Lyhykäisyydessään tuo.
En toivoisi nyt tulkintoja miehiltä mitä he kuvittelevat naisten etsivän vaan naisten mielipiteitä.
Ja naiset, mieluummin kuin toiveista niin kirjoittakaa mitkä miehissä ovat herättäneet huomion ja millaisten tyyppien kanssa olette käyneet esimerkiksi treffeillä.
Tässä tilanteessa on nimittäin useampi alle 30-vuotias mies että ihmettelee että onko naisilla niin paljon kysyntää että kriteerit ovat ihan hatusta vedettyjä.
Omalla kohdalla joitakin hyviä keskustelun alkuja on ollut mutta se on sitten tyssännyt syystä tai toisesta.
Mitä te siis odotatte tuon ikäiseltä mieheltä?
Eikä mitään höpinöitä "kemioista" jos ette osaa paremmin selittää. Niitä nimittäin mielestäni on kirjoitusten kautta koettu mutta silti tapaamiseen asti ei ole päästy. Samoin puheet että "tavallinen mies" ei riitä koska se ei kerro yhtään mitään kenellekään. Mikä on "tavallinen" mies.
Pitääkö miehen ollakomea ja "oikea A-luokan uros" (tai oikeammin siltä vaikuttava) että teillä edes vähän viisari värähtää?
Yh-äitejä ja ylikiloisia näyttää olevan tarjolla mutta eipä paljon muita...
En toivoisi nyt tulkintoja miehiltä mitä he kuvittelevat naisten etsivän vaan naisten mielipiteitä.
Ja naiset, mieluummin kuin toiveista niin kirjoittakaa mitkä miehissä ovat herättäneet huomion ja millaisten tyyppien kanssa olette käyneet esimerkiksi treffeillä.
Tässä tilanteessa on nimittäin useampi alle 30-vuotias mies että ihmettelee että onko naisilla niin paljon kysyntää että kriteerit ovat ihan hatusta vedettyjä.
Omalla kohdalla joitakin hyviä keskustelun alkuja on ollut mutta se on sitten tyssännyt syystä tai toisesta.
Mitä te siis odotatte tuon ikäiseltä mieheltä?
Eikä mitään höpinöitä "kemioista" jos ette osaa paremmin selittää. Niitä nimittäin mielestäni on kirjoitusten kautta koettu mutta silti tapaamiseen asti ei ole päästy. Samoin puheet että "tavallinen mies" ei riitä koska se ei kerro yhtään mitään kenellekään. Mikä on "tavallinen" mies.
Pitääkö miehen ollakomea ja "oikea A-luokan uros" (tai oikeammin siltä vaikuttava) että teillä edes vähän viisari värähtää?
Yh-äitejä ja ylikiloisia näyttää olevan tarjolla mutta eipä paljon muita...
Vastaukset 16
Vanhimmat
Eiköhän jokaisen etsinnät poikkea edellisestä.
Onhan se hienoa, jos sattuisi löytämään omaan elämäänsä lisää lämpöä. Ei aivan kaikkien kanssa tietenkään voi tulla toimeen niin hyvin kuin toivoisi, mutten itse näe syytä lopettaa viestittelyä, jos muuten juttuun tulee, vaikkei välttämättä kaveruutta kummempaan suhteeseen päätyisikään. Tämähän olisi tietenkin hyvä olla sitten selvä molemmille, eikä antaa toisen elätellä toiveita vielä kun toinen jo pelkästään kaverina pitää, luulisi olevan sanomattakin selvää.
Ja sitten se vaikea osuus, millä herättää mielenkiinto. Jotain omaperäistä, omia ajatuksia ja ei pelkää tuoda niitä esiin, vaikka kaikki muut olisivatkin juuri vastakkaista mieltä. Omalla kohdalla on ymmärrettävä huumoria, sarkasmia ja pientä piikittelyä, hyvin monet kun eivät tunnu näitä ymmärtävän, joten sen vuoksi saattaa skismaa syntyä.
Pitää tuntea olonsa luontevaksi toisen seurassa, että saa olla täysin oma itsensä ominaisuuksineen ja omituisuuksineen ja tulee silti hyväksytyksi. Tämä tosin pätee kaikkiin ihmissuhteisiin, eikä vain parisuhteisiin.
