elsi hyttisestä vuoden pätkätyöläinen

naisten työuria kuvattaessa muistetaan usein kertoa valitellen siitä, että naisille kasaantuu herkemmin määräaikaisuuksia eli työura on katkonaisempi. tämä tulva -lehden pieni tiedote paljastaa osaltaan naisten suuremman pätkätyöriskin taustoja, -kyseessä on siis suhteellisen luonnollinen ilmiö, joka ylipäänsä mahdollistaa naisten sujuvan työssäkäynnin. suomessahan syntyvyys on vuositasolla luokkaa 60 000 lasta, jota vastaava määrä naisia on tälläkin hetkellä hoitovapailla ja heidän tuuraajikseen työpaikoilleinsa tarvitaan tietysti sama määrä pätkätyövoimaa.

manna gryn kirjoitti:

naisten työuria kuvattaessa muistetaan usein kertoa valitellen siitä, että naisille kasaantuu herkemmin määräaikaisuuksia eli työura on katkonaisempi. tämä tulva -lehden pieni tiedote paljastaa osaltaan naisten suuremman pätkätyöriskin taustoja, -kyseessä on siis suhteellisen luonnollinen ilmiö, joka ylipäänsä mahdollistaa naisten sujuvan työssäkäynnin. suomessahan syntyvyys on vuositasolla luokkaa 60 000 lasta, jota vastaava määrä naisia on tälläkin hetkellä hoitovapailla ja heidän tuuraajikseen työpaikoilleinsa tarvitaan tietysti sama määrä pätkätyövoimaa.

eivät kuitenkaan ole sellaisissa ammateissa, joissa ei olisi myös miehiä. Silti äitiyslomansijaisuudet, kuten enimmäkseen muutkin työpätkät, kasautuvat kunkin alan naispuolisille työntekijöille.

Tulva-lehden tapauksessa on tietysti ymmärrettävää, että sijainen on nainen, sillä miespuolisia hakijoita tuskin on liiemmin ollutkaan. Mutta monissa muissa tapauksissa sijainen voisi aivan yhtä hyvin olla mies, mutta ei yleensä ole.

Itselläni ja lähipiirissäni on kuitenkin runsaasti kokemusta pätkätöistä, joilla ei ole muuta tekemistä äitiyslomien kanssa, kuin työnantajien pelko joutua äitiyslomien tai muiden vakituisia työntekijöitä hyödyttävien etuuksien maksajaksi. Emme siis ole olleet äitiyslomien tai hoitovapaiden sijaisina.

jäävistä naisista kirjoitti:

eivät kuitenkaan ole sellaisissa ammateissa, joissa ei olisi myös miehiä. Silti äitiyslomansijaisuudet, kuten enimmäkseen muutkin työpätkät, kasautuvat kunkin alan naispuolisille työntekijöille.

Tulva-lehden tapauksessa on tietysti ymmärrettävää, että sijainen on nainen, sillä miespuolisia hakijoita tuskin on liiemmin ollutkaan. Mutta monissa muissa tapauksissa sijainen voisi aivan yhtä hyvin olla mies, mutta ei yleensä ole.

Itselläni ja lähipiirissäni on kuitenkin runsaasti kokemusta pätkätöistä, joilla ei ole muuta tekemistä äitiyslomien kanssa, kuin työnantajien pelko joutua äitiyslomien tai muiden vakituisia työntekijöitä hyödyttävien etuuksien maksajaksi. Emme siis ole olleet äitiyslomien tai hoitovapaiden sijaisina.

työmarkkinoiden ja muun elämisen välinen suhde kaipaa siis hienosäätöä, jos kerran pätkätyöt ketjuuntuvat samoille henkilöille tai määräaikaisuuksia käytetään muuten kustannusten leikkureina. työlaki voi osaltaan korjata käytäntöjä.

kuitenkin mainitut työmarkkinat ja itse asiassa koko yhteiskunta tarvitsee työvoimareserviä, joka täydentää erilaisia viransijaisuuksia, vanhemmuuden velvoitteiden aiheuttamia työkatkoksia, kausiluonteisia töitä, projekteja yms. pätkätyöläisyys kuuluu olennaisena osana toimivaan yhteiskuntaa, -mistä seuraa loogisesti mielestäni sitten vaikka sitä, että pätkätyöläisyys voi olla myös hyvä valinta esimerkiksi opintojen väleissä tulojen tasaamiseen.