Eli tilanne olis nyt tälläinen. Olen törmännyt tosi miellyttävään naiseen, hän on henkisesti pitkälti unelmanaiseni... on samanlaista arvomaailmaa mutta kuitenkin sopivasti erilainen luonne. Olen oppinut pitämään hänestä ja mietinkin jo että tossa olis kumppaniainesta vaikka loppuelämäksi.
Kasvoiltansakin on nätti... mutta tuota. Hän on hiukan pullukka. Ei sillä tavalla että se ellottaisi minua mutta ruumiinrakenteelta hän on kaukana siitä mitä pidän ihanteena ja edes "ihan hyvä" on turhaa positiivisuutta, ennemminkin pitkälti sillä rajalla mitä pidän "juuri ja juuri hyväksyttävänä".
Itse olen varsin hyvässä kunnossa ja treenaan suht ahkerasti ja se näkyy ruumiissani sen verran kuin nyt voikin olettaa. Olen niitä hyvävartaloisia kaiffareita enkä näin sanoessani sorru vielä pissipäisyyteen.
Mun kysymykseni on että kuinka saan tän naisen helpoiten, pehmeimmin, parhaiten, kivoimmin ja positiivisimmin houkuteltua mukaan myös ruumiinkulttuuriin? Olen valmis itse näkeen paljonkin vaivaa jos siitä apua on, tuleen lenkkiseuraksi ja väsäämään kasvissapuskaa ja tsemppaamaan ja mitä tahansa, koska mä näen hänestä että hän olis myös fyysisesti upea ilmestys hyvinkin pian jos laittais siihen puoleen panostusta. Ja jos mussa on jotain vikoja niin mä olen itse valmis kehittään itseäni, jos hän sitä toivoo...
Olemme vasta tutustumisvaiheessa mutta mielenkiintoa on puolin ja toisin. Kuinka suoraan haluaisitte kuulla asiat? "Jos sä haluut että olen suhun kaikin puolin tyytyväinen niin tiputa 10 kiloa painoa."?
Nyt vinkit ja ajatukset olis tarpeen...
Kasvoiltansakin on nätti... mutta tuota. Hän on hiukan pullukka. Ei sillä tavalla että se ellottaisi minua mutta ruumiinrakenteelta hän on kaukana siitä mitä pidän ihanteena ja edes "ihan hyvä" on turhaa positiivisuutta, ennemminkin pitkälti sillä rajalla mitä pidän "juuri ja juuri hyväksyttävänä".
Itse olen varsin hyvässä kunnossa ja treenaan suht ahkerasti ja se näkyy ruumiissani sen verran kuin nyt voikin olettaa. Olen niitä hyvävartaloisia kaiffareita enkä näin sanoessani sorru vielä pissipäisyyteen.
Mun kysymykseni on että kuinka saan tän naisen helpoiten, pehmeimmin, parhaiten, kivoimmin ja positiivisimmin houkuteltua mukaan myös ruumiinkulttuuriin? Olen valmis itse näkeen paljonkin vaivaa jos siitä apua on, tuleen lenkkiseuraksi ja väsäämään kasvissapuskaa ja tsemppaamaan ja mitä tahansa, koska mä näen hänestä että hän olis myös fyysisesti upea ilmestys hyvinkin pian jos laittais siihen puoleen panostusta. Ja jos mussa on jotain vikoja niin mä olen itse valmis kehittään itseäni, jos hän sitä toivoo...
Olemme vasta tutustumisvaiheessa mutta mielenkiintoa on puolin ja toisin. Kuinka suoraan haluaisitte kuulla asiat? "Jos sä haluut että olen suhun kaikin puolin tyytyväinen niin tiputa 10 kiloa painoa."?
Nyt vinkit ja ajatukset olis tarpeen...
Vastaukset 93
Vanhimmat
minusta ei olisi mikään sen mukavampaa kuin käydä treenaamassa, lenkillä, kuntosalilla jne. mukavan kaverin kanssa. - Samoin terveelliset ruokailutottumukset on helpompi ottaa arkeen, kun molemmilla on samat tavoitteet. - Ota asia nätisti puheeksi vaan. - Saatat yllättyä positiivisesti :)
Kysy vaikka lähtisittekö yhdessä kävelylle, sulkkikseen tai jotain. - Sellaiset treffit on ihan kivat siinä missä muunkinlaiset !
tehdä itsensä vuoksi mutta jos joku komistus kysyy niin sitten ehkä.
Miten laiska sitä voikaan olla!
ei kannata mainita tekevänsä tuon siksi, että nainen laihtuisi. Hänen kannattaa ehdottaa vain yhteistä mukavaa harrastusta. Laihtumisen tapahduttua, hänen kyllä kannattaa kehua naisen upeaa ulkomuotoa.
Loppuelämän suhdetta tuosta ei kuitenkaan kehkeydy. Noin ulkonäkökeskeinen mies ei tule koskaan hyväksymään naisensa vanhenemista.
sanottu
"Noin ulkonäkökeskeinen mies ei tule koskaan hyväksymään naisensa vanhenemista."
Mistä tälläiset käsitykset juontaa juurensa?
Jos mä arvostan ihmisessä sitä että huolehtii itsestään - joka todellakin näkyy myös fyysisessä habituksessa - ei se tee musta ignoranttia sen suhteen mitä elämä oikeasti on.
Mulla on edellisestä avioliitosta kaksi lasta, joten tiedän tasan tarkkaan mitä raskaus tekee naiselle ja olen sinut asian kanssa. Samoin ei tarvi mennä peiliä kauemmas nähdäkseen mitä ikä ihmiselle tekee.
Sensijaan ihminen voi itse valita miten vanhenee ja miten hoitaa itseään ja sillä valinnalla on hyvin paljon merkitystä sekä ulkonäön että hyvinvoinnin kannalta. Näitä tarinoita lukiessani en voi kuin pudistella päätäni - onko tosiaan näin monen naisen ajatusmaailma niin naiiivi ja yksiulotteinen että "Ellen voi näyttää barbienukelta niin mitään ei kannata tehdä".
Se on aika halventavaa. Sekä itseä että myös miehiä kohtaan. Mun mielestä terve hoidettu ruumis on kaunis ja sen saavuttaminen ja pitäminen on johdonmukaista ja järkevää elämistä.
Tuntuu kuin porukka eläisi sellaista ääripäiden "joko-tai" elämää. Miksi helvetissä? Onko tasapaino jotenkin poissuljettu vaihtoehto?
"Jos mä arvostan ihmisessä sitä että huolehtii itsestään - joka todellakin näkyy myös fyysisessä habituksessa - ei se tee musta ignoranttia sen suhteen mitä elämä oikeasti on."
Niin, elä sitten niin. Eihän tuossa ole mitään ongelmaa, etsit sitten jonkun joka miellyttää sua ja elät sitten tyytyväisenä. onhan niitä varmasti paljonkin, jotka elää sun periaatteiden mukaan myös. Toisaalta jos sulle tasapaino on määritelty ihan kilon tarkkuudella, niin onhan maailmassa ihmisiä paljon. Varmasti löytyy joku sopiva, joka pitää samoja asioita tärkeinä kuin sä, jos ulkonäkö on hyvin tärkeää. Ja jos on hirveän tiukat kriteerit ulkonäön kanssa, niin sitten ne on ja saa ollakin. Jokainen valitsee itse mitä arvostaa, ja jokainen lopulta kuitenkin elää itse niitten valintojen kanssa, oli se vaikeaa tai ei.
Et voi kuitenkaan toisten puolesta päättää tai vaatia mitään, mikä liittyy toisen ihmisen vartaloon tai ajatuksiin. Et ole kukaan muu kuin sinä itse.
No jo on miehellä ongelma: nainen vanhenee... Siihen löytyy vanha tuttu "ratkaisu": ottaa niin nuoren, ettei itse kerkee näkemään naisen vanhentumista. Mikäs sen kamalampaa ulkonäkökeskeiselle miehelle, kuin lähes samanikäinen nainen. Toivottavasti ei tule oksennus...
