Olen 24-vuotias ja mieheni 37. Olemme seurustelleet hieman yli vuoden ja sitä ennen meillä oli muutaman vuoden seksisuhde (tai miksi sitä nyt sanoisi). Muutamia vuosia sitten kumpikaan meistä ei tahtonut sitoutua ja mietimme, kuinka ikäeromme hyväksyttäisiin, jos alkaisimme seurustella. Halu olla yhdessä oli kuitenkin molemmilla niin kova, että lopulta päätimme muuttaa saman katon alle.
Ensimmäinen vuotemme on mennyt pääosin hyvin, mutta aina, kun tulee puhe tulevaisuudesta ja niihin liittyvistä haaveista, alkaa homma tökkiä. Itse olen halunnut lapsia jo vuosia ja oma lapsi on yksi elämäni suurimmista haaveista. Ellei jopa suurin. Itse tiedän (ehkä liiankin tarkkaan), mitä elämältäni haluaisin, mutta mieheni ei tiedä tulevaisuuden suunnitelmistaan olevinaan mitään. Voiko olla mahdollista, että 37-vuotias mies ei oikeasti tiedä, mitä elämältään haluaa? Sen hän on sanonut, että haluaa olla minun kanssa, mutta muuta en hänestä irti saakaan. Hän haluaa elää päivän kerrallaan, eikä kuulma koskaan ole tarkemmin miettinyt mitä elämällään tahtoo tehdä.
Tiedän, että jotkut ovat sitä mieltä, että lyhyen seurustelun jälkeen ei pitäisi tehdä lasta, ei mennä kihloihin, ei avioitua jne, mutta itse käsittelen tämän asian niin, että mieheni iän vuoksi meillä on tavallaan kiire tehdä lapsi. Etenkin, kun haluaisin useamman lapsen. Mies vetoaa aina johonkin tekosyyhyn: vanhempasi järkyttyisivät (todellisuudessa asia olisi päinvastoin) / vielä ei ole hyvä hetki (koska sitten on) / katsotaan asiaa sitten joskus, kun se on ajankohtainen... Pelkään, että siitä ei koskaan tule ajankohtaista.
Kannattaako tällaisessa suhteessa vain olla ja odottaa? Rakastan miestäni ja haluan olla hänen kanssaan, mutta tahdon myös oman lapsen. Pelkään, ettei mieheni halua lasta ollenkaan, mutta koska hän tietää minun kovasti haluavan lasta, hän puhelee ympäripyöreästi, että tehdään lapsi sitten joskus, jotta saisipidettyä minut rinnallaan.
Mies ei suostu asiasta kunnolla keskustelemaan. Miten tällaisen asian voisi ratkaista?
Ensimmäinen vuotemme on mennyt pääosin hyvin, mutta aina, kun tulee puhe tulevaisuudesta ja niihin liittyvistä haaveista, alkaa homma tökkiä. Itse olen halunnut lapsia jo vuosia ja oma lapsi on yksi elämäni suurimmista haaveista. Ellei jopa suurin. Itse tiedän (ehkä liiankin tarkkaan), mitä elämältäni haluaisin, mutta mieheni ei tiedä tulevaisuuden suunnitelmistaan olevinaan mitään. Voiko olla mahdollista, että 37-vuotias mies ei oikeasti tiedä, mitä elämältään haluaa? Sen hän on sanonut, että haluaa olla minun kanssa, mutta muuta en hänestä irti saakaan. Hän haluaa elää päivän kerrallaan, eikä kuulma koskaan ole tarkemmin miettinyt mitä elämällään tahtoo tehdä.
Tiedän, että jotkut ovat sitä mieltä, että lyhyen seurustelun jälkeen ei pitäisi tehdä lasta, ei mennä kihloihin, ei avioitua jne, mutta itse käsittelen tämän asian niin, että mieheni iän vuoksi meillä on tavallaan kiire tehdä lapsi. Etenkin, kun haluaisin useamman lapsen. Mies vetoaa aina johonkin tekosyyhyn: vanhempasi järkyttyisivät (todellisuudessa asia olisi päinvastoin) / vielä ei ole hyvä hetki (koska sitten on) / katsotaan asiaa sitten joskus, kun se on ajankohtainen... Pelkään, että siitä ei koskaan tule ajankohtaista.
