- narsisti
- marttyyri
- ristiriitainen
- häilyvä tunne-elämä
- suosimisjärjestelmä lasten kesken
- kateellinen
- manipuloiva
- kitkerä/katkera
- itsekäs ovelasti piiloutuen uhrin rooliin
- materialisti
- ihan pska
entäs muiden lista?
- marttyyri
- ristiriitainen
- häilyvä tunne-elämä
- suosimisjärjestelmä lasten kesken
- kateellinen
- manipuloiva
- kitkerä/katkera
- itsekäs ovelasti piiloutuen uhrin rooliin
- materialisti
- ihan pska
entäs muiden lista?
Vastaukset 24
Vanhimmat
hyvä kokki.
siinäpä se.
sekin että se äiti on/oli, lääkäri, sairaanhoitaja, pyykkäri, talonmies, yökkö, kodinhoitaja, satujenlukija/-kertoja, vaatehuoltaja(pyykki, silitys, järjestäminen), opettaja, kouluttaja, selvittäjä, lapsiasiamies, tuomari, juristi, halailija, suukottelija, ymym. Lukemattomia hetkiä siihen lapsuuteen mahtuu, miksi ihmeessä ryvette aina vaan siinä huonossa ja pahassa, en voi enkä saata millään uskoa että se äiti oli vain ja ainoastaan se paha ihminen siinä teidän elämässänne jossa haette kaikkeen sitä ainaista syntipukkia. Ottakaa se elämä haltuun ja nähkää että teissä itsessänne saattaa olla se syy siihen huonoon oloon josta syyttelette sitä ainoaa ihmistä joka teitä koskaan elämässänne on aidosti rakastanut ja antanut teille elämässänne paljon enemmän kuin mitä materialla koskaan saa ostettua tässä maailmassa.
Katsokaa siihen peiliin, ihan oikeasti. Voitte hämmästyä siitä mitä siellä näkyy.
niiiin..
no toisaalta..
olihan tuossa oikeastaan - kun tarkemmin ajattelee -
ihan jokin pointtikin.
Tuskin äitimme ihan läpeensä pahoja olivat. On se näin nähtävä.
Et sattunut kuulemaan radiosta Ennakkoluuloja-ohjelman osaa, jossa käsiteltiin myyttiä "Vanhemmat rakastavat aina lapsiaan".
Tekis varmaan hyvää sullekin!
http://www.yleradio1.fi/mp3/audio/1244724786-23459.mp3
jos elämän ainoaksi sisällöksi jää vanhempien vihaaminen.
Olisiko syytä tarkastaa omia kriteereitään vanhemmuudesta.
Ei äiti koskaan halinut tai suukotellut.
Uhkaako aidosti rakastava äiti tappaa lapsensa puukko kädessään?
Olen tuijottanut peiliin vuosikausia kun äiti niin kehotti. Hän kehottaa edelleen minua häpeämään. En ole tähän mennessä peilistä syyllistä löytänyt epämääräiseen pahaan olooni. Koulun ja sukulaisten mukaan olen ollut helppo ja kiltti lapsi, sellainen kympin tyttö. En käsitä, mitä minun pitää hävetä. Sitä, että synnyin?
Kaikkea huuhaata täälläkin saa lukea. Käykö täällä säännöllisesti joku marttyyriäiti tarkistamassa kaikki viestit ja kommentoimassa? Sinä ainakin vaikutat kyvyttömältä nähdä asia kaltoinkohdellun lapsen näkökulmasta.
voisin lisätä listaan
- siirtää tekemänsä virheet AINA muiden syyksi.
- kuollut
niin...
mietitäänpä niitä hyviä puolia sitten vastapainoksi?
kuka aloittaa...
Aloitapas hei uusi ketju siitä aiheesta, ei kuulu tähän ketjuun.