Onneksi jokainen saa tehdä juuri niin kuin itseä miellyttää. Jostain syystä tuntuu vaan tosi pahalta mainitunlainen miesten ulkonäkökeskeisyys. Olis sitten kyse projektiosta tai mistä tahansa.
Itseäni kun ei voi vähempää kiinnostaa pari vuosikymmentä vanhemmat ukot. Mieluummin olisin yksin, kuin jonkun isäni ikäisen kanssa.
Ellen järjestää itselleni sitä mikä mulle kelpaa?
Ja kukaan ei ole sanonut etteikö toi nainen itseasiassa jokseenkin kelpaisi tuollaisena kuin on. Hänen hyvät puolensa ovat sen verran vahvat. Mutta katsokaapa peiliin, haluatteko "kelvata" miehelle vai olisiko parempi että hän näkisi aivan kaiken teissä hienona ja haluttavana? AIVAN kaiken?
Tolla naisella on chanssi saada todella hyvä, uskollinen, fiksu ja komeahko mies jos hän malttaa tehdä palveluksen sekä itselleen että mahdolliselle kumppanilleen. Ja jos mä sitten olenkin "ulkonäkökeskeinen pelle" pohjimmiltaan niin se parantunut ulkoasu koituu sen naisen eduksi jokatapauksessa miesten suhteen.
Missä tässä on se häviökohta? Missä nainen menettää jotain ryhtyessään hyvään yritykseen hyvästä syystä?
Yrittäminen on epäonnistumista?
No. Sitten ymmärrän miksi linnoittaudutte nettiin :-/
Hyvin tarkkaan missä miehen rajat on. Vanheneminen on normaalia ja sen vanhenemisen voi tehdä kahdella tavalla: Lyömällä kaiken ihan läskiksi tai sitten elämällä hyvin joka näkyy olemuksessa ja ruumiissa myös ikääntyvällä.
Tarkoitus on löytää miellyttävä elämänkumppani ja kasvaa yhteen. Yksi niistä perustuskivistä on ARVOSTUS jota osoitetaan sekä itseä että kumppania kohtaan. 20 vuodessa tietenkin menettää ruumiistaan paljon hehkeyttä mutta toisaalta sama aika kasvetaan yhteen. Siksi kunnioitus joka luodaan nuorena aikuisena säilyy muodossa tai toisessa myös vanhuuteen.
Kunnioitus niille jotka yrittävät parempaa. Loput saa jäädä kuraan makaamaan ja itkemään.
naisen kannattaa ryhtyä mainitsemaasi hyvään yritykseen, on vain ja ainoastaan kyseinen nainen itse. Kenenkään muun mieliksi ei pidä ruveta itseään muuttamaan. Sellaisesta ei hyvää seuraa.
Niin naiselle kuin miehelle tulee ikää joka päivä lisää ja sille ei voi mitään. Se on se, mikä tässä on niin harmittavaista.
Kyse voi olla laiskuudesta juuri sen asian suhteen tai yleensä asioiden henkilökohtaisesta tärkeysjärjestyksestä. - Mikäli ylipainoa ei koe liian häiritsevänä tekijänä, ei sen poistamiseksi tosiaan viitsi nähdä kovin paljon vaivaa, ellei ole erityistä motivaatiota. - Sanoisimmeko tupakoijaa laiskaksi, jos hän ei tahdo lopettaa polttamista itsensä takia, mutta siksi, että tyttöystävä sitä pyytää. - Ehkä ?
Kuitenkin minun mielestäni tässä keskustelussa on oltu kauhean jyrkkiä tuota aloittajaa kohtaan. Minusta hän kuullosti siltä, että hän aidosti tahtoo tyttöystävänsä parasta ja on nytkin antanut itsensä rakastua, vaikka hänen arvomaailmansa on osin erilainen tytön arvomaailman kanssa.
Toivotan vain lämpimästi onnea hyvälle suhteelle ja mukavia yhteisiä hetkiä liikuntaharrastuksen sekä ruoanlaiton parissa ;)
katsos kun nainen ei halua varsinaisesti olla kelpaava, ei halua olla hieno ja haluttava.. Niitä on aina ja kaiken voi aina silloin korvata, vaihtaa toiseen tai etsii uuden, näin helppoa se on. Nainen haluaa olla rakastettu ja rakastaa. Siinä on kriteerit, joista ei voi tinkiä, joita ei voi ostaa miellyttämisellä, eikä kelpaamisen todistelulla. Eikä sitä voi vaihtaa pois.
Nainen haluaa olla rakastettu omana itsenään. Ei oikein riitä riitä naiselle, että mies kelpuuttaa, ei käy sekään, että mies ihannoisi, vaan jos mies rakastaa, se riittää.
Miksi tunteet on aina joku kaiken pyhittävä asia? Pelkillä Tunteilla on tehty tosi paljon huonoja ratkaisuja maailman sivu. Suhteet saattaisivat säilyä ehkä vähän pitempään, jos parisuhdevalintoja tehtäisiin enemmän tyyliin: "tuo ihminen on mulle hyvä valinta, ja kyllähän mulla on tunteitakin".
etkä fiksu mies. Hyvä ja fiksu mies ei koskaan sanoisi tuollaisia asioita kuin sinä. Toivon, että se naisparka pääsee sinusta eroon. Samaa mieltä olen myös edellisen kirjoittajan kanssa; etsi nainen, joka JO NYT täyttää ne sun vaatimukset, äläkä vaadi tuota naista muuttumaan! Ja btw. minä haluaisin mieluummin vain kelvata hyvälle miehelle, kuin olla joku ihanne sinun kaltaisellesi.
rakasta kuin itseään.
etsisit itsellesi sellaiset joka sulle valmiiksi sopii? sellaisen joka on sun mieleen?
Olet liikuttava!
Kerro vaan rehellisesti... Itse arvostaisin tässä kohtaa rehellisyyttä. Jos on varaa tiputtaa 10 kg, on se tarveydenkin kannalta parempi vaihtoehto kuin kantaa liikakiloja. Voi olla että nainen ensteks vähän loukkaantuu, mutta myöhemmin on vain tyytyväinen, kun olet rehellinen.
Samalla tulet kertoneeksi jotain itsestäsi. Naiselle se voi olla arvokasta informaatiota, kun hän ei vielä tunne sinua. Haluaahan jokainen (luulisin), että se olisi juuri se sisäinen kauneus, joka vetoaa, niin kuin nyt on käynyt, eikä pinnallinen ulkonäkö. Nainenhan olis voinut saada toisenkinlaiset kuoret eikä hän noitakaan ole itse valinnut. Minusta nainen voi pelkästään ymmärtää, jos kerran olet häneen kaiken puolin tyytyväinen muuten.
Parhaiten saa houkuteltua ruumiin kulttuuriin, kun pystyy myymään ajatuksen naiselle: saat näin ihanan miehen, jos pienenet, mutta silloin se myös velvoittaa sinua pysymään sellaisena, ettei nainen ole turhaan laihduttanut. Motivointi on helppoa, jos itse olet kävelevä esimerkki liikunnan hyvistä vaikutuksista.
Mitäpäs, jos tyttö omalla tahollaan ajattelee, että tuota sinun jatkuvaa salilla ja pururadalla juoksenteluasi pitää vähän vähentää? Ehkäpä hän punoo juonia siitä, kuinka ujuttaa suuhusi pullaa silloin tällöin ja pitää sinut sängyssä koko päivän salilla juoksemisen sijasta. Ei ehkä, mutta jos kuitenkin.
Vakavasti ottaen, ehtojen asettelemisesta ei seuraa muuta kuin harmia. Jos tyttö ei innostukaan sinun määräämästäsi elämäntyylistä, hän joutuu stressaamaan painonsa (ja koko ulkonäkönsä) vuoksi, kunnes ennemmin tai myöhemmin koittaa se aika, kun sinun mielipiteilläsi ei enää olekaan merkitystä.
Etsi itselleni sellainen tyttö, joka kelpaa sinulle ehdoitta. Vaikka pukisit tyytymättömyytesi kuinka söpöihin sanoihin, taustalla on aina määräily ja kiristys. Sille ei parisuhdetta kannata perustaa.
