Purkuhakemus on mahdollista tehdä
Autontuojat, jotka ovat saaneet muutoksenhakuasiassa päätöksen, josta muutoksenhakuaika on jo päättynyt, voivat vielä yrittää muutosta lopputulokseen hakemalla päätöksen purkua korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Päätös voidaan purkaa, jos sen voidaan katsoa perustuneen ilmeisesti väärän lain soveltamiseen tai asiassa on tullut uutta selvitystä, joka olisi vaikuttanut päätökseen. Pitäisi olla selvää, että yhteisön tuomioistuimen maaliskuussa elvi asiassa antama tuomio on sellainen, joka olisi vaikuttanut tullin sekä hallinto-oikeuden päätöksiin jo aikaisempina vuosina, mikäli päätös olisi tehty aikaisemmin.
Päätöksen purkua on haettava viiden vuoden kuluessa siitä, kun päätös sai lainvoiman. Erityisen painavasta syystä päätös voidaan purkaa myös määräajan jälkeenkin. Ajankohta, milloin viiden vuoden aika on alkanut, vaihtelee sen mukaan, milloin omassa asiassa on tullut nk. lainvoimainen päätös. Ajanjakso ratkeaa sen mukaan, miten autontuoja on hakenut muutosta aikaisemmin. Monella autontuojalla on mahdollisuus hakea päätöksen purkua. Todennäköisesti monella vuosina 2003, 2004 ja 2005 auton maahantuoneella on mahdollisuus hakea elvi asiassa päätöksen purkua vielä tänä vuonna. Valitettavasti täyttä varmuutta siitä, millä tavoin korkein hallinto-oikeus mahdollisiin purkuhakemuksiin suhtautuu, ei ole olemassa. Mikäli purkuhakemukseen tulee kielteinen päätös, oikeus perii 111,50 euron suuruisen maksun.
Yksi mahdollisuus saada muutos lopputulokseen on, että auton maahantuoja hakee huojennusta verotukseen. Autoverolain 50 pykälän mukaan tullihallitus voi erityisistä syistä hakemusta alentaa suoritettua vero. Kyseessä olevia tapauksia on kuitenkin lukumääräisesti niin paljon, että asiassa asiallinen ratkaisu tullaan tekemään todennäköisesti valtiovarainministeriössä, joka voi ottaa periaatteellisesti tärkeän asian ratkaistavakseen.
Yksi mahdollisuus autontuojalla on myös se, että hän nostaa valtiota vastaan vahingonkorvauskanteen, jossa vaaditaan yhteisöoikeuden vastaisesti perityn veron saamista takaisin. Yksittäisen autontuojan maksama elvin määrä on kuitenkin niin pieni, että käräjöinti ainakaan yksin ei ole kovin hyvä vaihtoehto. Käräjöinnin kulut ovat sen verran suuret ja kun lisäksi varmuutta lopputuloksesta ei ole olemassa, käräjävaihtoehto voi olla todellinen vaihtoehto lähinnä siinä tapauksessa, että joku organisoi käräjäjuttuun suuren joukon autontuojia.
Mahdollinen ratkaisu asiassa olisi se, että eduskunnassa säädettäisiin erityislaki, jonka perusteella perusteettomasti kerätyt elvit palautettaisiin. Aikaisempaa kokemusta erityislaista on jo olemassa myös Suomessa, sillä ulkomaisiin osinkoihin liittyvän erityislain perusteella palautettiin veroja, jotka oli kerätty vastoin yhteisöoikeutta.
http://www.taloustaito.fi/Page/f0191fc5-2415-4887-9096-80f41185e162.aspx?groupId=c0450f9c-6944-49de-b4da-b418f7223f8f&announcementId=30e474f6-09e5-41b1-8e7e-08466e222dcf
Autontuojat, jotka ovat saaneet muutoksenhakuasiassa päätöksen, josta muutoksenhakuaika on jo päättynyt, voivat vielä yrittää muutosta lopputulokseen hakemalla päätöksen purkua korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Päätös voidaan purkaa, jos sen voidaan katsoa perustuneen ilmeisesti väärän lain soveltamiseen tai asiassa on tullut uutta selvitystä, joka olisi vaikuttanut päätökseen. Pitäisi olla selvää, että yhteisön tuomioistuimen maaliskuussa elvi asiassa antama tuomio on sellainen, joka olisi vaikuttanut tullin sekä hallinto-oikeuden päätöksiin jo aikaisempina vuosina, mikäli päätös olisi tehty aikaisemmin.