Kannattaako tällaisessa suhteessa vain olla ja odottaa? Rakastan miestäni ja haluan olla hänen kanssaan, mutta tahdon myös oman lapsen. Pelkään, ettei mieheni halua lasta ollenkaan, mutta koska hän tietää minun kovasti haluavan lasta, hän puhelee ympäripyöreästi, että tehdään lapsi sitten joskus, jotta saisipidettyä minut rinnallaan.
Mies ei suostu asiasta kunnolla keskustelemaan. Miten tällaisen asian voisi ratkaista?
Vastaukset 11
Vanhimmat
...että alat harkita uudelleen suhdettanne, jos miehesi ei halua lapsia. Pyydät tätä sanomaan suoraan, aikooko hän oikeasti missään vaiheessa haluta lapsia vai puhuuko palturia. Ei tuollaista pompotusta kannata sietää. Luulen, että miehelläsi voi olla kuitenkin hyvinkin tarkka suunnitelma elämästä, muttei tuo sitä kuitenkaan esille, koska tietää, että lähtisit, jos kuulisit totuuden.
Jokainen mies tietää haluaako kenenkin kans lapsen. Ite ainakin tiedän sanoa heti vastauksen. Semosia on turha oottelemaan jäädä.
mikä kiire lapsia hankkia? tekeehän ne neljäkymppisenäkin lapsia, joten onhan teillä vielä 3 vuotta aikaa olla lapsetta?
Ja kun nimenomaan on kyse miehen iästä, niin siinä ei ole mitään tavatonta, että mies tule isäksi reilusti yli 4-kymppisenäkin. Aloittajallahan ei ole iän puolesta mitään kiirettä.
Aloittaja ihmetteli, että voiko joku tuossa iässä (37) vielä olla tietämättä, mitä elämässä haluaa... Kyllä voi olla! Miestä saattaa lisäksi pelottaa muutos parisuhteessa olevasta miehestä perheenisäksi..? Iän mukana kun "kynnykset" asiassa jos toisessakin nousevat. Asian jatkuvalla jankuttamisella aloittaja ei varmaankaan asiaansa edistä, mutta kyllä siitä keskustella kannattaa - että tulee selväksi, haluaako mies missään vaiheessa lasta/lapsia...
voi kyl sut viel siittää vaik ikää olisikin esim 40. Sinä olet vielä nuori ja vielä monta vuotta aikaa tehdä lapsia..ei kuitenkaan kannata odottaa liian kauaa..
Ymmärrän kyllä tilanteesi, me naiset kun vaan ollaan semmosia että murehditaan asioita pitkälle ja pohditaan ja pohditaan, hehe..oon itse mestari siinä. Eli todellakin kannattaa nostaa kissa pöydälle ja sanoa että, kulta rakas haluan tietää että haluatko lainkaan lapsia minun kanssani? ei mielestäni kannata uhkailla vaan ehkä juuri päin vastoin, sanoa että en minä mihinkään lähde vaikka vastauksesi olisi mikä tahansa, älä sitä pelkää...sillä jos alat uhkaamaan lähtemiselläsi tms..niin sitten siinä saattaa käydä helposti niin että hän ikäänkuin pelaa aikaa, kun haluaa pitää sinut. Mutta kehoitan todella kokeilemaan tuota, jos hän sitten kertoisi oikean laidan kun sanot ettet mene mihinkään..
Eli selvitä asia, kun se sinua non vaivaa, jos hän sanoo kyllä, haluaa oikeasti lapsia sinun kanssa, niin voit sanoa että selvä..lapsia tulee kun on tullakseen, ei kannata luoda hänelle paineita kun on muutoin vielä tuore suhde, sitäkin pitää vielä sulatella.