Tuohon ei ole mitään lisättävää. Toivottavasti ap:kin ymmärtää asian, ja tekee neuvosi mukaan. Suhde kyseiseen naiseen ainakin on tuhoon tuomittu. Toivon, että hän lähtee muille metsästysmaille, ennen kuin särkee tytön sydämen perinpohjaisesti.
Olen kanssasi ihan samaa mieltä. Ei kannata perustaa koko parisuhdetta.
ei kannata. Jos toinen ei kelpaa sellaisenaan, ei kannata. Voi tulla sairauksia, raskaudet tuoda kiloja, lääkkeet turvottaa, elämä mennä hankalaksi niin ettei pysty/ehdi/ olemahdollisuutta liikkua aina. Se olis siinä. Todellinen rakkaus muka. Hah.
Sinun rakkautesi pitäisi ostaa laihduttamalla. Toivon vaan, että jos joku laihtuu se lähtee itsestään eikä kenenkään miellyttämisen tarpeesta ja siitä, että sinä vaikkakin pumpuliin käärityin uhkauksin, mutta kuitenkin yrität saada toisen muokkautumaan omiin tarpeiisiisi. Rakastan sua, jos laihdut..
Suomeksi näin, mutta veitsenterä käärittynä pumpuliin siinä on kuitenkin alla.
Jos sä et arvosta ihmistä itsenään ja sellasena kuin on, sä et arvosta. Ei se tule riittään sulle koskaan. Turha on itseään ja toista sillä kiusata ja maailma on täynnä laihoja ja anorektisiakin naisia, jotka on tukka putkella rientämässä miellyttämään ja nöyristelemään varskin itseään noin kehuvaa miestä, kun kuvittelevat, et siitä se onni lähtee.
Katkera läski.
ei suinkaan katkera, vaan ihminen, joka tietää, ettei kenenkään hyväksyntää osteta tasan millään. Siitähän sitä vasta katkeroituis, kun tajuis lopulta, et kun toinen ei aidosti välitä, ennenkuin muutut hänen kaltaisekseen ja teet kaiken, ja lopulta tajuis ettei sekään mitään aitoa tunnetta ole, vaan sitä vain, et olis "upea ilmestys" toisen mieliks ja esiteltäväks. Heh, veiskö salille, jotta muutkin sais tuijottaa vai missä vois tästä ottaa kaiken irti? Ja jos miehen mielestä on tärkeää olla laiha, silloin emme voi muuta kuin kunnioittaa hänen mielipidettään ja toivotella onnea että sellainen onni löytyy. Ja hienoa, että hän tietää, mikä on hänen elämässään tärkeää ja osaa etsiä sitten sellaisen ihmisen. Sehän säästää toisiltakin aikaa ja vaivaa, kun on kerralla selvää, mikä on olennaista.
Nöyristely ja miellyttämisenhalu ei ole mitään itsearvostusta. Ja kuka luottaa ihmiseen, joka sanoo, että muuten ok, mutta tee näin ja noin.. Vaikka miten pehmeästi iskis, niin sehän siinä on taustalla, et pitäis olla toisen mielestä sitä ja tätä, et kelpais. Ehkä joillakin naisilla on varaa olla välittämättä toisten mielipiteistä, vaikka se ei aloittajaa innostaisikaan. Ja kun ne vaatimukset ei lopu siltä, joka alkaa väsään ehtoja ja vaatimuksia. Entäs jos nainen ilmoittaisi, että alappas sinä harrastamaan taitovoimistelua vaikka, et saisit tota notkeutta, kun alat olla vähän köntys tosta bodaamisesta, kun mä muuten hyväksyisin sut, mut ei näin jäykkänä..
Ei vaikka saisi paskaa niskaan muilta, kuten sinulta.
Ymmärrän periaatteessa pointtisi. Toisaalta myös aloittajaa.
Minkä verran elämäntapamuutoksia saa ja kannattaa toivoa? Vai pitääkö ihminen aina ottaa sellaisenaan?
Entä jos nainen ihastuu mieheen, jolle kuitenkin olut maistuu liikaa ja liian usein? Saako asettaa toivomuksen tai ehdon: jos rajoitat juomistasi, suhteellamme on tulevaisuutta? Kuka tietää jos se mies juokin liian usein osittain siksi, että elämänkumppanin puute painaa mieltä.
joo on niitä typeriä naisiakin, tiedän, jotka ihastuu tuollaisiin. ASettelee ehtoja ja muuta. Tuhoon tuomittuja. Itsensä pettämistä. Saa asettaa mitä hyvänsä, mutta jos totuutta katsoo silmiin, tietää, ettei pullon kanssa ole koskaan kilpailtu. No se tästä paasauksesta. Typeryytensä saa valita myös.
En vertaa alkoholia, koska se on monille sitteen vähän ihan oikeasti isompi ongelma kuin se, että sipsipussi tai karkki maistuu.. Vähän eri mittakaavassa ongelmat minusta. Ainahan se syy ryyppäämiselle löytyy ja ryypätessä varsinkin se elämänkumppanin löytyminen vaikeutuu. Oravanpyörä.
Mutta asiaan, minusta lähtökohdat pitäis olla yhteisiä, että molempien parasta molempien mielestä ja molemmat tukis toisiaan, siis yhdessä. Ei toisen lähtökohdista käsin, vaan molempien ja molempien hyväks. Ihan konkreettisesti vaikka diabetes, toinen syö omia eväitään, toinen joutuu katsoon kaiken. Tietysti on helpompaak, jos toinen auttaa ja tekee sopivia ruokia molemmille, mutta jos ei tee, vaatimiset on aina hankalia tilanteita. Ei niin, et siivoo sä, mä lähden lenkille, vaan et kumpikin huolehtii molemmista ei itsekkäästi itsestään ja syytellen toista, näinhän sen pitäis mennä minusta.
jotkut naiset ei edes halua laihduttaa, koska oleminen kaikenmaailman rautakalleille "fyysisesti upea ilmestys" ei noin syvällisemmässä mielessä kovasti ehkä viisasta naista kiehdo välttämättä kärpäsenpaskan vertaa. Voi olla, ettei hänellä yhtään kuule kiinnosta se, mitä mieltä joku omasta mielestään täydellinen mies on hänen ruumiistaan. Naisella on oikeus ruumiiseensa ja ajatuksiinsa ja sen käytöstä ei päätä yksikään mies, ei vaikka mies olis minkälainen ja miten hienona itseään pitäisi. Perfektionismi on ihan ok asia, kunhan ihmiset tyytyy elämään omaa elämäänsä, eikä tunge vaatimuksiaan muiden elämään.
Toinen katkera läski.
onko sulla itsellä joku ongelma itsesi hyväksymisen kanssa vai joku miellyttämisen halu ja vaatimukset toisille, jos et halua hyväksyä, että on erilaisia ihmisiä ja erilaisia mielipiteitä siitä huolimatta, että sinä itse haluat solvata ja haukkua? ja kaikki eivät elä ja ajattele kuin sinä.
Maailma on täynnä ihmisiä, jotka osaa aina vaatia ja haluta ja haukkua päälle, jos kaikki ei mene heidän mielen mukaan. Se on jokaisen oma asia miten niihin suhtautuu.
..hiih... katkera läski on teillä jutut :)...
Mistähän sä sen päättelit. Minusta olipa kyse mistä tahansa asiasta, niin mielestäni ihmisen on aina oltava oma itsensä ja toisen on hyväksyttävää toisen ihmisen sellaisenaan tai sitten vain jätettävää.
kannalta mitä on takana, kun mies esittää juuri tällaisia ehtoja ja vaateita, niin kyse on projektiosta. Mies projisoi naiseen omia, itseen kohdistuvia pettymyksiä ja tyydyttämättömiä kunnianhimoja, ja näin pääsee miettimästä niitä itse. Ajatuksena on että jos tuo nainen tuossa olisi parempi niin minäkin olisin. Kaikki muut miehet kadehtisi minua ja ajattelisi että siinäpä vasta sälli.