Sitä on hyvin vaikea sanoa vain yhdenlaista ihmistyyppiä, joka vain ja ainoastaan kiinnostaa. Itseä vain viehättää hyvinkin monen tyyppiset ihmiset, enkä välttämättä itsekään osaa suoranaisesti sanoa miksi. Arvostan kuitenkin sitä, että kykenee olemaan oma itsensä tilanteessa kuin tilanteessa, ottaa huomioon muutkin ihmiset ja kykenee jakamaan ilot ja surut toisten kanssa, puhumaan suoraan asioista.
Ja kyllä, tämä kuvaus pätee varmasti hyvinkin moniin ihmisiin. Eli nyt otetaankin käyttöön se selittämätön kemia-kortti, se hoitaa sitten lopun. ;)
sieltä vedetään nuo "voidaan olla sitten kavereita" ja "kemiat on tärkeitä".
On aika selvää että en tarkoittanut kavereita vaan suhdetta ja elämänkumppania.
Jos se on kemioista kiinni niin mitä sitten odotatte että se herää?
Vitsejä, hauskuutta, rentoutta?
Tuollaisia ympäripyöreyksiä odotinkin tai sitten on todellakin niin että naiset eivät tiedä mitä hakevat vaan etsivät A joko täydellistä ihannekumppania tai sitten B jotain ihme tunnetta jonka herättävät lähinnä iskemisen mestarit.
Kavereita ei kuule jaksa etsiä nettideitistä. Nykyään kaikille naisille sanon suoraan että kaveruus ei kiinnosta.
Nähtävästi kemioilla tarkoitetaan sitä seksuaalista kutkutusta jonka herättävät sitten nuo ihme kriteereillä määritellyt tyypit joten me normaalit "tylsät" miehet jäämme aivan varmasti ilman kiinnostusta.
Itse en enää käsitä millaisia viestien pitäisi olla että kiinnostusta riittävästi syntyisi. Uskoisin itse onnistuneeni tehneen vaikutuksen keskimääräistä paremmin kirjoituksillani naisiin mutta silti...jotain jää puuttumaan.
Varmaankin se himo.
Oletitko oikeasti, että vastaukseksi tulee yksi ainoa totuus, joka pätee kaikkiin ja kaikkeen, eikä mikään muu voi tätä kumota? :)
Tokihan se on se elämänkumppanin löytäminen se tarkoitus, mutten itse näe syytä, miksi katkaista välit ihmiseen, jonka kanssa oikeasti tulee toimeen, vaikkei hänestä elämänkumppania saakaan. Varsinkin iän karttuessa kun ei meinaa edes ystävystyä enää. Mielestäni suhteet ovat aina tärkeitä, laadusta riippumatta.
Osaatko sitten itse antaa yhden ainoan yksiselitteisen selostuksen, millainen nainen olisi sinulle juuri se ainoa, jonka kanssa haluaisit suhteeseen?
Itse en osaa koska ei ole mitään yhtä ainoaa vastausta. Hyvinkin monilla on niin erilaisia, mutta silti itsellekin tärkeitä arvoja, jonka vuoksi heidän ajatuksiinsa on helppo samaistua ja siten tuntea läheisyyttä. En usko, että löytyy ihmisiä, jotka ovat täysin toistensa kopioita, joten miten voi sanoa vain tiettyjä kriteerejä, jotka ovat ne ainoat oikeat.
Ihmissuhteet kun eivät mielestä ole aivan niin yksinkertaisia, että voisi vain määritellä juuri tasan tietynlaisen ja samantien hankkia juuri listan mukaisen kumppanin.
Juu-u, voi hyvinkin olla ympäripyöreetä, myönnän itsekin, ei enää pitkän päivän jälkeen ajatus kulje kunnolla.
Kiitos ja anteeksi.
samalla linjalla?
Voisitko kertoa miten sinusta voisi tulla hyvä kumppani jos et osaa kertoa mielipidettäsi edes tuohon?
En aio kertoa omia toiveitani kumppanista vaikka ne tiedänkin koska kysyin sitä teiltä, naiset.
En odottanut että osaisit naisena kertoa mitä naiset yleisesti odottavat tai mitä kaikki naiset haluavat ellei sulla ole hyvä arvaus vaan eritoten mitä sinä etsit.
Minulle on jo riittävästi kertynyt noita kavereita/ystäviä myös nettideitin kautta joten nykyään sanon naisille että ei kiitos koska en jaksa kuulla sitä "ollaan vain kavereita" enää yhtään kertaa.
