Isäni on aina ollut hieman väkivaltainen. Lapsena on kohdattu kaikki hiuksista vedot ja kaikki. Pahin alkoi 7 vuotta sitten kun saatiin tietää, että äitini petti isääni. Se aika oli ihan hullua. Tappelut olivat aivan hirveitä ja äitini oli aina mustelmilla sen jälkeen. Olin silloin 9 ja en onneksi muista asiasta paljoa. Sen vain, että isäni syytti minua siitä että äiti oli pettänyt sitä. Syytin itsekin itseäni siitä vuosia, kunnes tajusin ettei minulla ollut asian kanssa mitään tekemistä. Aina tapelleessaan isäni mainitsi asian ja äitini sai mustelmia, kuten aina.
Kerran mennessäni väliin isäni työnsi minut naulakkoa päin ja sain suuren kuhmun päähäni. En kertonut siitä kellekkään.
Viime vuoden toukokuussa huomasin äitini puhelimessa viestejä toiselta mieheltä. Silloin sain tietää, että äitini pettää taas isääni. En kertonut kenellekkään asiasta, koska pelkäsin isäni reaktiota. En tiennyt kenelle kertoa. Olin kai sitten itsekäs koska en puhunut siitä kellekkään. Kukaan ei vieläkään tiedä, että minä tiesin jo silloin. Ajattelin kai, että kyllä se menee ohi. Viime joulukuussa isäni sai tietää, että äitini pettää taas.. Kaikki tapahtui juuri ennen joulua, joten jouluaattomme oli todella mukava. Sen jälkeen isäni väkivaltaisuus on käynyt pahemmaksi. Mä olen kai jonkunlainen terapeutti meidän perheessä. Kaikki aina tulee ja kertoo mulle kaikki asiat mitkä on huonosti. Tai ainakin isäni. Viimeisen kuukauden ajan se on ollut pahimmillaan, äitini viimeisimmästä pettämisestä se ei ole päässyt yhtään yli. Isäni on monta kertaa kertonu mulle et se haluaa kuolla ja miten se haluaa kuolla ja että me ei saada suuttua sille jos sillä joskus on huono päivä ja se huutaa meille. Mut ei se sais purkaa pahaa oloaan meihin lapsiin. Siis minuun ja veljeeni(12v)
Eilen sitten ollessani ulkona myöhään, kotona oli täysi sota käynnissä. Se oli taas alkanut tavallisestä pettämis riidasta. Ja paisunut siihen, että isäni oli heitellyt äitiniä pitkin makuuhuonetta ja tunkenut kyynärpäätään äitini kurkulle ja yrittäny kuristaa tätä. Isäni soitti minulle kesken riidan, että kotona on nyt niin suuri riita käynnissä et voinko tulla kotiin. Lähdin samantien kotiin. Tänään aamulla äitini näytti jälkiään mitä eilisestä oli tullut. Otsassa oli kuhmu, ranteet olivat turvoksissa ja mustelmilla, jaloissa oli mustelmia, rintakehä oli turvoksissa ja mustelmia oli suurinpiirtein joka puolella kehoa. Kaikkista pahinta oli se, että veljeni oli nähnyt tämän kaiken ja yrittänyt huutaa isälleni vieressä että lopettaa, mutta isäni ei ollu kuunnellut.
Mitä pitäis tehä? Sossullekko soittaa? En tiä onko tästäkään mitää apuu, mutta en keksiny muutakaa..
Teksti on varmaan tönkköä. Älkää välittäkö siitä.
Kerran mennessäni väliin isäni työnsi minut naulakkoa päin ja sain suuren kuhmun päähäni. En kertonut siitä kellekkään.