Näin se vaan on.
Ihminen on kokonaisuus, ei jotain sellaista, jonka voi kasata kokoon itseä miellytävistä palasista. Tämän naisen kokonaisuus on sellainen, joka ei sinua miellytä. Kun sinulle yleisesti ihanteena pidetty fyysinen upeus on kerran noin tärkeää, mene ja etsi sellainen, joka jakaa tämän arvon kanssasi. Ei luulisi olevan vaikea löytää.
Parahin Ken!
Etsi itsellesi Barbie.
Lenkille.. Tai viet muka katsomaan salille..mitä vempaimia siellä on josko hänkin innostus niistä..Et tietenkään ehdota sitä itse.
Et rakasta, etkä koskaan tule rakastamaan jos rakkaus on muutamasta kilosta kiinni. Nainen ei pysy nuorena eikä timminä koko elämäänsä. Mahdolliset raskaudet ja pahimmassa tapauksessa sairastelu jättävät jälkensä ihoon ja kehoon. Kannattaisi ehkä tyytyä siihen peiliin tai sitten hommata toinen, paljon pinnallisempi puolisko.
On varmaan sanomattakin selvää, että mikään "pudota painoa, niin kelpaat mulle" - juttu ei tule pitkällä aikavälillä toimimaan. Nainen voi jopa hetkeksi laihduttaa vuoksesi, mutta siitä saattaa sitten taas poikia suhdetta muuten haittaava ulkonäkötrauma. En suosittele.
Olen nainen, ja olen viime vuosina tehnyt aika paljon töitä tuon ruumiinkulttuuriin ryhtymisen suhteen. Omalla kohdallani olen huomannut tärkeimmäksi sen, että liikunnan pitää tuottaa iloa. Velvollisuudesta ja pakosta sitä pystyy kyllä harjoittamaan pitkäänkin, olen kokeillut sitäkin. Pysyviä tuloksia saa aikaan, kun liikkumisen motiivi on siitä tuleva hyvä olo ja onnistuminen. Lisäksi vielä sen ymmärtäminen, että epämukavuutta voi liikkuessa sietää tietyn määrän, jotta tulee se hyvä olo.
Liikunnan ilo on hieno lahja, jos sen pystyy toiselle antamaan. Sitä ei kuitenkaan pysty ottamaan vastaan, jos itsellä ei ole intoa. Vaikea yhtälö, ei mahdoton.
Minun neuvoni on, että yrität tunnustella, mikä naisen mielestä olisi mukava liikuntalaji. Älä suosittele niitä, mistä itse pidät, vaan yrittäkää oikeasti löytää hänelle mieluinen. Rohkaise, älä vaadi. Meitä ei-niin-liikunnallisia tyttöjä on painostettu ihan riittävästi koulun liikuntatunneilla! Jos hän pitää musiikista, jokin tanssikurssi saattaisi olla avain liikuntaan. Luonnossa viihtyvä voisi lähteä patikkaan ja sieniretkille. Jos paino tekee liikkumisen hankalaksi, uiminen ja vesijumppa voisivat olla se juttu.
Jonkinlainen tunnustuspalkinto. Paras vastaus mitä olen saanut täällä, vaihtoehtoineen ja ajatuksineen kaikkineen... Kiitos :)
tietää se, kuinka sinut tyttö on vartalonsa kanssa, eli miten suureksi ongelmaksi hän ylipainonsa kokee. Nimittäin jos tytön / naisen mielestä hänen vartalonsa ei ole esittelykunnossa, ovat uinti, vesijumppa saati mitkään kylpyläkäynnit täysin poissuljettuja ainakaan seurustelukumppanin kanssa. - Itse tai tyttökaverin kanssa harrastettuna toki esimerkiksi vesijuoksu on todella hyvä liikuntamuoto.
Jos timmissä kunnossa oleva poikaystävä ehdottaa pullukalle tytölle yhteistä uimahallikäyntiä, siitä saattaa tulla melkoisen kiusallinen tilanne... Kävelylenkki olisi sittenkin "turvallisempi" aloitus yhteiselle projektille.
Olisi mukava kuulla jossain välissä, oletteko päässeet asiassa eteenpäin....
Kuntoiluun innostamiseksi voisi hyvin käydä lahjakortti (jäsenkortti, sarjalippu tai vastaava) tanssiin pohjautuvaan ohjattuun liikuntaan, bailatino :D tai vastaava on hurjassa suosiossa, hiton hauskaa ja äärimmäisen tehokasta! Ja mikä parasta, sen voi mieltää ensin hauskaksi, vasta toisena liikunnaksi. "yksi mun kaveri kertoi että sen vaimo käy tuollaisessa ja on ihan hulluna siihen -kuulemma ihan mielettömän kivaa. Ja kun sä tykkäät tanssimisesta ja mä en osaa tanssia niin aattelin että voisit tykätä tästä. Ni et lähe millekään tangokurssille mua sit raahaamaan :D"
***
tuon kanssa, nimittäin jollei tiedä toisen liikkumisesta mitään ja haluista tanssia... Itse en pysty käymään noilla tunneilla, missä musiikki on pääasia ja sen tahtiin liikkuminen. Mulla ei ole rytmitajua ollenkaan. On ikuiset traumat vanhojentansseista ja joistakin jumpista, missä tehtiin musiikin tahtiin juttuja.Sitä geeniä ei mulla vain ole. Eli kannattaa ehdottomasti varmistaa ennen lahjakortin ostamista, että musiikkiliikunta on mieleistä. Mä olen musiikin suurkuluttuja, kuuntelen paljon ja hoilaan mukana, mutta en osaa kyllä laulaakaan:) Silti se tuottaa suurta iloa ja moni onkin pyytänyt mua vastaaviin harrasteisiin, mutta siitä ei vaan tule kuin pahaa mieltä itselleni kun en pysty en kykene. Nappulat korviin ja juoksemaan on mulle tapa liikkua musiikin kanssa. Ahdistuisin ihan hulluna, jos saisin joltain lahjakortin bailatinoon tai vastaavaan, ei vaan ole kaikkien naisten juttu kuitenkaan, sori.
Ap itse toivottavasti tuntee naistansa sen verran että osaa sanoa sopiiko moinen vai ei. Itse kuulun niihin joille se sopii, se ei liene yllätys, siksi se tulikin mieleen.
Tässä aiheessa pitää olla varovainen sanoi itä sanoi ja teki mitä teki. Ulkonäkö ja paino ovat naiselle, useimmille veikkaan, oman partnerin kohdalla arimpia paikkoja.
***
Pysytkö nyt kävelemään suhteesta ja jättämään kaiken? Jos pystyt niin asiahan eí ole ongelma. Jos et pysty vaan tunteita on jo syntynyt, ota vaikka asia hellävaraisesti puheeksi. Voihan olla että hän suhtautuu siihen hyvin koska on miettinyt laihduttamista jo pitkään ja sinä toimit vaan kannustajana. Sitten jos näin ei ole niin voi ottaa nokkiinsa. Älä tosin tässä mua kuuntele. En ole kärsinyt ylipainosta, joten en tiedä omakohtasesta kokemuksesta miltä se tuntuisi.
Onhan se kiusallista, jos muuten ihanassa ihmisessä on tuollainen 'vika'.
Itse kun tapasin nykyisen avomieheni, ajattelin että muuten mahtava tyyppi, mutta juo vähän liikaa mielestäni. Mutta tunteet ja muut ominaisuudet voittivat. En ole koskaan kuvitellutkaan voivani muuttaa häntä. Hän itse asiassa juo vähemmän nykyään, en missään vaiheessa ole nalkuttanut asiasta, mutta pari kertaa ottanut puheeksi että terveyssyistä kannattaisi hillitä, ja omilla juomatavoillani (en kyllä itsekään mikään absolutisti ole) vaikuttaa.