Odotin juuri kaltaisiasi vastauksia joita saa naisilta muutenkin eli te ette tiedä mitä te etsitte ja sitten sanotte että "kaikki ovat yksilöitä", "pitää olla kemioita" jne. vaikka todellisuudessa kuitenkin sieltä joukosta karsiutuu kuitenkin joitakin tyyppejä pois ja toiset valitaan "jatkoille".
Olisi ollut kiva kuulla yleisesti naisten omia mielipiteitä mitä he etsivät niin osaan päättää kannattaako tuonne nettideittiin enää vaivautua kun mikään ei tunnu riittävän.
Hei! Ikävää että olet noin turhautunut. Ihmissuhteet nyt vaan ovat sellaisia, että niitä on vähän vaikea jakaa tekijöihin, joita voi siististi analysoida. Hirveän suuri osa kiinnostuksesta kun riippuu asioista, joita on vaikea ilmaista sanoin.
Mutta yritän vastata mahdollisimman konkreettisesti. Olen 27 v nainen.
Minä haen, niin nettideiteistä kuin mistä tahansa muualtakin missä liikun, miestä poikaystäväksi, seksiin, elämänkumppaniksi ja perheen perustamista varten. Siis ns. koko pakettia. Tietenkin sen miehen pitää olla täydellinen ja herättää se ihme tunne - homman juju vaan on siinä, että kun kiinnostuu jostakusta, niin hän alkaa vaikuttaa täydelliseltä ja herättää ihan kaistapäisiä tunteita. Rakkaus on sokea jne.
"Objektiivisesti katsottuna" miehen ei tietenkään tarvitse olla täydellinen. En minäkään ole täydellinen. Olen itsepäinen, pitkävihainen, helposti loukkaantuva, laiska ja nipo. Miehessä saa olla samoja virheitä tai jotain ihan muita. Eihän sitä edes jaksaisi jonkun täydellisen seurassa, liian täydelliset ihmiset ovat vain ärsyttäviä. Pääasia, että löytyisi joku, jonka kanssa voisi olla sama huumori, omat jutut - joku, jonka kanssa voisi olla ihan oma itsensä ja tuntea, että toinen pitää minusta juuri sellaisena kuin olen.
Ai niin, halusit konkreettisia asioita, jotka herättävät mielenkiinnon. No, yhden kanssa lähdin treffeille suunnilleen kahden viestin jälkeen, kun hän esitti kutsun sulavasti ja kivasti: ehdotti aikaa ja paikkaa ja kysyi, tulisinko lasilliselle. Mikäs siinä. Pidän määrätietoisista miehistä.
Toinen herätti mielenkiintoni, koska hän työskenteli samalla alalla ja hänellä oli samantapainen tausta kuin minulla (kävi ilmi deitti-ilmoituksesta). Ajattelin, että hänen kanssaan olisi paljon puhuttavaa. Viestittelimme päivittäin parin viikon ajan ja opimme tietämään toisistamme aika paljon ennen tapaamista. Hän oli tosi mukava, ja viesteissä vitsailimme molemmat paljon (helppoa, kun on samalla alalla jne). Livenä valitettavasti vaan tuntui kuin olisi ollut kaverin kanssa. Yritimme kovasti, josko tunnelma muuttuisi kun vietämme vähän enemmän aikaa yhdessä, mutta ei siitä mitään tullut. Ei vaan ollut sitä kuuluisaa kemiaa.
Tylsiä miehiä ei ole - kuka tahansa on hauska ja kiinnostava sellaisen silmissä, joka on kiinnostunut. On ihan harhaluulo, että homma toimisi toisinpäin. Ammattikoomikot ovat ihan eri asia. Tavalliset ihmiset toimivat siten, että hauskoja puolia tuodaan esiin silloin, kun halutaan luoda suhdetta toiseen.
Nettideittien ulkopuolella, tuolla oikeassa maailmassa, olen ollut palavimmin rakastunut yhteen mieheen, joka ensi näkemältä vaikutti tosi mitäänsanomattomalta. Sitten kun juttelin hänen kanssaan, se oli menoa! Nyt kun mietin niitä juttuja, ne olivat ihan epäkypsiä ja keskinkertaisia - mutta silloin näin vain, että hän saa minut nauramaan jne :)
Siinä oli mallia muille millaisia vastausten tulisi olla.
"Turhautunut" ei nyt oikeastaan kuvaa olotilaani eikä edes "pettynyt" tai "epätoivoinen" vaan enemmänkin "luovuttanut".