- narsistinen persoonallisuushäiriö ja muita persoonallisuushäiriöitä (diagnosoitu)
- fys. psyk. väkivaltainen
- s-tanan kateellinen jopa omille lapsilleen
- on kateuksissaan katkaissut välit kuukausiksi kun mulle tapahtui hyviä asioita
- huoritellut tyttöjään pikkulapsesta alkaen
- kun olin raskaana niin sanoi, että mun lapsesta on jo olemassa adoptiopaperit
- vihjailee että lapseni voidaan ottaa huostaan (omansa on otettu)
- haukkui seurusteluaikanamme miestäni minulle ja minua miehelleni
- ei tullut yo-juhliini, vaan haukkui huoraksi edellisenä iltana jostain tuntemattomasta syystä
- ei tullut häihini eikä edes onnitellut
- ei tullut ekan lapsenlapsensa ristiäisiin
- ei ole nähnyt lastani kertaakaan eikä minua viiteen vuoteen, olen kyllä pyytänyt kylään vaan ei tule, ja kielsi minua tulemasta hänen luokseen
- teininä ollessani uhkasi tappaa moralla
- haukkuu, ivaa, manipuloi
- jankutti nuoruusikäni, ettei kukaan mies tuollaista mielisairasta paskaa huoli
Plussat
osaa laittaa ruokaa
taitava ajattelija, sosiaalisesti älykäs (myös erittäin huono puoli)
maksoi kalliitakin harrastuksia
- herkkä havaitsemaan
- iloitsi aidosti joskus menestyessäni
- oli luova
- vaativa (ei ainoastaan huono puoli, joskin sitäkin tietenkin)
- taiteellinen
- älykäs (tosin usein manipuloiva)
- sosiaalisesti lahjakas jollain tapaa
- hyvä kokki
- hyvä tekemään käsitöitä
- esteettinen
Sinun kokemukseesi verrattuna minun äitini taitaakin sitten olla melkein ihanne-ihminen Hänen plussiaan oli:
- Älykäs
- Kaunis
- Sosiaalisesti lahjakas vieraiden kanssa
- Luova
- Huumorintajuinen
- Laittoi ruokaa ja teki muut kotityöt, valitti mutta teki, joten kuten, luotettavasti
- On tällä hetkellä kuolemankielissä, kuulemma
... en osaa keksiä enempi.
Miinuksia sitten:
- Narsisti
- Manipuloija
- Teennäinen ja tekopyhä: ilkeä lapsilleen (paitsi suosikeilleen) ja makea vieraille
- Epäoikeudenmukainen, nautti siitä, kun onnistui lietsomaan riitaa
- Selkäänpuukottaja; juorusi lapsistaan tutuille, vieraille, opettajille, naapureille
- Nimitteli lapsiaan syöttiläiksi
- Käski kunnioittaa itseään meidän synnyttäjänä, muttei kunnioittanut lapsiaan
- Ei muistanut hääpäivänä, eron tullessa, sairauden sattuessa
- Testamenttasi perimänsä omaisuuden yhdelle monista lapsistaan
- Pilkallinen, ilkeä, pahansuopa
- Marttyyri; osasi itkeä pirauttaa aina kun olisi pitänyt kohdata totuus itsestään
- Vaati lapsiaan ihailemaan äitiä, mutta ei kannustanut lapsia; lasten hyvät ominaisuudet olivat hältä saatuja, huonot joko isältä tai lapsen itse kehittelemiä
narsisti, kateellinen, yliutelias, yksityisyyden rikkoja, superego, materialisti, ihan p.s.a, katkera, aliarvioija (havainnot täysi-ikäisenä), manipuloiva
-kiristäjä ja uhkailija - lapsesta asti muistan miten äiti aina sanoi, että kun kuolis pois, jos jotain sellaista tapahtui, mistä hän ei pitänyt.
Nyt kun hän on vanha, niin sama virsi jatkuu ei minulla tässä ole enää montaa vuotta jäljellä..
Ei lasta saa uhkailla kuolemalla!
Niin se on meidänkin äiti tehnyt kuolemaa viimeiset 35 vuotta, jos joku asia ei mene hänen mielikseen! Eikä oikeen uskalla itte vieläkään valittaakkaan tästä, kun pelko persuuksissa, että jospa se nyt kuitenkin kuolee ja minä en vaan ymmärrä! Vaikka järjellä tiedän ja tajuan tämän vain kiristykseksi, mutta ikuinen jännitys tämän asian kanssa on ollut!
myös oma vanhempani on useita vuosikymmenäa uhannut tehdä itsemurhan. Silti, Joka kerta itsemurhalla uhkailu järkyttää, vaikka siihen on tottunut.