Mieheni on ns. komea ja tavatessamme oli varsin 'timmi', mutta koska ei tee enää fyysistä työtä niin on hieman pyöristynyt - en rakasta häntä yhtään sen vähempää!
en yleensä vastaile täällä aktiivisesti mutta ihan oikeesti kyselettekö tosiaan täällä ko.....hih..:)
ja tuo pissipäisyys oli se hienostunut ilmaisu. jota en nyt ihan ensimäisenä uskoisi miehen suuta lausuttuna kuulevan
Ei en anna täällä mitään vinkkejä kuinka rohkenisinkaan,mutta ihan kauheeta jos henkilö :) väsäisi minulle kasvis :) sapuskaa
ihan kauhee sana on sapuska. hyyyi.
toivotaan että tuo fyysisesti upea ilmestys nyt huomaisi kuinka erinomaisen kaiffarin saisi valmentajakseen.
Onnea :).. oikeesti.
:) tunnustus palkinto...hihih....
tykästynyt urheilulliseen mieheen. Älä missään nimessä sano suoraan, se jättää naisen sisälle sisälle syvät arvet ikuisiksi ajoiksi. Koska olet urheilullinen ja syöt terveellisesti niin tyttöystäväsi muuttuu samalla liikunnallisempaan ja terveellisempään suuntaan, niinhän suhteissa usein käy koska aletaan viettämään aikaa yhdessä ja tekemään asioita yhdessä. Jos maltat odottaa puolikin vuotta niin kilot voivat tippua huomaamatta. Kyllä nainenkin haluaa varmaan olla "parhaimmillaan" edessäsi OMASTA tahdostaan joten ota eukko ja huomaat että hitsaudutte noudattamaan samantyyppisiä elämäntapoja. Voihan olla että nainen on tunneliikkuja ja tunnesyöppö joten kun yksinäisyys häviää, naisella ei ole syytä täyttää elämäänsä syömisellä. Itselläni paino sahaa ylös ja alas elämän mukaan. Samojen elämänarvojen löytäminen on NIIN harvinaista, ettei 10 kilolla ole siihen verrattuna mitään merkitystä. On MIELETTÖMÄN hienoa että olet löytäny ihmisen jonka kanssa arvot kohtaavat. Onnea sinulle ja teidän onnellenne jatkoon !
jolle ylipainosta olisi huomautettu en voisi jatkaa tai luoda suhdetta koska aina olisi tunne ettei toinen hyväksy vaikka olisi minkälainen. En myöskään voisi suudella tai rakastella kyseisenlaisen miehen kanssa koska hän olisi jo haavoittanut liian syvästi.
10 kiloa on helppo ottaa pois. Väsymys treenin jälkeen on vain heikkous poistumassa kehostasi. ITsekuria vain peliin.
miehen vuoksi. Itse painoin 30 kiloa vähemmän kun tapasin ihastukseni eikä hän huolinut minua silloin, eikä hän huoli minua nyt. Silloin on parempi pysyä ystävinä jos ulkonäkö vaikuttaa rakkauden tai hyväksymisen määrään.
jää laihdutuksen jälkeen roikkumaan ja raskausarvet jäävät ikuisesti näkyviin? Jos haluaisit hänen olevan täydellinen painonpudotuksen perusteella niin olisitko häneen kuitenkin epätyytyväinen em. syistä? Vai haluatko hänen seuraavaksi menevän ihonkiristysleikkaukseen ja laserhoitoihin? Vai kiinnitätkö lopulta hänen painoonsa huomiota vain siksi että muut voisivat pitää häntä ylipainoisena? Sanoit
"oppineesi" pitämään hänestä... Aika laimealta kuulostaa vaikka arvotkin ovat kohdallaan. Olisiko hän sinulle lopultakaan nainen jota rakastaisit ja kunnioittaisit yli kaiken ja olisit hullaantunut häneen ja hänestä huumaantunut? Vai enemmänkin järkisyistä yhdessä sillä kyllähän "tuommoinen menee" kun arvotkin ovat kohdallaan. Antaisitko naisen rakastaa sinua ehoitta ja palavasti, sittenkään?
EI HALUA MUUTTAA
Ei teillä tule olemaan tulevaisuutta yhdessä, mikäli hänen painostaan huomautat. 10kg on kuitenkin niin vähän ylipainoa, että varsinkin jos nainen on kasvoistaan kaunis ja luonteeltaan mukava, niin todennäköisesti löytyy miehiä, joiden mielestä hän on täydellinen. Miksi hän valitsisi sinut, jolle hän ei omana itsenään kelpaa, jos vaihtoehtona on joku kenelle hän olisi täydellinen?
hyvin usein ihmiset käyttävät ilmaisuja kuten:
onko sinut vartalonsa kanssa,
kuinka kantaa itsensä jne. ihanko totta nuo kriteeritkö ovat niitä joilla saa huippu pisteet. :) Tiedoksi jos ja kun huomaatte että olen pudottanut painostani ehkä muutaman kilon älkää hyvät ihmiset kuvitelko että miehen takia tai jotain yhtä rahvaan omaista.
Tiedoksi ! ainoastaan että Viktooria :) ceellä Bekhami farkut sekä iltapukuni sopivat istuvat näyttävät tyylikkäämiltä vartalollani ....
Ihminen on kokonaisuus. Siihen kokonaisuuteen ihastutaan ja rakastutaan. Siinä ei luoda ehtoja ja kiristetä. Mitä, jos se nainen sanoo, että olet muuten täydellinen, mutta liikut liikaa? Lopetatko liikunnan? Et varmaankaan.
Nainen liikkuu, jos hän tuntee siihen tarvetta. Se into tulee sisältä, itsestä. Ei muiden miellyttämisestä. Naisen keho ei ole luotu miesten miellyttämiseen. Sen ei tarvitse olla upea ilmestys. Se voi olla sitä joillakin luonnostaan, joillakin kovan työn tuloksena. Mutta sen ei missän tapauksessa sitä tarvitse olla.
Älä lähde arvostelemaan muita tai asettelemaan ehtoja. Hyväksy hänet sellaisenaan kuin hän on. Voihan olla, että hän innostuu kanssasi liikunnasta ja terveellisestä ruokavaliosta. Ainahan sinäkin voit sairastua, etkä voi liikkua. Oletko silloin vähemmän viehättävä ihminen lisäkilojesi takia vai yhtä rakastettava kuin nytkin? Ihmisen arvostus pitäisi lähteä muualta kuin ulkonäöstä.
Ja en ole katkera läski, jos sitä kohta joku ehdottaa.
Olet ihastunut, sekin menee ohi. Älä välitä. On nimittäin niin, että noiden suurläskien (siis ei vain vähän ylipainoisten) ominaisuus on vain yksi: LAISKUUS
Minäkin otin eka muijani sellaisen "ikuisesti laihduttavan", joka 13 vuoden aikana kyllä koitti 50 eri laihdutus konstia. Tulokset oli siinä, että kerran lenkille ja "ei toi oo must mukavaa". Syöminen meni siihen, että normiruokailuaikaan vedettii vain salaattia yms "kevyttä" (jolloin aineenvaihdunta vain edelleen hidastuu) ja kaikilla väliajoilla "pitää mun jotai saada kun on nälkä" vedettii sitte suklaapatukoita yms (vaikka salaa). Ja ihmetys oli kokoajan suurensuuri kun vaa ei millään meinannut laihtua. SYY: LAISKUUS
Sellanen ämmä joka on suurläski on vain niin helvetin laiska ja se ei siitä mikskään muutu, päinvastoi - se vaan lihoo enemmän ja enemmän lisää, katto vaa 10vuoden päästä se on vielä 5 kg lihavampi.
Jos oot fiksu, älä tuhlaa aikaas moiseen, on niitä muitakin.
Ja ämmien on tähän ihan turha vastata, että "voi se olla perinnöllistäkin", katsos mä oon kyllä sen 13 vuoden aikana kuullu kaikki mahdolliset tekosyyt.
siihen kokonaisuuteen. Johon kuuluu MYÖS se lihavuus, ja turha väittää että lihavuus on vain ulkonäköseikka. Lihavuus on passiivisuutta. Passiivisuus ei taas ole monen miehen mielestä ihailtava ominaisuus, mutta minkäs teet, jos nainen on passiivinen ja väittää vakavana olevansa aktiivinen. Must se o helppo nähdä jo päältä, jos se on läski se on passiivi jos hoikka se on aktiivi. Ei muakaan pienet ylipainot haittaa, mutta kierrän läskit kyllä hyyyyvin kaukaa.