Tuo kaveri-juttu sai minut todella turhautumaan joka mainittiin koska itse olen useamman naisen kanssa netin välityksellä tuntenut jonkinlaisia kemioita mutta homma on kaatunut.
Hienosti kyllä kuvasit mitä etsit ja järkevästi, toisaalta tuo ns. "etsin koko pakettia" kuulostaa juuri siltä että siihen esimerkiksi minä en varmaan sopisi.
Aika monesti vaikuttaa juuri ikäisilläsi nuorilla naisilla olevan tuo koko paketti mielessä jossa kaiken pitää olla juuri eikä melkein kohdillaan tai sitten etsitään sitä jännittävää 24/7 hupikonetta.
Taidan olla vain vähän vanhanaikainen näihin nykyajan suhdekuvioihin ja varsinkin nettideittailuun. En jaksa kilpailla huomiosta ja se varmaan on akilleen kantapääni. Ei varmaan ole tarpeeksi ns. "munaa" mitä naisasioihin tulee että jaksaisi alkaa vääntämään sillä tavoin että vaikuttaisi kuten sinäkin sanoit päämäärätietoiselta mieheltä.
Itse tahtoisin tutustua rauhassa ja kehittää enemmän ystävyyden kautta sitä rakkaussuhdetta mutta se taitaa olla nykyaikana liikaa pyydetty.
Täytyy odotella sitä salamaniskua tuolla netin ulkopuolella sitten kai.
Jospa kuitenkin saataisiin muiltakin naisilta kaltaisiasi kommentteja kun en usko että olen yksin miehenä tämän pulman kanssa.
Koitan ymmärtää minkälaista vastausta haet, joten annan palaa. Itse olen siis syksyllä 30 täyttävä nainen. Ensinnäkin kommentoisin, että havaitsemasi naisten halujen "abstraktisuus" johtunee siitä että naiset hakevat enemmän sitä tunnetta toisen ihmisen kanssa, miehet taas ajattelevat asioita konkreettisemmin. Mutta mistä se mainitsemani tunne sitten syntyy?
Itse toivoisin elämänkumppania, ja uskon että asiat siitä etenevät luonnostaan. Painotan siis sitä että tässä vaiheessa todellakin haen rentoa yhdessäoloa, lämpöä ja läheisyyttä elämään, elämänkumppania enkä (ainakaan tässä vaiheessa) mahdollisten tulevien lapsieni isää tai omakotitalon ostajaa. Kyllä asiaat sitten etenevät siihenkin, jos ovat edetäkseen ... tai sitten se yhteinen touhu johtaa ihan johonkin toiseen suuntaan.
Itse kiinnostun reippaista, elämänmyönteisistä ihmisisistä jotka osaavat innostua eri asioista. Kiinnostuksen kohteet eivät ehkä ole se oleellisin asta, vaan se, että on väriä elämässä ja uskallusta toteuttaa eri asioita.
Mies saa kyllä selvästi olla mies, ja mä oon sitten se nainen :) Eli mitä intiimiasioihin tulee saa/pitää olla innokas, koska minä itsekin olen sitä. Eli en missään nimessä ainoastaan odota miehen aloitetta, mutta jos toinen ei minun aloitteitani ymmärrä tai uskalla/halua ymmärtää ... niin .... ja tämä pätee siis myös muihin asioihin, eli ei muo haittaa vaikka pojat välillä vähän äijäilevätkin :)
Ehkä oleellisin asia mitä toisessa ihmisessä haen on terve itseluottamus joka sitten helpottaa niin montaa muuta asia. Ei tarvitse esitellä/venkuloida/arastella ku vaan on oma itsensä. Pelejä ja kieroilua en jaksa yhtään, olen itsekin sen verran suoraviivainen ihminen.
Itse näkisin että pienilläkin eleillä (vaikka suklaapatukalla), voi osoittaa välittävänsä toisesta, siihen ei tartte autoja, hienoja koruja tai mitään ... päin vastoin, vaivautuisin moisesta. Tärkeintä on se, että toinen välittää ja ajattelee, ja sen voi osoittaa niin monella tapaa.
