan kappaleen. Muisssa on näitä pikkuvikoja kuten:
- Sanoitukset korneja ja typeriä
- Sovitus tökkii kuin jonkun yläasteikäisten bändin omissa kappaleissa
- Taustajumputus on sitä samaa sontaa, jota on kuultu 90-luvulta asti
- Videoissa epätoivoista, tahattoman koomista yritystä matkia jenkkiläisiä musiikkivideoita (epäonnistuen pahasti).
Oletko etsinyt naista vaan baarista? Tuskin sieltä ainakaan tuollaisena löydät mitään!! Oletko tutustunut niihin rauhallisempiin ja pintaliidosta poikkeaviin tyttöihin, jotka arvostavat muutakin kuin ulkokuorta ja sosiaalista statusta?? Esim.netin kautta voisit jutella jollekin mukavalle yksinäiselle tytölle joka kaipaa myöskin rakkautta. Tai liity johonkin harrastelukerhoon. Baarista löydät vain vittumaisia ja pinnallisia eukkoja joille kelpaa vain hyvännäköiset ja hyvällä itsetunnolla varustetut miehet, mitä sinä et ainakaan vielä näytä olevan.
En ole ainoastaan baareista,itse asias sieltä kaikkein vähiten,yleensä olen kyl tavannu tyttöjä kavereiden kautta mut ei niitä ole vaan kiinnostanu mun ulkonäkö ja sen takia oon jääny taas kerran "kaveri-asteel"...
Lähinnä netistä ja koulusta(ei enää ikinä tätä),no mulle yks tyttö kyl vastas tähän viestiin ja anto s-postiosotteensa,mut se viesti poistettiin (kuinka ollakaan),vastasin mut mitään ei ole kuulunu,vaik olisin kyl halunnu jutella ihan oikeasti ilman mitään taka-ajatuksia....jos hän sattuu tätä viel lukemaan,ni vastaa mun viestiini....
Mikä ihmeen harrastuskerho?ei mul oo sellasta harrastusta et sitä vois harrastaa kerhossa...
Mitä luulet siitä,kun koko itsetunto on tuhottu täysin vuosien saatossa,enkä todellakaan yritä mitään kaikkein kauneimpia muijia baarissa.....häpeän ulkonäköäni,siten etten pidä itseäni mitenkään komeana,kiitos tämän tuhotun itsetunnon....tekis mieli hypätä sillalta alas saatana....
Ja miten niin joku vois oikeasti pitää musta itsenäni,mistä vitusta niitä muijia muka löytäää...???
lanka palaa.....
Mä en jaksa lukea koko ketjua, mutta sanoisin, että sä tarvitse ammattiapua. Vaikutat masentuneelta, eikä sulla ole tuo itsesihahmottaminen ihan kohdallaan. Johtuu varmaan perheestäsi, että tunnet alemmuutta ja huonoutta kaikessa ja pelkäät ihmisten mielipiteitä.
Ensin pitää saada oma pääkoppa kuntoon ja sitten tutustua muihin ihmisiin. Ensin pitää voida rakastaa itseään ja sitten vasta muita. Ei kukaan voi rakastaa sinua, jos et itse näe omaa arvoasi ja hyvyyttäsi. Ei kukaan voi saada sinua ehjäksi, jos et itse siihen pyri.
Itseään on turhaa verrata muihin. Se tuttavanainen, jolla on ollut miehiä monta, on varamasti pitänyt itsestään ja tuntenut, että hänellä on paljon annettavaa muille. Ehkä hän on myös iloinen ja eläväinen, sellaisista ihmiset tykkää. Masentunut seura masentaa. Itsesääli karkoittaa ihmiset.
Ja se opiskelukaveri joka saa vitosia. Ei työnantajat mitään todistuksia kattele. Joten sitä on turha luulla. Kun teet parhaasi ja valmistut, se riittää. Töitä haetaan ihan muilla avuilla kuin todistuksella. Luottoa ja uskoa itseensä pitää olla.
