Missä iässä miehet alkavat haaveilla perheestä?

Esim suhteessa ollessa ajattelee perheen perustamista useinkin etenkin jos menee hyvin.
Sinkkuna ei vois vähempää kiinnostaa tai jos suhteessa menee huonosti.

ihmisestä koska itse kukin haaveilee perheestä. Jotkut haaveilee jo nuorena. Jotkut haaveilee vasta kolme,nelikymppisenä.

ei naiset ja miehet niin kovin erilaisia ole. Huomaat kun tutustut.

No kyllähän siitä omasta perheestä tuli haaveiltua tuossa välillä 25-30v. Sitten kun oli ylittänyt 30v, niin tajusi ettei ole riittävän mielenkiintoinen, pitkä, varakas tms naisille, joten hautasin ne haaveet. Ei minulla tule koskaan omaa perhettä olemaan vaikka sellaista joskus toivoinkin, joten on vain parempi tyytyä kohtaloonsa. Otetaan sitten se vain se mitä on tarjolla, eli max. pari lyhyttä "kevytsuhdetta" tai tapailua vuodessa. Muuta eivät naiset näköjään minulta halua.

Joo joo, tiedetään: On huono itsetunto. Ei ollut vielä nuorempana. Silloin pidin ihan selvänä juttuna, että vielä löydän itselleni puolison ja saan oman perheen. Se oli silloin. Itsetunto romahti vähitellen, pettymys pettymykseltä. Aina huomasi olevansa se joka jää toiseksi ja naiset rakastuivat toisiin miehiin. Enää en jaksa satuttaa itseäni.

Joskus 17-21 -vuotiaana ajatukset oli siinä että voiin tavata tytön jonka kanssa sitten voi perustaa perhettä, ts. se oli päällimmäisenä mielessä. Sitten kun on vähän tutustunut realiteetteihin parinhaussa (= ketään ei ole vielä kiinostanut vakava suhde mun kanssa vieläkään) niin totesin että pitää opetella elämään yksinkin. On kuitenkin ihan mahdollista että elän yksin loppuelämäni, tai että ainakin suhteet voi katketa ja niiden välillä joutuu yksinäiseksi. Tai sitten vaikka vanhana jos nainen saattaa kuolla ensin (epätodennäköistä tosin). Tänä aikana perheenmuodostumisaikeet lähtivät, ja olen tullut hieman sitoutumiskammoiseksi perheen suhteen.

Tällä hetkellä ajatuksena että perheen voisi perustaa aikaisintaan vasta sen jälkeen kun on täyttänyt 30vee. En sitten tiedä miten tulee käymään, mutta tällä hetkellä en hirveästi ajattele mitään perheen perustamisen näkökulmasta. Vähän veikkaan että jos nykyinen tahti jatkuu (= pakit tosi nopeasti sen jälkeen kun olen todennut että tyttö on kiinnostava) niin tuo perheen perustaminen siirtyisi vieläkin reippaasti myöhemmäksi.

perhettä halua vaan kiiltokuvan. Eiväthän miehet osallistu lastenhoitoon eivätkä tee lasten kanssa mitään.

Itse olen aika ajoin haaveillut perheestä parikymppisestä lähtien, mutta ensin sitä pitäisi löytää se puoliso, eli asia ei valitettavasti kohdallani tunnu kovinkaan ajankohtaiselta.

Ei ainakaan vielä ole mitään kiinnostusta perheen perustamiseen. En muutenkaan usko että haluan koskaan lapsia, kun taas kaikki naiset niitä haluavat, joten siitäkin rapsahtaa aina miinusta.

Että suurin osa miehistä vaan tyytyy sopeutumaan isän osaan, hyvin harva siitä haaveilee ja sitä haluaa.
Itse olen kolmekymppinen nainen ja haluan kyllä perheen mutta miehelle se on aikamoinen turn-off kun alan puhua perheen perustamisesta, näin on käynyt useasti.
a monesti kuulee puhuttavan että perhettä haluava nainen on epätoivoinen ja blaa blaa mutta helppohan se on miehellä puhua kun siittävät vaikka 80 vuotiaana, naisella kun se on loppu 45 ikävuoden jälkeen totaalisesti.

Nyt täytin 27 vuotta, katosivat haaveet perheestä. Naiseen pitää tutustua hyvin ennen perheen perustamista... Tässä iässä on liian vanha kuvitellakseen, että voisi tutustua toiseen osakkaaseen tarpeeksi hyvin(apaut pari vuotta) ja hankkimaan vielä lapsia. Liian vanha.
Yritystä kestävän kumpanin hakuun on ollut, ei vain kelvannut. Kaikkeen pitää vain tottua.

Ikää on kohta 20 vuotta ja haaveilen jo nyt. Tai oikeastaan pelkään jääväni yksin.

Kun ei ole koskaan kelvannut yhdellekkään naiselle, voimistuu ne haaveilut siitä perheestä, jota tuskin tulen saamaan...

Siinä 25-30 -vuotiaana sitä haaveili kovasti omasta perheestä. Nyt päälle kolmikymppisenä sitä on hiljalleen joutunut luopumaan haaveista ja alkaa hyväksymään ettei sitä perhettä tullutkaan.