Kuka tarjoaa?

usein varmaan taloudellinenkin tilanne on samaa luokkaa molemmilla että ymmärtää palkoillisen kohdalla että 600e/treffit voi mennä yli budjetin ja ainakin viimeistään toisilla treffeillä.

Kyllä nyt kahvia pitää muutenkin kyetä tarjoamaan oli kyse sitten mistä tahansa tapaamisista, kyllä muuten jo varmaan kellot pitäisi soida jos sellasesta tulee vääntöä että ei tule se suhde toimimaan. Poislukien toki jos rehellisesti kertoo miten asiat on eikä kyse ole saituudesta vaan todellä surkeasta taloudellisesta tilanteesta.

Kulujen jakaminen:
Katsotaan mitkä on menot ja jaetaan ne tasapuolisesti vaan. Niin että käteistä ei tarvitse vaihdella vaan toinen ottaa toiset laskut ja toinen toiset kun suurimman osan joutuu maksamaan kuitenkin netin kautta. Onhan näitä hyvä miettiä kunnolla ja rehellisesti että suhde ei ole sitten sitä että pitää koko ajan vinkua akan tai ukon korttia että pääsee ruokaa ostamaan kun se kuuluu ottaa hänen rahoista kun itse maksaa vuokrat jne. Kuten kannattaa olla avoin siitä millä lailla kumpainenkin on tottunut talouttaan hoitamaan, se kumpi on tässä tunnollisempi niin sille ehdottomasti laskujen maksamiset kun muuten tulee ylimääräisiä instrum justiina kuluja. :)

Yksinkertaistettuna niin, että jos itse kutsuu treffeille, niin on todella junttimaista maksattaa kulut toisella, oli kyse sitten kahvista tai illallisesta. Toinen voi tietysti aina tarjoutua maksamaan, mutta treffeille kutsuja ei koskaan saisi pummata toiselta, jos yhtään käytöstapoja omaa.

Ei ole mitään junttimaisempaa kuin naiset jotka kutsuvat itse miehen treffeille ja sitten inisevät ettei mies tarjoa heille sitä ja tätä. Antaa naisesta sellaisen kuvan, että hän yrittää vain käyttää hyväkseen miehiä, eikä omaa itse lainkaan tyylitajua tai käytöstapoja.

Näin miehenä kyllä tarjoudun aina maksamaan pienet kulut, jos itse treffeille kutsun. Jos taas nainen kutsuu minut, niin silloin hän ei voi oletusarvoisesti vaatia minua mitään maksamaan, vaikka lähes poikkeuksetta maksan ainakin omat kuluni. Usein tarjoan naisellekin jotain, jos ollaan hyvin tultu toimeen keskenämme. Jos taas nainen lähes vaatii minua tarjoamaan itselleen vaikka on itse kutsunut, niin treffit loppuvat kyllä lyhyeen, eikä toisia koskaan tule. Minusta tuollainen on tyylitöntä ja antaa naisesta tosi ääliön kuvan.

Ei kyse ole siitä että olisin pihi tms. Olen tarjonnut mukaville naisille monta illallista ja jopa ilmaisia matkoja, mutta aina omasta vapaasta tahdostani. Se on ihan eri asia kuin naiset, jotka kutsuvat miehiä treffeille lähinnä maksattaakseen kulunsa heillä. Junttimaista, todella junttimaista.

Lahjoista: Minusta nainen voi ihan yhtä hyvin antaa miehelle lahjan, jos siltä tuntuu. Miehellä ei myöskään ole mitään velvollisuutta syytää naisella kalliita lahjoja jatkuvasti. Jos nainen kiinnostuu miehestä ainoastaan lahjojen takia, niin hän on luultavasti pelkän rahan tai elättäjän perässä. Siksi hän valitsee sen miehen, joka ostaa kalleimmat lahjat ja syytää rahaa naiseen. Itse en halua mitään pummaajaa kumppanikseni, vaan tasavertaisen, itsenäisen kumppanin, joka oikeasti haluaa olla juuri minun kanssani, eikä vain jahtaa lompakkoani. Lahjoissa on minusta kyse pienistä eleistä ja halusta ilahduttaa toista, eikä siitä maksoiko se 10€ vai 1000€. Siksi lahjojen antaminen ei ole mitenkaan sukupuolisidonnainen asia. Ihan yhtälailla nainen voi haluta ilahduttaa miestä ja miksi ihmeessä niin ei saisi tehdä?