Ehdottaisin, että meinisit terveyskeskukseen juttelemaan näistä asioista. Ehkä paikkakunnallasi on mielenterveystoimisto tai yleiset psykologit, joille voi maksutta mennä juttelemaan. Vertaistukeakin on saatavilla ja esim. http://www.nyyti.fi/ tarjoaa apua.
Minkä ihmeen takia kaikki aina jauhaa tosta "itsensä rakastamisesta"?mitä helvettiä se edes tarkoittaa.....ja kyllä,tunnen alemmuutta aivan kaikessa mihin ryhdyn,hyvä kun osaan edes autoa ajaa ilman kolareita...
Miten niin itseään on turha verrata muihin jos on luonteeltaan ollut aina "perfektionisti"????kerro miten siitä pääsee?...Ja vaikka tekisin aina ns.parhaani niin siltikään en ole tyytyväinen ku aina pitäis "ylittää itsensä",se on tämän yhteiskunnan oletus,jollei pärjää siinä,niin mitä tekoa itsellä silloin on???ei niin mitään...
ja tää tuttava"nainen" on kyl ollu monta kertaa sängyssä ja saanu siitä kaiken maailman sp-tauteja muistoks....hyvä kun itse ei oo edes koskaan ollu vahingossakaan lähellä et olis joutunu sellaseen tilanteeseen (tai seurustellu muutenkaan),mut toisaalta kyl mä senkin tulisin möhlimään ja saisin jonkun kupan siitäkin muistoks....
Itsensä rakastamisesta jauhetaan siksi, että se on asia, joka ihmisen tulisi elämänsä aikan oppia, jotta voi olla onnellinen. Hyväksyä itsensä sellaisena kuin on, osata arvostaa itseään, tunnistaa vahvuutensa ja huomata miten hyvä tyyppi on. Tämä siksi, että voi arvostaa toisia, kommunikoida toisten kanssa terveellä tavalla (ei hallita, alistaa, vertailla jne.) ja että voi hankkia oman elämän eli tehdä asioita joista nauttii riippumatta muista.
Sulla siis on selkeästi ongelma itsesi kanssa, joka tarvitsee hoitoa. Olet kontrolliriippuvainen eli et osaa ottaa asioita rennosti. Mahdollisesti taustalla jopa paniikkihäiriö. Lisäksi et hahmota itseäsi oikein eli et tunne itseäsi. Kärsit fobioista ja alemmuuden tunteesta.
Hanki siis apua ja lopeta se tutun muijan miettiminen. Mitä ne sen sukupuolitaudit sulle kuuluu?
Hän on mulle itse kertonut niistä ja tunne hänet muutenkin...mun mielestä todella tyhmää tuollanen,kun tietää mitä niistä seuraa.Itekin pekään niitä aivan helkkaristi ja sekin vielä et jos tuollasen toiminnan jälkeen tulee jotain lapsia "vahingossa".....sitä en kyl tulis koskaan kestämään.
Tämän muijan jututkin on tehny sen että kynnys on noussut taivaaseen ja sen takia vieläkin olen "poika" siinä mielessä,enkä kyl näe et se olis joku hyväkin asia...
en oo koskaan osannu ottaa rennosti siis missään ku aina täytyy olla valppaana et jos joku on vmäinen tai muuten dissaa mua....ja sitä se on ollu aina.
Koita nyt jumalauta aluksi kuunnella muiden neuvoja vähän. Sä jankaat ja jankaat noita samoja juttuja uudestaan ja uudestaan. "en oo koskaan osannu ottaa rennosti siis missään ku aina täytyy olla valppaana...", "oon vaan aina ollu tällänen, lapsuuden traumat blahblah.." Herätys! Aika muuttua! Ylös itsesäälin suosta. Sun on PAKKO päästä eroon tosta nykysestä ajattelumallistas jos meinaat mihinkään elämässäs koskaan päästä. Oletko miettinyt esim. että melko suurella todennäköisyydellä tällä on yhteyttä noihin vähän huonompiin kouluarvosanoihin kuin kaverillasi? Sulla on nyt niin negatiivinen asenne päällä (ollut ilmeisesti jo pitkän aikaa), ettei se mikään ihme ole ettei asiat elämässä oikein suju.