Viime vuoden toukokuussa huomasin äitini puhelimessa viestejä toiselta mieheltä. Silloin sain tietää, että äitini pettää taas isääni. En kertonut kenellekkään asiasta, koska pelkäsin isäni reaktiota. En tiennyt kenelle kertoa. Olin kai sitten itsekäs koska en puhunut siitä kellekkään. Kukaan ei vieläkään tiedä, että minä tiesin jo silloin. Ajattelin kai, että kyllä se menee ohi. Viime joulukuussa isäni sai tietää, että äitini pettää taas.. Kaikki tapahtui juuri ennen joulua, joten jouluaattomme oli todella mukava. Sen jälkeen isäni väkivaltaisuus on käynyt pahemmaksi. Mä olen kai jonkunlainen terapeutti meidän perheessä. Kaikki aina tulee ja kertoo mulle kaikki asiat mitkä on huonosti. Tai ainakin isäni. Viimeisen kuukauden ajan se on ollut pahimmillaan, äitini viimeisimmästä pettämisestä se ei ole päässyt yhtään yli. Isäni on monta kertaa kertonu mulle et se haluaa kuolla ja miten se haluaa kuolla ja että me ei saada suuttua sille jos sillä joskus on huono päivä ja se huutaa meille. Mut ei se sais purkaa pahaa oloaan meihin lapsiin. Siis minuun ja veljeeni(12v)
Eilen sitten ollessani ulkona myöhään, kotona oli täysi sota käynnissä. Se oli taas alkanut tavallisestä pettämis riidasta. Ja paisunut siihen, että isäni oli heitellyt äitiniä pitkin makuuhuonetta ja tunkenut kyynärpäätään äitini kurkulle ja yrittäny kuristaa tätä. Isäni soitti minulle kesken riidan, että kotona on nyt niin suuri riita käynnissä et voinko tulla kotiin. Lähdin samantien kotiin. Tänään aamulla äitini näytti jälkiään mitä eilisestä oli tullut. Otsassa oli kuhmu, ranteet olivat turvoksissa ja mustelmilla, jaloissa oli mustelmia, rintakehä oli turvoksissa ja mustelmia oli suurinpiirtein joka puolella kehoa. Kaikkista pahinta oli se, että veljeni oli nähnyt tämän kaiken ja yrittänyt huutaa isälleni vieressä että lopettaa, mutta isäni ei ollu kuunnellut.
Mitä pitäis tehä? Sossullekko soittaa? En tiä onko tästäkään mitää apuu, mutta en keksiny muutakaa..
Teksti on varmaan tönkköä. Älkää välittäkö siitä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Siis onhan tuo perheen jäsenten välinen mutta myös yleiselle syyttäjälle kuuluva tilanne. Kotirauha on lailla suojattu. Joten rikosilmoitus. Siitä seuraa kuulustelut.
On hienoa, että olet lähtenyt hakemaan jostakin apua ja tämä keskustelupalsta voi olla hyvä ensiaskel avun hakemiseen. Tuo tilannehan ei missään tapauksessa ole normaali. Ymmärrät sen itsekin. Mutta joskus ihminen ikäänkuin sokeutuu omalle perheelleen ja luulee että tällaista varmaan on kaikissa kodeissa ja muidenkin perhe-elämä on varmaan tällaista. Perhe-elämänne on kaukana tavallisesta rakastavasta kodin ilmapiiristä.
Tuo teidän tilanne ei missään tapauksessa ole normaali perhetilanne. Vanhempasi ovat kiireesti apua tarvitsevia ihmisiä, joilla ei enään ole kykyä tai jaksamista ajatella lastensa parasta. Käänny muiden aikuisten puoleen kertomalla heille totuus. Tällaisia tilanteen tajuavia aikuisia löydät esimerkiksi terveyskeskuksesta.