Useimmille naisille on todella vaikeaa ja vaarallistakin pysytellä tämän ajan ihannepainossa. Miesten odotukset naisia kohtaan perustuvat epärealistisiin lehtien retusoituihin mallikuviin joissa esitetään täydellisiä anorektisen laihoja naisia. Naisella on luonnostaankin suurempi rasvaprosentti kuin miehillä. En puolustele sairaalloista lihavuutta, mutta joku järki tässä touhussa ja miesten vaatimuksissa pitäisi olla. Yhä useampi ja yhä nuorempi tyttö sairastuu syömishäiriöön halutessaan saavuttaa tuon "ihannepainon". Siihen kun yhdistetään vielä suomalaisten miesten tyypillinen kyvyttömyys ihailla ja kehua naistaan niin onkos tuo nyt ihmekkään kun naiset ovat onnettomia. Pelkällä nälkälakolla ja itsensä täydellisellä kiduttamisella saavuttaa sen vartalon joka lehtien malleilla on. Normaali ruokavalio kohtuullinen liikunta ei tähän useimmilla naisilla riitä vaan se luonnollinen pyöreys on olemassa.
yks paskanpuhuja, kuten olettaa sopi, joku helveti läski, muuta turkki siellähä ne diggaa teistä. Et sitten YMMÄRTÄNYT idiootti suomen kieltä? En puhunut niinkuin sinä IHANNEPAINOSTA. Tuo on JUURI 1 ärsyttävistä piirteistä läskeissä, kun MUUT sanovat "hervottoman läski" sinä sanot "hiukan liikaa kiloja", kun muut puhuvat "pitäisi pysyä kohtuuden rajoissa tuossa lihavuudessa", sinä mulkku taas vähättelet (koska olet niin laiska) ja puhut "pitäiskö olla ihanne painoinen" tai "ai malliko vain kelpais". 0,000001 % hakee mallinpainoisia, 95% hakee kohtuudella noin normaalipainoisia (joko hieman alle tai yli, riippuen pituudesta, mutta n. 5-8kg), sä taas olet 15-20kg ylipainone ja sanot "olis vähän laihdutettava". Tohon on vain 1 päätelmä: LAISKA
kuten sanoin, että tulee taas KAIKENLAISIA selityksiä laiskoilta ämmiltä, jotka koittaa keksiä puolustusta siihen miks on läskejä, kuten "Naisella on luonnostaankin suurempi rasvaprosentti kuin miehillä. En puolustele sairaalloista lihavuutta, mutta joku järki tässä touhussa ja miesten vaatimuksissa pitäisi olla. Yhä useampi ja yhä nuorempi tyttö sairastuu syömishäiriöön halutessaan saavuttaa tuon "ihannepainon"
jokatapauksessa naisella ei ole mitään velvollisuutta edes kuunnella aloittajaa, saatikka sit tehdä yhtään mitään mitä muut haluaa, tai edes pitää aloittajasta.
Vaikka aloittaja sais millaset hermostumiset tahansa, niin omapahan oma ongelmansa. Tahtoo kontrolloida ja asetella muiden elämään ehtoja, mut kun se ei vaan mene niin. SE tuntuu olevan käsittämätöntä näille kaikkitännemullehetimämäärään-tyypeille, ettei maailma pyöri niiden ympärillä.
Eli jokainen elää loppupelissä omaa elämäänsä ja pitää siitä omasta navastaan huolen, eikä kaivele naapurin napaa.
Eletään tytöt ihan rauhassa kilojen kanssa tai ilman, ja pidetään mukavista miehistä, jotka tajuaa missä menee oman elämän rajat ja missä muiden.
"yks paskanpuhuja, kuten olettaa sopi, joku helveti läski, muuta turkki siellähä ne diggaa teistä. Et sitten YMMÄRTÄNYT idiootti suomen kieltä? En puhunut niinkuin sinä IHANNEPAINOSTA"
Mistä vitusta sinä sen tiedät minkä painoinen minä olen....ja minkä minä sille voin että sun henkinen kykysi on juuri ja juuri 15-vuotiaan tasolla. Eikö sulle ole opetettu lainkaan itsehillintää? Päästelet suustasi ihan mitä sattuun loukkauksia ihmiselle jota et edes tunne. Jaa että vielä idioottikin? Tais tuo mun kirjoitus tosiaan osua ja upota kun noin paljon rupes ottaan kupolista. Tiesinhän minä että oon jälleen kerran oikeassa :)!
ps. en ole ylipainoinen....
"Päästelet suustasi ihan mitä sattuun loukkauksia ihmiselle jota et edes tunne"
Taas osu ja uppos! Ollaan oikealla palstalla NAISEN LOGIIKKA. En sitten tunne sua millään lailla viestistäs, mut SÄ kyllä tunnet mut mun viestistä? Kun kuulut niihin ITSESI mielestä HYVIIN ihmistuntijoihin, kuten 99% suomalaisista ämmistä (todellisuudessa 0, 5% kuuluu siihen) ja sanot "Tais tuo mun kirjoitus tosiaan osua ja upota kun noin paljon rupes ottaan kupolista" ja "henkinen kykysi on juuri ja juuri 15-vuotiaan tasolla".
Niin, että sanopa missä SÄ olet oikeassa. Sun henkine tasos voi olla minkäikäne tahansa, mut sun looginen ajattelukykys on 1 vuotiaan tasolla. Olin siis oikeassa:
OLET idiootti!
No itseasiassa se on vähän geneettistä. Mun äiti on hoikka ja mä olen hoikka. Saman kokoisia ollaan. Hän päälle 60 ja mä kohta 30. Ja ei nyt mitään kauheen aktiiveja olla. Harrastan joogaa, mutta en mitään hikijumppia. Sitten on ihmisiä, jotka on ammatiltaan kunto-ohjaajia, joilla on läskiä enemmän kuin mulla (tosin myös sitä lihasta).
Oon tullut tulokseen, että mä kulutan jotenkin enemmän, siis mun aineenvaihdunta on vilkasta. Lisäksi mä en syö niin paljoa.
Tietysti lihavat ei liiku niin paljoa, jos ovat selkeästi lihavia. Mutta pieni pullukkuus ei välttämättä kerro laiskuudesta eikä hoikkuus aktiivisuudesta.
voi kauhia ku pojua nyt kiukuttaa naiset. Tui tui...elähän nyt kovin riemastu. Mene vaikka vihanhallinta kurssille, siitä saattaisi olla apua sulle purkamaan tuota sun ääretöntä naisvihaasi.
Ai missä minä olin oikiassa...no ainakin siin mitä tuohon ensimmäiseksi kirjoitin. Njaa ihan tuosta sun kirjoitustyylistäsi päättelin sen sun tasosi vaikka enhän minä sitä mitenkään voi tietää. Taisin arvioida sen yläkanttiin?
ensinkään mua ei kiukuta vähääkää, nauttaa toi sun asentees. tui tui
mene vaikka peruskouluun, siinä on sulle jo tekemistä.
Olet edelleen väärässä. Luepa uudelleen toi mun eka viesti ja AJATTELE aivoillas, sun kirjoitustyylistäs, mä huomaan, että olet tosiaan logiikaltasi 1 vuotiaan tasolla.
hui, nyt minä kyllä yllätyin perinpohjaisesti! En tiennytkään että sinä olit tämän viestiketjun aloittaja! Päättelin aloituksen perusteella kyseessä olevan henkilön joka pystyy ihan asialliseen keskusteluun ja sietämään myös ihan omasta näkökulmastaan poikkeavia uusia näkökulmia, mutta kuinka väärässä olinkaan suhteesi. Sitten yhtäkkiä kuvioon astui mukaan puskista joku toisia nimittelevä angstaaja, olet oikeassa kyllä ihmistuntemus voi pettää monestikkin. Ei ois nimittäin tuosta aloituksestasi uskonut ihan heti miten sinä todellisuudessa lihaviin naisiin suhtaudut....mutta hyvä ku paljastit todellisen luontosi tässä vaiheessa, enpä jää sit enempää tätäkään keskustelua miettimään.