Tsemppiä sulle, varmasti löytyy vielä joku jonka kanssa kolahtaa :)
Nettideittailun näkökulmasta nainen ei hae yhtään mitään. Nainen jää touhuun koukkuun yksinkertaisesta syystä: Miesten suoma ihailu ja näennäinen kiinnostus hivelee naista. Tähän asti systeemi toimii hyvin: Periaatteessa kumppaniehdokkaita on jonoksi asti. Kuvaan kuitenkin tulee ahneus. Aletaan luulla mahdottomia omasta viehätysvoimasta ja tullaan valikoiviksi. Karsitaan sen "kipinän" puutteessa ihan hyviä kumppanitarjokkaita sivuun. Haetaan aina vain uutta ja parempaa. Sen sijaan että rakennettaisi ja kehitettäisi jo olemassa olevia. Tämä on peliä jossa kukaan ei voita.
Ei se kaksviis-kolkyt-vee nainen enää niin häävi ole. Ei niistä kannata kilpailla. Tasaiseen tahtiin niitä vapautuu kiertoon koko ajan.
Mulla on juuri tuo tuntuma ja toinen juttu on se että kun valinnanvaraa on niin runsaasti niin nainen uskoo että se "jackpot" löytyy nettideitistä joten sitä vain katsellaan.
Miehen ulkonäkö ei edes riitä tai luonne tai mikään yksittäinen asia vaan etsitään jotain superhekumaa, täydellistä kipinöintiä ja rakettien roisketta.
Tämä uskotaan vielä löytyvän nettikarsinnan perusteella mutu-tuntumalla perustuen joihinkin vanhoihin juttuihin sekä todennäköisesti luotuun kuvaan mikä olisi paras kumppani.
Itse en tiedä uskoisinko vaikka tässä ketjussa joku nainen kertoisi etsivänsä jotakin koska he eivät tiedä millaista se meno miehille tuolla nettideitissä on.
Tuo 25-30 vuotiaat ryhmä taitaa olla juuri pahin koska olen paremmin tullut juttuun päälle 20-vuotiaiden kanssa. Tahtoisin hieman kypsemmän naisen mutta nuo naisen alut vaikuttavat suhtautuvan avoimemmin kuin nämä päälle 25-vuotiaat omaa prinssiään odottavat jotka useimmat ovat jo kierrätystavaraa.
tarkoitin sitä että ovat olleet jo useammassa suhteessa joiden kautta ovat oppineet vääriä suhtautumistapoja vaikka kuvittelevat "kokeneensa" ja "oppineensa" kaikkea.
Kukaan ei pysty vastaamaan näiden naisten exien aiheuttamiin traumoihin ja toisaalta niihin odotusarvoihin joita sitten naiselle on tullut "kun sekin on koettu jo" tai etsitään nuoruuden rakkauden voimaa uudelleen.
A-luokan uros. itse olen käynnyt treffeillä jos keskustelu on netissä luistanut ja puhelimessa...mutta mutta sitten kun menee paikalle niin yleensä pettyy, koska ensinnäkin ne miehet ovat alkaneet puhumaan existä (kuka haluaa kuulla miten mies on antanut suuseksiä exälle?), valehdelleet itsestään yms.
yhtä tapailin 4kk, mutta kokoajan sai kuulla kitinää ja se huusi.Hänen mielestään en halunnut muuta kuin seksiä (tuona aikana 2krt.), auto oli tärkeämpi (sen tuunaus), liian pitkä välimatka (alle 100km) ja että haluan nuorempaa vain ja mies oli 32 vuotta. Eli olleet pipejä päästä:)
elikäs olen yrittänyt etten katsoisi niin toisen ulkonäköä mutta siinäkin tulee se että tuntee aivan kuin olisi kaverin kanssa tai sitten näitä en kelpaa sinulle vikinöitä ja siinä on myös se että jos joku on mielenkiintoinen niin ei uskalla laittaa mitään jos pettyykin.
Olen 21 vuotia nainen
Kun on tapailtu 4 kertaa. saa kätevästi mieheltä pummattua ruuat
Toivoen nimimerkki - tarvitse olla
Mitä vikaa on naisissa jotka ovat äitejä tai joilla on muutama ylikilo? Aika tavalla elämään kuuluva ilmiö, että naisella on tuossa iässä lapsi / lapsia. Asian kun hyväksyy, saa kumppanin netistäkin helpommin. Tuo yh-äitiys kertoo tasan sen että parisuhde lapsen isään on syystä tai toisesta mennyt kiville. Ei siihen pidä jämähtää sen enempiä.
Jos hakee 20 ikäluokasta kokematonta neitsyttä vailla lapsia, historiaa ja menneisyyttä jää takuuvarmasti lehdellä soittelemaan.