Päätöksen purkua on haettava viiden vuoden kuluessa siitä, kun päätös sai lainvoiman. Erityisen painavasta syystä päätös voidaan purkaa myös määräajan jälkeenkin. Ajankohta, milloin viiden vuoden aika on alkanut, vaihtelee sen mukaan, milloin omassa asiassa on tullut nk. lainvoimainen päätös. Ajanjakso ratkeaa sen mukaan, miten autontuoja on hakenut muutosta aikaisemmin. Monella autontuojalla on mahdollisuus hakea päätöksen purkua. Todennäköisesti monella vuosina 2003, 2004 ja 2005 auton maahantuoneella on mahdollisuus hakea elvi asiassa päätöksen purkua vielä tänä vuonna. Valitettavasti täyttä varmuutta siitä, millä tavoin korkein hallinto-oikeus mahdollisiin purkuhakemuksiin suhtautuu, ei ole olemassa. Mikäli purkuhakemukseen tulee kielteinen päätös, oikeus perii 111,50 euron suuruisen maksun.
Yksi mahdollisuus saada muutos lopputulokseen on, että auton maahantuoja hakee huojennusta verotukseen. Autoverolain 50 pykälän mukaan tullihallitus voi erityisistä syistä hakemusta alentaa suoritettua vero. Kyseessä olevia tapauksia on kuitenkin lukumääräisesti niin paljon, että asiassa asiallinen ratkaisu tullaan tekemään todennäköisesti valtiovarainministeriössä, joka voi ottaa periaatteellisesti tärkeän asian ratkaistavakseen.
Yksi mahdollisuus autontuojalla on myös se, että hän nostaa valtiota vastaan vahingonkorvauskanteen, jossa vaaditaan yhteisöoikeuden vastaisesti perityn veron saamista takaisin. Yksittäisen autontuojan maksama elvin määrä on kuitenkin niin pieni, että käräjöinti ainakaan yksin ei ole kovin hyvä vaihtoehto. Käräjöinnin kulut ovat sen verran suuret ja kun lisäksi varmuutta lopputuloksesta ei ole olemassa, käräjävaihtoehto voi olla todellinen vaihtoehto lähinnä siinä tapauksessa, että joku organisoi käräjäjuttuun suuren joukon autontuojia.
Mahdollinen ratkaisu asiassa olisi se, että eduskunnassa säädettäisiin erityislaki, jonka perusteella perusteettomasti kerätyt elvit palautettaisiin. Aikaisempaa kokemusta erityislaista on jo olemassa myös Suomessa, sillä ulkomaisiin osinkoihin liittyvän erityislain perusteella palautettiin veroja, jotka oli kerätty vastoin yhteisöoikeutta.
http://www.taloustaito.fi/Page/f0191fc5-2415-4887-9096-80f41185e162.aspx?groupId=c0450f9c-6944-49de-b4da-b418f7223f8f&announcementId=30e474f6-09e5-41b1-8e7e-08466e222dcf
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kuvailemasi yhteiskanne on jo vireillä: www.arcticoutcomes.com
Eiköhän tuo ole järkevin tapa edetä asiassa - päätöksen purkuhakemuksen käsittely kestää ikuisuuden ja se se vasta epävarma tie onkin. Liikkeelle kannattaa lähteä suoraan vahingonkorvausperusteella.
Minusta tuo tulkinta ei ole oikea ollenkaan. Kyseesä on selvästi rikoksella saatu hyöty, joten siinä ei voi olla vanhenemisaikaa. Jos joku ei saa varastettuja rahojaan takaisin ilman oikeuskäsittelyä, kannattaa asiasta ilmoittaa EU-komissiolle.
Valtio on tahallisesti ja tuottamuksellisesti tulkinnut väärin elvi lakia.