Kyllä mulle voiski tehä toi peruskoulun uusimen terää..siitä kun on jo aikaa. Juu, sovitaan vaikka niin, että olen idiootti ja läski, ihan miten vaan XD.
sanot "höpönlöpöä" mun kirjoituksesta ja
"useimmille naisille on todella vaikeaa", mikä siinä on vaikeaa, olla syömättä niitä suklaapatukoita? "ja vaarallistakin pysytellä tämän ajan ihannepainossa" tällä tarkoitat niitä anorektikkoja, joita ne 0,000001 % miehistä ihailee? Ja sitten "miesten odotukset naisia kohtaan perustuvat epärealistisiin lehtien retusoituihin mallikuviin joissa esitetään täydellisiä anorektisen laihoja naisia". Millä perusteella LUULET, että miehet ihailevat juuri noita anorektikoita. Veikka perusteluiksi sitä, että olet itse hyvin lihava ja koitat VÄHÄTELLÄ asiaa itsellesi ja samalla "manipuloida" muita, ja sama vähättely jatkuu, "naisella on luonnostaankin suurempi rasvaprosentti kuin miehillä", kyllä tulee kaikenlaista tekosyytä, ettei tarvisi tehdä lihavuudelleen mitään. Monet lihavat ihmiset ovat kyllä mukavia samoin kuin ei lihavatkin, mutta se että sanotaan lihavuuden olevan VAIN ulkonäköseikka, minusta se on enemmänkin elämänasenne, ja tuo vaikuttaa monesti kumppanin valintaan. "mutta joku järki tässä touhussa ja miesten vaatimuksissa pitäisi olla" Naisilla on kuule vielä uskomattomampia vaatimuksia, jopa hiusten tai silmien VÄRI tai miehen pituus (jotkut haluaa esim miehen olla 20-30cm pitempi), tässä vertailussa huomaat mikä on naisen logiikka. Ja tämä "yhä useampi ja yhä nuorempi tyttö sairastuu syömishäiriöön halutessaan saavuttaa tuon "ihannepainon"." ei liity aiheeseen millään tavoin. Seuraavaksi taas (suom)miesvihaajan kommentti "siihen kun yhdistetään vielä suomalaisten miesten tyypillinen kyvyttömyys ihailla ja kehua naistaan niin onkos tuo nyt ihmekkään kun naiset ovat onnettomia" eli miehen syytä tuokin. Ja seuraavaksi oikein karrikoitu provo "pelkällä nälkälakolla ja itsensä täydellisellä kiduttamisella saavuttaa sen vartalon joka lehtien malleilla on" Loppukaneettina: "normaali ruokavalio+kohtuullinen liikunta ei tähän useimmilla naisilla riitä vaan se luonnollinen pyöreys on olemassa." täyttä paskapuhetta, tarvitsee olla vain aktiivinen, ei koskaan näin runsaslukuisesti naiset kautta historian ole olleet näin lihavia, missä syy? Ai siinä sinunmielestäsi, että "normaali pyöreys" vähättelevästi sanoen, kuuluu asiaan tai MIESTEN malli vaatimukset.
Kuten huomaat nuo on kaikki sun sanojas.
Eli OLET väärässä.
En minä tiedä miksi joillakin naisilla on vaikeuksia olla syömättä suklaapatukoita. Itse kun syön vain kerran viikossa jos sitäkään, mutta epäilen henkistä pahoinvointia osasyylliseksi.
Onhan se totta, että aika harva-suomalainen mies osaa kehua naisen ulkonäköä, mutta ei se sitätarkoita ettäkö vihaisin suomalaisia miehiä. Kyllä tykkään enemmän suomalaisista kuin muista.
Itse olen pysynyt jo vuosia tässä ns. "ihannepainon" haarukassa suht normaalilla ruokavaliolla ja harratamalla pajon hyötyliikuntaa, mutta jos haluan laihtua timmiksi niin täytyisi siirtyä kokonaan etovan tiukalle ruokavaliolle ja syödä suunnilleen vain tonnikalaa ja maitorahkaa. Sitäkin nuoruuden hulluuksissa tuli kokeiltua ja onnistuin laihtumaan 42 kiloiseksi.
Juu olin aika timmi....mutta sitten loppuivat kuukautiset ja tulivat vitamiininpuutokset ym. Ihmisen pitää syödä paljon ja monipuolisesti, että pysyy terveenä ja naisille se ei ole niin helppoa se rasvaprosentin pienentäminen kuin miehille koska se on luonnostaankin miehiä suurempi biologisist syistä: imettäminen.
Jos nainen on ihannepainosta 10 kg lihavampi niin hän on jo kauhea läski? Aika moni nainen on vielä siinäkin kunnossa vain pikkuisen pyöreä. Parempi olis mitata tuota vyötärön ympäryksellä joka ei naisella saisi ylittää 80 cm, silloin puhutaan jo terveysriskeistä ja olis syytä laihduttaa ainakin sen verran että saa sen alle tuon.
Kyllä se on aivan tosi-asia, että tuo nykyaikainen naisihanne luo hirvittävät paineet nuorille naisille ja syömishäiriö ongelmat kun niihin mittoihin ei normaali ruokavaliolla ja liikunnalla päästä.
No en tarkoita tuolla "suklaapatukoilla" juuri VAIN niitä, niihin kuuluu paljon muutakin -hampurilaiset, pizzat, makeiset, vois luetella vaikka kuinka paljon.
Tuossa olen aivan eri mieltä, ettei suomalaiset miehet kehu naisten ulkonäköä. Kyllä kehutaan varmasti aivan samlla tavoin kuin MISSÄÄNPÄIN maailmaa. Normaalipainosta (joka tietysti riippuu myös pituudesta) sanoisin, jos suomitytön noin normi pituus on 165 cm, aivan reilusti suurin osa miehistä pitää jos sen pituinen nainen on 5-8 kg ylipainoinen, asiaan ei edes kiinnitä huomiota. 8-12kg ylipainoa tuossa pituudessa asiasta jutellaan hyvässä ilmapiirissä, että "vois vaikka kiinnittää ruokavalioon ja jumppaamiseen huomiota" yli tuon, näyttää siltä ettei siitä juuri enää välitä, vähättelee asiaa, keksii tekosyitä ja syyllistää MIESTEN mallivaatimuksia, sanomalla "pitäskö olla joku anorektikko" -ettei tarvitsisi tehdä mitään. Tämä on TOTTA mitä sanoit:"Kyllä se on aivan tosi-asia, että tuo nykyaikainen naisihanne luo hirvittävät paineet nuorille naisille ja syömishäiriö ongelmat", siihen vain ei auta muu kuin jättää ne hampurilaiset syömättä.
tulisi omata Victoria Beckham kroppa?
http://www.smh.com.au/ffximage/2007/12/22/victoria_beckham_narrowweb__300x500,0.jpg
Olen kyllä nähnyt laihojakin, jotka eivät sen kummemin harrastaa edes hyötyliikuntaa.
etkö itsessään koskaan havainnut laiskuutta? Minusta kaikki ihmiset ovat jossain määrin tai joissakin asioissa laiskoja ja saamattomia. Kuka laihduttamaan kuka lopettamaan tupakointia kuka mitäkin.
koskee miehiä
tämä sama, kuin kerroit täälläkin, niin nainen älyäisi etsiä parempaa seuraa ja sinä voisit sen jälkeen ostaa itsellesi naisen vaikka Venäjältä. Jos ei paketti miellytä, niin siirrytään seuraavaan, ei aleta vaatimaan muutosta siltä, joka ei kelpaa!
mä olin ennen ylipainoinen, laihdutin sitten noin 15 kiloa ja olen nyt normaalipainon alarajoilla. Tykkään vartalostani paljon enemmän kuin ennen, mutta kun nyt kaikki pinnalliset tyhjäpäätkin tykkää! Ennen minua iskivät sellaiset ei ehkä täydellisen komeat, mutta mukavat miehet, joille muullakin oli merkitystä kuin pinnalla. Nyt he eivät enää uskalla lähestyä, mutta sinun kaltaisiasi saa melkein huitoa pois kepillä. Siltä kannalta toivon, että olisin yhä pullukka... :)
olet harvinaisuus joka on PYSTYNYT laihduttamaan suht normi mittoihin.