Suhteessakaan en jokaista euroa laske, enkä kyttää että kumpi maksaa enemmän laskuja. Silloin kyse on yhteisestä taloudesta, jonka ylläpitoon kumpikin osallistuu kykyjensä mukaan. Kaikkea ei voi mitata rahassa.

Se maksaa, joka ulos pyytää :D

Mä en enää huoli tarjoamisia. Mä lähden ekoille treffeille, ilman että ne on treffit. Mä olen niin kyllästyny siihen "vaikutuksen tekemiseen" eli teeskentelyyn, ja siihen, että kun ei se ensi esittäminen kerro mitään. Mä oletusarvosesti en oleta että mies tarjoaa, enkä anna sen tarjota mitään kahveja isompaa.
Oletusarvona on myös aina se, että kun joku lähtee treffeille ja joku tarjoaa, että seukataan sekunnin päästä ja saa maksun takaisin.
Näin mun ei tarvitse välittää, ja miehelle menee heti jakeluun, että mua ei tarvii pelastaa, eikä muutenkaan tarvii tulla siihen, jos itsenäisyys ei kelpaa.
Mä en maksa millään hoivaamisella takasin yhtään mitään, kyllä mulla on joku muu käsitys suhteesta kun kaupan teko, mitä ihmiset jotenkin tekee.

Mä en "hurmaa" miestä, eikä miehen tarvitse "hurmata" mua. Jos sen pään sisällä liikkuu mitään kiinnostavaa, niin sen pitää uskaltaa olla oma itsensä ja kertoa se, ja sitten mä ehkä hurmaannun.
Sellaset lapselliset "hakee kuun taivaalta" on saduissa kivoja, mutta ikävä kyllä kukaan ei jaksa hakea jatkuvasti kuuta taivaalta ja kun se nainen on hurmattu tulee se "paluu arkeen" eli varmanakki ja sohvaperuna. Sitten vasta mietitään, että olikos meillä sen kaiken hurmaamisen lisäksi mitään oikeaa???

Henkilökohtaisesti mua kiinnostaa oma menestymiseni eikä kenenkään takana seisominen, ja mies saa itsekin menestyä ihan vapautuneesti, mutta mä en uhraa omaa menestystäni kyllä siihen.
Kyllä ihmisestä näkee ilman kuita ja muita, miten hän kohtelee muita ihmisiä, miten hän puhuu, millaisia mielipiteitä hänellä on, ja kun itse on rehellinen saa tietää myös, miten hän suhtautuu siihen oikeaan minuun.
Ja itseasiassa, sen jälkeen kun tutustuu vilpittömästi, mä uskon, että se huomioiminenkin on vilpittömämpää, kun se on sitä, mitä se oikeasti on, eikä vaan lahjontaa ja yritystä.

Niin, ja ei, tämä ei ollut junttimaisuuden puolustusta, typerä käytös on typerää, ja jos kysyy nimenomaan treffeille niin kysyy, ja voi aivan hyvin myös kysyä voiko tarjota. Jos haluaa kävelylle, ja varmistaa, että ei tarvitse maksaa, niin kysyy sitten sinne, eikä 5 tähden pihviravintolaan. Ja se on ihan yhtä hyvä, sitten voi lahjoa sitä kumppaniaan, kun on jo ihastunut ja rakastumassa oikeasti, eikä tarvitse tuhlata rahojaan teeskentelyyn :)

Yleensä taiteilijoita pakoteaan maksamamaan kaikesta,mikä liittyy alkoholiin.No,josus huvikseen ryöstävät ravintolan koko kassan.Suuttumuksissaan,boheemisti muka lahjoittaen hyvän aforismin kokin päähän.Ja kokkejahan soppatilanteissa on liikaa,ja syömässä kesken höyryämisen.