Kuten edellinen kirjoittajakin jo sanoi, sun kannattaisi hakea oikeesti ammattiapua jo. Tosta sun tekstistäsi nimittäin paistaa läpi jo se tosiasia että olet melkoisen masentunut ja itsetuntosi on sirpaleina. Ei sillä ole oikeesti paskaakaan väliä millasessa ympäristössä olet kasvanut tai joutunut kasvamaan, noi sun nykyiset ajattelumallit on vain opittuja ajattelumalleja mistä voi myös oppia pois.
hae vain juttuseuraa sieltä ja ohjeita mutta älä suostu mihinkään pilleripeliin.
Niistä ei saa hyötyä, ainoastaan nupin sekaisin. Niin sai Jokelan kouluampuja ja se toinenkin kouluampuja, molemmat käyttivät niitä helvetin masennuspillereitä mitä aina ojennetaan joka hätään !! Niin se vaan on.
Eikös Jokelan ampuja pikemminkin unohtanut ottaa ne lääkkeensä? Ja piti jo muutenkin saada ajat sitten jo hoitoon, mutta myöhäistä.
söi pillereitä..
Mutta jäikö sillä siis yhdessä vaiheessa ottamatta ne? Ja pitikö se vielä saada johonkin hoidettavaksi? Sitä mä nyt helvetti kysyin! xD
Mutta söi SSRI-lääkkeitä ja niissä on varsinkin nuorella ihmisellä vakavan masennuksen vaara.
Kirjoititko peevee yllä että olet käynyt jonkun psykiatrin luona? joko olet saanut pillereitä ..
enkä ole mitään lääkkeitä saanu
ollut mtn apua vielä, onko kuitenkin ihan ok lääkäri jolle on helppo puhua.Ja ihan hyvä että on lääkäri joka ei ensimmäisenä tyrkytä sitä hiton pilleripurkkia
oo vielä,ku en oo ukaltanu selittää aivan kaikkea mitä haluaisin....on sille helppo puhua
ja askarruttaa, ihan helpostihan se käy täällä palstallakin tosi monelle ihmiselle huomaatkos vaikka onkin nimimerkki :)
sitä varten se siellä on ja kuuntelee, ja haluaa varmasti auttaa ja antaa vielä parempia neuvoja kuin me täällä osataan. tigh
Kuulostaa niin tutulta.
Koko ketjun lukeneena tulin siihen tulokseen, että luulet tyttöystävän olevan suora ja helppo tie "parantumiseen". Kukaan ei rakasta sinua kokonaiseksi vaan se pitää tehdä itse. Et sitäpaitsi kykene antamaan rakkautta toiselle ennenkuin olet oppinut edes jollain tasolla rakastamaan (tai edes hyväksymään..) itseäsi.
Itsekin olin varma että kaikki ongelmani (joista moni on samanlaisia kuin sinulla) katoaisivat kunhan löytäisin jonkun. Silloin tuntisin itseni rakastetuksi, itsetunto nousisi ja sitämyötä kaikki ongelmat pienenisivät. Neitsyydestä tein myös minä hirmuisen ongelman (ikää 18) ja tunsin itseni jälkeenjääneeksi kun en ollut seksiä harrastanut. Nyt neitsyys mennyt ja joo, voin myöntää että jonkinlainen paine siinä poistui harteilta. Joka tapauksessa elämääni se ei ole muuttanut mitenkään, tulen olemaan edelleen lähes yhtä hukassa kuin ekalla kerrallakin.
