Oon ajatellu lähteä Saksaan vaihto-oppilaaks yheks vuodeks joko 2010 tai 2011. Oon siis 16 vuotias ja oon opiskellu saksaa nyt 9 vuotta ( 1-3 tuntia viikossa). Uskotteko et pärjäisin siel?
Haluisin tietää teijän kokemuksia Saksasta ja sinne sopeutumisesta ja kielen oppimisesta. Tuliko ongelmia opiskellessa saksaksi? (Voi tietty myös muissa maissa olleet kertoa)
Sitte viel että päättääkö se vaihto-oppilas järjestö mihin kaupunkiin/kylään päätyy?
Haluisin tietää teijän kokemuksia Saksasta ja sinne sopeutumisesta ja kielen oppimisesta. Tuliko ongelmia opiskellessa saksaksi? (Voi tietty myös muissa maissa olleet kertoa)
Sitte viel että päättääkö se vaihto-oppilas järjestö mihin kaupunkiin/kylään päätyy?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mahtavaa että olet päättänyt lähteä Saksaan!
Varmasti pärjäät, tiedän monia jotka olivat opiskelleet vain pari kurssia ennen kuin lähtivät ja alkuvaikeuksien jälkeen pärjäsivät mainiosti.
Mä olin Saksassa kevään (5kk) -07 (olin silloin lukion 2.luokalla) ja voin sanoa että sitä kokemusta en unohda koskaan.
Olin opiskellut pitkää saksaa koulussa joten perustiedot- ja taidot olivat hallussa, puhuminen ei niinkään. Menin YFU:n kautta ja kaikki oli hyvin järjestetty, ennen isäntäperheeseen menoa oli Hampurin lähellä "orientaatioleiri", jolla tutustuttiin Saksan kielen käyttämiseen ja sopeutumiseen saksalaiseen kulttuuriin.
Perheeni oli todella mukava, hostäiti oli kotiäiti, isä professori. Minulla oli vuoden nuorempi hostsisko, josta tuli yksi parhaimmista ystävistäni. Ongelmiakin oli, varsinkin hostäitini oli välillä hankala kun en aamuisin jaksanut ruveta päiväpolttavista aiheista keskustelemaan ja kaipasin omaa aikaa. Oli vaikeaa tottua siihen, että hän oli lähes aina kotona ja kaipasi juttuseuraa. Myös menemisistä ja tulemisista piti päättää tarkasti ja suunnitelmien piti olla hyvin etukäteen selvillä, mikä oli tietysti täysin ymmärrettävää. Muuten perheeni oli ihana, teimme kaikenlaisia retkiä, vierailimme sukulaisissa, kokkasimme yhdessä ja he järjestivät minulle tuntipaikan ratsastustallilla.
Kielivarastoni karttui kuin huomaamatta, aika nopeasti huomasin etten enää alkanut suomentelemaan vieraita sanoja vaan aloin suoraan itsekin käyttämään niitä, vaihtelevalla menestyksellä :D Koulussa oli aluksi melko haastavaa koska tunneilla keskustellaan paljon ja oppilaat viittaavat innokkaasti, sillä puolet numeroista koostuu tuntiaktiivisuudesta, ainakin Rheinland-Westfalenissa. Olin itse 12. luokalla ja minulla oli 5h viikossa historiaa ja englantia sekä 3h/vko kuvista, maantietoa, filosofiaa, liikuntaa, matikkaa ja saksaa. Muissa aineissa kuin historiassa ei kielen kanssa ollut pahempia ongelmia, historia teetti melkoisen paljon töitä kotona jotta pysyin kärryillä.
Vaihto-oppilasjärjestöt (ainakin YFU) "päättää" kaupungin, koska se riippuu siitä missä sinulle valittu perhe asuu. Oma perheeni asui Aachenissa.
laita toki sähköpostia jos on lisää kysyttävää, kerron mielelläni kokemuksistani :)
[email protected]