Suomi luku taitoisena voisit toisaalta lukea koko jutun, etkä vain rivien välistä,
ehkä jotain tajuaisitkin. Näet että kirjoitin, ettei lihavuus ole vain ulkonäköasia, vaan kysymys on myös aktiivisuudesta, nohh nyt pitää lopettaa, lue viestit tarkemmin.
juuri sen, että miesten takia ei kannata laihduttaa! Nyt ne tyhjäpääkusipäät yrittää iskeä ja se on pelkästään negatiivinen asia, en ole heidän kaltaisistaan kiinnostunut!
Ja minä en todellakaan ole aktiivinen, en harrasta paljoa yhtään liikuntaa, en vain enää syö liikaa!
Ole ystävällinen, ja jätä se nainen rauhaan.
Ei tuosta mitään tule. Sä et tule kestämään, että sen rinnat alkaa roikkua. Tai sille tulee raskausarpia, kun se saa lapsen.
Jätä hyvä nainen rauhaan - kuten sanoitkin, se on laatukamaa. Sä et ole.
Yhdelle mun ystävättärelle yksi mies myös sanoi juuri noi sun sanat:"Voitais seurustella, jos sun perse ois vähän pienempi. Laihduta sellaset 5-10 kg". Tällä neidolla ylimääräinen keräytyi takapuoleen ja reisiin.
No - neito naureskeli tuota minulle. Oli uuden - oikasti fiksun miehen kanssa - ja sanomattakin selvää, että oli jättänyt sen täydellisyyttä etsivän etsimään sitä täydellisyyttä.
Niin -miten sanoa nätisti, että olet miltei täydellinen mies, mutta luonteessasi on tuo vittumainen piirre? Voisitko vähän muuttua?
Tuttu tarina...minullekkin nuoruuden aikainen miesystäväni väitti että syön liikaa kun painoin 42KILOA!!!! Tyyppi oli itse tietenkin kiiltokuvamaisen komea ja täydellisen kropan omaava ja siinäkin tapauksessa sen minkä ulkonäössä voitti tosiaankin luonteessa hävisi. Ja nuori kun olin niin luulin tosiaan pitkään että en kelpaa kellekkään kun se mies sanoi niin. Sitten ois pitäny vielä silikonitkin hankkia kun hän niin ihaili silikoneja...ihan niinku se toinen ihminen olisi joku nukke jolla voi leikkiä.
Mut alkuperäiselle sanoisin, että toinen kyllä vaistoaa jos ei saa hyväksyntää ja tuo sinun "lihavuus" vastaisuutesi kylä varmasti huomataan. Hän taatusti huomaa, että ei kelpaa sinulle sellaisena kuin on ja se on huono lähtöasetelma parisuhteelle. Terveet elämäntavat on kyllä hyvä lähtökohta yleensäkin elämälle, mutta jos on halu vain muokata toisesta just sellanen ku itse haluaa niin aika hataralla pohjalla ollaan. Nätisti voi kyllä ehottaa siirtymistä terveellisempään ruokavalioon ja kannustaa urheilemaan, mutta siltikään ei voi mennä takuuseen että sais sitä timmiä jugurtti rasvoilla olevaa naista.
175cm/45kg että hän tykkää tällasista vähän pyöreämmistä naisista kuin minä olen...
"Tuttu tarina...minullekkin nuoruuden aikainen miesystäväni väitti että syön liikaa kun painoin 42KILOA!!!! Tyyppi oli itse tietenkin kiiltokuvamaisen komea ja täydellisen kropan omaava ja siinäkin tapauksessa sen minkä ulkonäössä voitti tosiaankin luonteessa hävisi."
Miehesi oli siis teistä se paremmannäköisempi. Miksei mies olisi saanut vaatia sinultakin tasokkaampaa ulkonäköä? Toivottavasti hän on nyt löytänyt tasoisensa naisen. :)
niin..on kai tosiaan löytänyt tasoisensa naisen...myös luonteeltaan ;)....
näännyttää naisensa nälkään. Minulla puhkesi anoreksia ja olisin varmaan ollut edelleen mieheni mielestä lihava jos en olisi lempannut häntä.
Sillä tämä nainenhan EI OLE TASOKAS, kuten AP sanoi, eli ETSIKÖÖN sellaisen! Jätä hyvä nainen rauhaan siis!
Vaikka mies olisi "tasokkaampi" = mitä tahansa niin miehellä ei ole oikeutta vaatia naista nälkiinnyttämään iteään.
http://www.hecklerspray.com/wp-content/uploads/2007/01/marcia_cross_000.jpg
http://www.diet-blog.com/archives/hatcher.jpgMiehet ovat sairaita vaatimuksineen.42 kiloinen nainen on anorektikko jos onkeskimääräisen aikuisen pituinen. Minultakin on mies vaatinut laihuutta mutta sanoin kiitos ei sille ajatusvammaiselle.
http://www.diet-blog.com/archives/hatcher.jpg
Totta kai jokaisella on oikeus sellaiseen kumppaniin jollaista haluaa, mutta myös jokaisella ihmisillä on oikeus olla sellainen kun itse halua, siis ei kenelläkään ole oikeutta mennä muuttamaan toista.
"Jos sä haluut että olen suhun kaikin puolin tyytyväinen niin tiputa 10 kiloa painoa."?
Tuon lausen jälkeen takuulla häviäisi koko kiinnostus. Ja mistähän kaikki päättelee, että jos on ylipainoa niin takuulla syö epätervellisesti?
Ylipaino johtuu vain siitä että syö enemmän kuin kuluttaa.
( koskee terveitä ihmisiä, joitakin poikkeuksellisia sairauksia tietysti on, mutta niin harvinaisia, että turha vedota niihin )
näin on jos ihminen lihoo. Mutta jollekkin ihmiselle optimi paino voi olla suurempi kuin se ihanne painoksi luokiteltu. Eli normaali ruokavaliolla ja liikunnalla paino pysyy samassa, mutta se ei riitä siihen, että saavuttas tuon ihannepainon tai sais sen rasvattoman anorektisen kropan. Siinä vaiheessa kun haluaa jugurtti-rasvoille täytyy aloittaa todella tiukka dieetti, joka ei ole naiselle hyvästä.
Kyllähän tuosta on montakin tutkimusta tehty, että miehillä on luonnostaan pienempi rasvaprosentti ja he myös laihtuvat helpommin ja nopeammin. Varsinkin sellaisen kropan saavuttaminen, jossa lihakset näkyy naisella on hirvittävän raskaan/ammattimaisen urheilun tulos siitäkin syystä, että naisen lihasmassan määrä ja laatu on miestä pienempää/heikompaa.
Pyöreys on aina olemassa vaikka kuin kävis punttisalilla, olen testannut tämän itse. Täytyy olla ihan hirvittävän tiukalla dieetillä että saa sen timmin kropan aikaiseksi ja nähdä nälkää. Ja se on kaukana normaalista elämästä. Siinä ei sallita edes kerran viikossa herkkupäiviä. Kaikesta hyvästä on luovuttava. Pahinta tässä on se että nuoret naiset saavat helposti käsiinsä näitä dieetti oppaita joissa neuvotaan syömään pelkkää tonnikalaa ja maitorahkaa. Sitten onkin parin vuoden päästä kauheat vitamiinin puutokset ja muut ongelmat edessä. Ei taida olla sen ihanteellisen kropan ansainnin arvoista.