Mutta entäpä jos hän sanoo että, ei halua lapsia..sitten sinun on vain punnittava haluatko jatkaa hänen kanssaan. Sen jälkeen kannattaa sanoa kyllä kuinka tärkeää se sinulle on, jospa hän vaikka vain pelkää isyyttä tms. Monilla joilla itsellään on ollut esim.vaikeaa lapsena tai vanhempien kanssa ongelmia, pelkää itse epäonnistuvansa vanhempana. eli jutelkaa jutelkaa jutelkaa, mutta no pressure.. :) olisi kiva sitten kuulla miten kävi? tsemppii
Yritin muutamaan otteeseen jutella mieheni kanssa tästä asiasta kunnolla. En päässyt ihan siihen lopputulokseen, mihin halusin, mutta nyt kuitenkin asioista saatiin paremmin puhuttua. Tässä nyt joitain selityksiä:
Mies haluaisi ensin oppia tuntemaan minut kunnolla, ennen kuin alkaa suunnitella lapsia (tuo on joo ihan hyvä syy, ellei sitten ole tekosyy).
Hänellä ei vaan koskaan ole ollut polttavaa halua saada omaa lasta.
Hän ehkä hiukan pelkää sitä, että itse olen niin tietoinen näistä lapsiin liittyvistä asioista, eikä hän tiedä paljoakaan vanhemmuudesta.
Hän on itse avioeroperheestä ja kasvanut käytännössä ilman isää on lähinnä isovanhempien kasvattama, eikä tahtoisi oman lapsen kokevan samaa.
Miehellä on selkeitä ja järkeviä mielipiteitä lapsen kasvatuksesta, joten kyllä hän varmasti jollain tapaa lapsia on ainakin joskus miettinyt.
Asia päättyi siihen, että pyysin miestä miettimään, mitä hän elämältä tahtoo. En antanut mitään aikarajaa tuolle miettimiselle, mutta sanoin, että tulen jonkun ajan päästä kysymään, että mitä mieltä hän omista lapsista on. Todennäköisesti kyselen tuota asiaa syksyllä ja annan hänen nyt miettiä rauhassa muutamia kuukausia. Vai pitäisikö aikaa antaa enemmän? En ajatellut, että se lapsi pitäisi saada alulle syksyllä vaan tahtoisin silloin saada vastauksen siihen, että tahtooko hän lapsia kanssani vai ei.
olen itsekin miehesi ikäinen ja poden valtavaa vauvakuumetta...mut se nainen puuttuu!Teillä on tuota ikäeroa aikapaljon...onko liikaa?
Haluat lapsen, et tota miestä!! Eroa heti koska toi on väärin miestä kohtaan! Ota vaikka koira itelles, menee pahin kuume ohi, olet liian typerä lapsen hankkimiseen.
Tekisi mieli olla samaa mieltä tuosta asiasta. Naiset tekee aina tuon lapsikysymyksen vuoksi kaiken niin dramaattiseksi.
En ole koskaan välittänyt hankkia omia lapsia. Eukolla oli ennestään ja ne on mukavia. Mulle riittää tuo puolifaijajuttu.
Mies 37v.
Jos kaikki olisivat samaa mieltä, ei täällä olisi ihmisiä lainkaan. Jos kukaan ei tahtoisi lapsia, niin ei täällä olisi sinuakaan!
Seurustelun tarkoitus on selvittää, onko toinen sopiva elinikäiseksi kumppaniksi. Nyt on ihan selvä asia, että sun ei kannata tuhlata vuosias tuon miehen kanssa. Tää maa on täynnä miehiä, joilla on halu tehdä tommosen kivan naisen kanssa montakin lasta. Heck... poikaystäväs ( ei hän ole miehesi) ikäisillä miehillä yleensä on jo pari lasta. Voit saada lapset miehen kera kaupan päälle.