Oma elämäni rakkaus on nainen, jolla edellisestä suhteesta 2 lasta. Viisi onnellista vuotta takana ja ensimmäinen yhteinen lapsi tulossa.
eipä tarvitse olla naisen ainakaan neitsyt ja historiaa sekä menneisyyttä löytyy itse kultakin mutta lapsi ei kuulu kyllä toiveisiin.
Aika ihmeellistä kuulla että 20 ikäluokasta pitäisi valita jo lapsia tehneitä tai muuten jää lehdelle soittelemaan.
Se on sun elämäsi rakkaus mutta ei kiinnosta poikamieselämästä siirtyä perheen pääksi suoraan vaan tahdon kunnon parisuhteen ennen sitä ilman lapsia.
Varmasti saa kumppanin helpommin mutta saako mieleistä kumppania? Ei.
Joten onko järkeä lähteä suhteeseen naisen kanssa jolla on lapsia jos ei ole valmis sopeutumaan lapsivalmiiseen suhteeseen? Ei.
On se kumma jos ei miehelle löydy 20 ikäryhmästä naista joka osaa pitää huolen itsestään ja jolla ei ole lapsia.
Omituisia lapsen hankkijoita nykyään kun eivät vanhemmat osaa pysyä yhdessä enää. Sitten toisten miesten pitää korjata ja hoitaa toisten jätöksiä.
No neitsyet voivat tosiaan olla harvassa 20 ikäisissä, mutta lapsettomia kyllä on yllin kyllin. Keskimääräinen lapsienhankkimisikähän on ollut jatkuvassa nousussa. Nykyään se on kyllä lähempänä 30 vuotta kuin 20 vuotta. Lapsettoman 20 v naisen ei siis pitäisi todellakaan olla mikään mahdoton toive.
Jos itsekään ei ole hankkinut lapsia tähän mennessä, niin miksi ei saisi toivoa samaa naiselta? Tietysti potentiaaliset kumppaniehdokkaan vähenevät jos rajaa lapsia omaavat naiset pois, mutta jokainen kai saa asettaa omat hakukriteerinsä? Tuskin se yh-äitikään haluaa kumppanikseen miestä, joka ei halua suhteeseen lapsia omaavan naisen kanssa?
Käykääpä lukemassa tuota "suhteen lopettaminen" -palstaa. Sieltä löytyy ketju, jossa lapsettomat naiset kertovat kokemuksistaan seurustelusta yh-miehen kanssa. Ei tunnu heilläkään helppoa aina olevan. Jotenkin tuntuu että miehestä tehdään aina joku "rikollinen", jos hän toivoo ettei naisella olisi lapsia.
Itselläni kyse ei ainakaan ole siitä, että vihaisin lapsia tai edes siitä etten haluaisi elättää toisen miehen lapsia. Kyse on vain siitä, että haluaisin rakentaa suhdetta naisen kanssa ensin kahdestaan ja sitten mahdollisesti jossain vaiheessa kasvaa perheenisäksi ja yhdessä perheeksi. Se on vähän vaikeaa, jos alusta asti joutuu hyppäämään lapsiperheen arkeen lähes vieraan naisen ja vieraan lapsen kanssa. Jos ajattelee vaikkapa isoveljeäni, niin hänkin kasvoi siihen isän rooliin vähitellen. Raskausaikana sai tottua ajatukseen ja lapsen synnyttyä kiintyi häneen ja kasvoi yhdessä lapsen kanssa. Äidillä on varmasti samanlainen kiintymys siihen lapseen, koska on hänet alusta asti kasvattanut. Sen sijaan sille vieraalle miehelle se lapsi ei ole oma eikä edes tuttu, vaan pelkkä vieras lapsi. Toki häntäkin oppii rakastamaan, mutta on hullua olettaa, että mies alusta asti kokisi samaa kiintymystä lasta kohtaan kuin lapsen oma äiti.
Ei siis millään pahalla yh-äitejä kohtaan, mutta tuon vuoksi haluaisin suhteen naisne kanssa, jolla ei vielä ole lapsia. Kyllä minäkin varmaan vielä lapsia haluan, mutta vasta sitten kun olen itse valmis ja niin kumppanini kanssa päätän.
noin ajattelen minäkin sinkkumiehenä samoin kuin moni muukin tuntemani sinkkumies.
He haluavat tulla perheenisäksi ja kasvattaa oman perheen, ei tulla "uusioisäksi" toisten lapsille aivan noin vain.
Näyttää olevan monille yh-äideille hyvin vaikea ymmärtää tällainen realiteetti.