Ensinnäkin Suomen laki kieltää lasten ruumiillisen pahoinpitelyn. Myöskin moni nainen saa surmansa niinkutsutun perhesurman uhrina. Nimitys perhesurma on kaunisteltu ilmaus tilanteelle, jossa nainen on julman väkivallan kohde ja kuolee väkivallan seurauksena. Joskus myös lapset kokevat saman kohtalon eli mies tekee laajennetun itsemurhan, jolloin hän vie koko perheen mukanaan kuolemaan. Näistä kaunistellusti kutsutuista "perhesurmista"saamme Suomessa lukea lehdissä jatkuvasti, lähes viikottain. Kyseessä on kuitenkin naisen joutuminen miehen väkivaltaisen surman kohteeksi.
On selvää että isäsi ja äitisi tarvitsevat apua. Isäsi tarvitsee apua ja puuttumista väkivaltaiseen käyttäytymiseensä sekä syvään masennukseensa. Äitisi tarvitsee apua kyetäkseen irrottautumaan tuhoavasta suhteesta ja pystyäkseen taas ajattelemaan lastensa etua. Tällaisessa tilanteessa tarvitaan ehdottomasti ammattiauttajan puuttumista tilanteeseen.
Mainitsit itse sossun. Ihan hyvä. Mutta voit mennä vaikka terveyskeskuksen lääkärille tai päivystävälle terveydenhoitajalle ja kertoa ihan kaikki. Muista, kerro siis ihan kaikki rehellisesti. Vastuu kuuluu aikuisille ei sinulle. Vanhempasi ovat myös itse vastuussa omista tekemisistä, et ole velvollinen heitä suojelemaan eikä sinun kannatakaan, sillä kyseessä on sinun ja pikkuveljesi elämä ja tulevaisuus, joka on nyt vaarantunut epäterveestä kotitilanteesta johtuen.
Nämä ihmiset terveyskeskuksessa ovat ammatti-ihmisiä ja aikuisia, jotka tietävät kuinka tulee menetellä ja mistä ja millaista apua on tarjolla. Vastuu ei ole sinun, olet oman perhetilanteesi uhri. Tällaisessa tilanteessa ei koskaan voi syyllistää lasta, joka on täysin viaton tilanteeseen ja aikuisten taisteluun ja mielenterveysongelmiin.
Myös pikkuveljesi voidaan vielä pelastaa elämään normaalia elämää. Siis mene heti huomenna terveyskeskuksen vastaanotolle ja kerro kotona kohtaamastasi ja näkemästäsi väkivallasta. Kyseessä on rikos. Sinun ei tarvitse sääliä vanhempiasi, he ovat aikuisia joiden tulisi ottaa huomioon lapset. Sinä olet sensijaan viaton nuori, joka on joutunut uhriksi. Vastuu ei ole siis sinun etkä tee väärin kertoessasi. Siis mene heti aamulla terveyskeskukseen.
Kiitos todella paljon. Huomenna menen ja teen tästä jutusta lopun. Toivottavasti kaikki kääntyy vielä parhain päin.
valtataistelu menossa, ei hyvää seuraa....
Älä ota mallia isästäsi. Parasta mitä voit tehdä on, että muistat nämä asiat aikuisena, etkä siirrä isäsi käyttäytymismalleja omaan käytökseesi. Tarkkailepa itseäsi. Saatat huomata itsessäsi samanlaisia piirteitä, joten pidä juttu mielessä.
Muuten tilanteesta sitten sanoisinkin, että huora sai ansionsa mukaan. Säälin isääsi... raukka sydän syrjällään koittaa antaa anteeksi äidillesi, ja äiti vaan senkun huoraa isäsi tunteista välittämättä.
Äitisi ja huoran välillä ainoa ero on, että äitisi saa saatavansa luonnossa eikä rahana.
Ketään ei ikinä saa lyödä, ei ketään. Ei minkään syyn vuoksi! ja nuo huora kommentit on tosi aliarvoisia. Jos suhde ei toimi, parasta erota. Lapselle voimia toimia. Jos lähipiirissä yhtään luottoystävää , aikuista, kerro hänelle, terveydenhoitaja jne. kuraattori.