Alkoholi oli itsellenikin tapa paeta kaikkea. Viinan voimalla kaikki sosiaaliset tilanteet olivat jopa miellyttäviä, osallistuin vapautuneesti keskusteluun ja lopetin turhan stressaamisen. Sittemmin koin jopa etten uskalla olla ihmisten kanssa selvänä ja harkitsin jo juovani aina pari shottia ennen yhtään jännittävämpää tapaamista. Jätin kyllä vaan ajatuksen tasolle tuon, kun tajusin että oikeasti minä pystyn olemaan ihmisten kanssa myös selvänä. Itseäni jännitti kovasti poikaporukoissa, joten rupesimme kaverini kanssa (hänkin samanlainen hermoheikki) tietoisesti hakeutumaan yhdessä tilanteisiin joissa joutuisimme puhumaan vastakkaiselle sukupuolelle täysin vesiselvänä. Se on todella auttanut, itselläni ei oikeastaan ollut yhtään poikakavereita ennen kuin ihan oikeasti rupesimme niitä hankkimalla hankkimaan. Ja nyt kun itseluottamus on vähän kohonnut, niin huomaa kuinka porukka rupeaa ihan eri tavalla kiinnostumaan minusta. olen huomannut oman olemukseni muuttuneen, uskallan vastata katseisiin, kertoa mielipiteeni ja olla oma itseni. Seison suorassa enkä anteeksipyydellen. Jos ihminen jossain vaiheessa puhkeaa kukkaan, niin minä olen nyt hyvin lähellä sitä. Tietysti vielä on tekemistä mutta hyvässä vauhdissa ollaan! :)
Tee jotain mikä saa itsetuntosi paranemaan. Vaikka uusi hiustyyli tai jotain. Unohda tuollainen "olen niin ruma etten voi saada ketään." Sinun ei tarvitse tyytyä mihin tahansa, mutta ei tietenkään kannata heittäytyä myöskään ylimieliseksi. Rupea kantamaan itsesi ja ole ylpeä siitä mitä olet. Tiedän tasan tarkkaan ettei se onnistu yhdessä yössä eikä kahdessakaan, mutta määrätietoisella puurtamisella pääset tavoitteeseen. Ja sen tavoitteen ei tule missään nimessä olla mikään tyttöystävä tai nainti ennen 25 ikää vaan kasvaminen ihmisenä ja itsensä hyväksyminen. Kun olet sinut itsesi kanssa muut huomaavat sen ja tadaa sivussa löydät myös sen tyttöystävän. Itsevarmuus on kaunista, niin se vain on.
Ja lopeta myös tuo turha vauhkoaminen sukupuolitaudeista ja elatusmaksuista. Käytä kortsua oikein ja huolehdi ettei se hajoa tai luiskahda pois. Ja jos tulee tauti niin hoidat sen, jos tulee lapsi niin päätätte yhdessä mitä tehdään. That´s it. Turhaa stressaamista tuommonen. Elä välillä ja jätä turhat murheet. Äh. Tähän aikaan ei enää ajatus kulje kun on vielä semmonen flunssakin että tuntuu kuin pää ois vielä tavallista enemmän jumissa.. Mutta kai tästä jotain järkevää saa hyvällä tahdolla revittyä :) Voimia, lopeta jankkaus ja muutu!
Todella hyvä keskustelu, pakko nostaa ylöspäin ja laittaa oikein suosikeihin! Tigf ainakin vaikuttaa todella fiksulta, ja puhuu täyttä asiaa toisin ku te säälittävät mielenterveyspotilaat jotka täällä vuodesta toiseen katkerana jauhatte jotain ATM-paskaa! :DD
Itteä ei ainakaan voisi vähempää kiinnostaa tyyppi, joka luokittelee ihmisiä johonkin ylempään ja alempaan kastiin. :DD Oikeasti se että kaikki ei tykkää kaikista romanttisessa mielessä ei tee kenestäkään ihmisenä yhtään huonompaa ku muut!
Mitä kuuluu nykyään? Oletko löytänyt naisen tai harrastanut seksiä?