Mielessä pyörii, josko hän nyt vihdoinkin toteuttaa uhkailunsa.
Kun olen kertonut asiasta hänen sisarelleen, hän väittää minun valehtelevan !!!!!!
Olen niin yksin ajatusteni kanssa !
Tiedätkö, että olen jo niin kyllästetty kuolemalla ja siitä uhkailulla, että en jaksa enää edes välittää..lapsena se asia pelotti, mutta aikuisena tajusin millainen kirstäjä ja uhkailija äiti onkaan.
On olemassa vain kaksi vaihetta - jokon on tai off..asiat on joko mielettömän ihanasti ja hyvin tai sitten päin persettä! Äiti ei tunne välimuotoa...jos lapsi menestyy, niin kehuja ja taputuksia tulee, mutta sitten kun ei menekään ihan hyvin, niin äiti ei tule edes käymään, ei soita, ei pidä mitään yhteyttä.
Hiotto soikoon minun marttyyriäitiäni!
Kohta se soittaa mitä teen juhannuksena. Jos erehdyn kertomaan suunnitelmani, niin se mouhuaa paatoksella miten olen taas ihan väärässä paikassa ja pitäisi tehdä jotain ihan muuta. Viime vuosina se on oikein raivolla haukkunut puhelimessa kaikki juhannus suunnitelmani.
Juhannus aattona se soittaa uudestaan ja kyselee miten mulla menee. Puhelimessa se kertoo oikein osaa ottavasti miten minulla on niin kurja juhannus.(eikä edes tiedä mitä puuhailen..) Sitten äitini mielestä pitäisi tulla heti takaisin "kotiin". Puhelun jälkeen se haukkuu minut avoimesti kaikille korostaakseen omaa egoaan.
t. äitini egon jatke
muuten samat, paitsi tuo suosimisjärjestelmä lasten kesken. Mutta lisäksi tekee kuolemaa aina kun asiat ei mene hänen mieleensä! Onnistu taas pilaan multa yhden illaan ja vielä juhannusillan. Miksi sitä ei opi aikuisenakaan, vaan aina pahottaa mielensä hänen vuokseen :-(
Apua..miten paljon kuolemalla uhkailevia äitejä onkaan, ja minä luulin olevani ainoa, joka sellaisen kohteeksi on joutunut!!!
Koko ikä on pitänyt tuntea huonommuutta ja kantaa huonoa omaatuntoa kaikesta mahdollisesta - siitä on äiti pitänyt visusti huolen!
Miten hän on pilannutkaan kaikki toiveeni ja haaveeni. Pienestä asti tuo totuuden torvi toitotti, ettei mitään rakkautta ole olemassakaan. Seksi on likaista...
Sitten vielä pitää ihmetellä, ettei yhdenkään tyttären avioliitot kestä!
Mä yksinkertaisesti vihaan äitiäni - olen vihannut jo monet vuodet.
Voi mitä paskaa onkaan kerran vuodessa viedä kukkia - kuitenkin olen vain sellainen vahinko, jota hän ei olisi halunnut! Äidinrakkaus on pelkkää klisheetä - ei sellaista olekaan..äiti ei käynyt luonani viiteentoista vuoteen, koska asuin vuokratalossa ja siellä oli hänen näkemyksensä mukaan 'omituisen näköisiä asukkaita'. Tsiisös, miten se loukkasi ja loukkaa vieläkin..mitähän hän oikein kuivittelee itsestään, onkohan omat juuret unohtuneet? Avioton ja köyhä kakara...en tiedä, mutta vihaan äitiäni!
ja viet kukkia ylipäätään? Ole rehellinen itsellesi ja muille, se on reilumpaa ja oikeudenmukaisempaa sekä sinulle että äidillesi. Ei sinun ole pakko mennä katsomaan äitiäsi, äitienpäivä on vain yksi päivä muiden joukossa se on sellainen päivä joksi se tehdään ei muuta. Voit ihan vapaaehtoisesti alkaa boikotoimaan tuota päivää jollet äidistäsi välitä. Miksi esittäisitkään mitään muuta?