Alan olemaan jo niiiiin kyrpiintynyt avomieheni toimintaan.
Tyhjiin lupauksiin nimittäin ja muiden huomioon ottamiseen..
En edes tiedä mistä aloittaisin kertomisen..
Ollaan oltu 2 vuotta yhdessä ja 23 kesäkuuta tulee 2 vuotta kihloissa oloa.
Rakastan miestäni enemmän kuin mitään ja mieheni sanoo minulle, että rakastaa minua, mutta en tiedä uskoako enää, kun on luottamus kerran petetty ja niin paljon on tyhjiä lupauksia.
Tänään esim, mieheni meni kaverinsa luokse grillaileen ja saunoon ja lupasi tulla kotiin viimeisellä bussilla ennen yömaksua, mutta kuinkas ollakkaan, ei näy ei kuulu. Soitin hänelle ja sano et ei voi vielä lähtee kun ei oo saunottu. Eiks se mu***u tajua, että lupaus on lupaus. Ei sillä että jos se nyt tuleekin myöhemmällä bussilla, mutta ärsyttää kun oikeen eka lupaa, että tulee sillä bussilla, mutta ei.
Ja tää ei oo eka kerta eikä varmaan viimenenkään kun lupaa, mutta ei niin ei.
Toinen asia on minut huomioon ottaminen.. Muut ihmiset kyllä otetaan huomioon, mutta ei mua. Esimerkiksi; meillä tulee palkat samaa aikaa ja molemmilla on laskuja alkukuusta tosi paljon, joten penniä joutuu venyttää aikaslailla, että selviää loppukuuhun asti. Jos esim mulla on rahat ekana loppu ja miehellä on vielä rahaa esim 100€ niin sehän käytetään uuteen xbox peliin, dokaamiseen tms, eikä ajatella että syödäkin pitäis (mies käy syömässä isovanhempiensa luona päivisin) ajatellaan vaan itseään.
Mitä ihmettä tälläsen ihmisen kanssa pitäis tehdä??
Alkaa jo niin kyllästyttää tällänen..
Asiallisia vastauksia kiitos! vi*******t älkää vaivautuko! :)
Tyhjiin lupauksiin nimittäin ja muiden huomioon ottamiseen..
En edes tiedä mistä aloittaisin kertomisen..
Ollaan oltu 2 vuotta yhdessä ja 23 kesäkuuta tulee 2 vuotta kihloissa oloa.
Rakastan miestäni enemmän kuin mitään ja mieheni sanoo minulle, että rakastaa minua, mutta en tiedä uskoako enää, kun on luottamus kerran petetty ja niin paljon on tyhjiä lupauksia.
Tänään esim, mieheni meni kaverinsa luokse grillaileen ja saunoon ja lupasi tulla kotiin viimeisellä bussilla ennen yömaksua, mutta kuinkas ollakkaan, ei näy ei kuulu. Soitin hänelle ja sano et ei voi vielä lähtee kun ei oo saunottu. Eiks se mu***u tajua, että lupaus on lupaus. Ei sillä että jos se nyt tuleekin myöhemmällä bussilla, mutta ärsyttää kun oikeen eka lupaa, että tulee sillä bussilla, mutta ei.
Ja tää ei oo eka kerta eikä varmaan viimenenkään kun lupaa, mutta ei niin ei.
Toinen asia on minut huomioon ottaminen.. Muut ihmiset kyllä otetaan huomioon, mutta ei mua. Esimerkiksi; meillä tulee palkat samaa aikaa ja molemmilla on laskuja alkukuusta tosi paljon, joten penniä joutuu venyttää aikaslailla, että selviää loppukuuhun asti. Jos esim mulla on rahat ekana loppu ja miehellä on vielä rahaa esim 100€ niin sehän käytetään uuteen xbox peliin, dokaamiseen tms, eikä ajatella että syödäkin pitäis (mies käy syömässä isovanhempiensa luona päivisin) ajatellaan vaan itseään.
Mitä ihmettä tälläsen ihmisen kanssa pitäis tehdä??
Alkaa jo niin kyllästyttää tällänen..
Asiallisia vastauksia kiitos! vi*******t älkää vaivautuko! :)
Vastaukset 5
Vanhimmat
Sinulla on elämä edessäsi ja voit itse valita, millainen elämä se on. Ei vaikuta kovin kypsältä tuo kihlattusi. Voisinpa luvata että miehet viisastuvat vanhetessaan. Suosittelen että vaadit hyvää kohtelua ja vastuuta - jos miehesi ei ymmärrä, hän ei ole "se oikea".
Taidatte olla vielä tosi nuoria. Olen jo varttuneempi ja voin siksi sanoa, että nuoruutta ei kannata pilata jäämällä tuollaiseen suhteeseen. Joko miehesi on muututtava ja alkaa kantaa vastuu yhteisestä taloudesta, tai sitten jätät hänet ja etsit miehen, joka kykenee kantamaan vastuun.
Ensinnäkin teidän kannattaisi nyt ottaa kynä ja paperia esiin ja kirjoittaa ylös kaikki, mitkä ovat teidän perheen pakolliset menot
vuokra
vesi
sähkö
vakuutukset
ruoka
puhelin
lehdet
lääkkeet, lääkärikäynnit ym. terveys
auto tai bussilippu
muut maksut (luetellaan nimeltä kaikki)
Sen jälkeen katsotte, mitä tulojenne jälkeen jää käteen, kun verot on maksettu ja nettopalkasta kaikki yllä oleva lueteltu vähennetty.
Olisi hyvä, jos teillä olisi omat pankkitilit. Sen lisäksi yksi yhteinen tili. Avatkaa vaikka yhteinen pankkitili, johon siirrätte omilta tileiltänne molemmat tietty summa rahaa, joka kattaa kaikki pakolliset laskut. Loput rahoistanne pidätte kumpikin omilla tileillänne ja käytätte omiin menoihin, kuten vaatteet, meikit, pelit x boxiin ja muut harrastukset tms. Tällöin pystyisitte hallitsemaan perheenne rahankäyttöä ja näkisitte, mihin se raha menee ja kumpi sitä rahaa käyttää höpötyksiin. Tärkeintä on aina hoitaa ensin vuokra ja ruoka ja vakuutukset, lääkkeet ym. Sitten JOS JÄÄ, niin sitten ostetaan jotain esim. uusi vaate tai peli.
Sitten se lupauspuoli. JOs toiselle lupaa, niin lupaukset on pidettävä. Muuten toinen on valehtelija. On parempi sanoa suoraan, etten lupaa, jos tietää, ettei voi pysyä lupauksessaan.
Parisuhteessa on oltava aikaa puolisolle. Mutta on myös oltava omaakin aikaa. Voisi olla vaikka niin, että viikonloppuisin yksi päivä on omaa aikaa ja toinen päivä parisuhteelle pyhitettyä. Sopikaa, mikä teidän harrastuksiin ja työssäkäyntiaikatauluihin sopii.
Sinun tarvitsee miettiä kuinka esität tuota ongelmaa miehellesi. Kyse ei ole vain yksittäisistä asioista kuten rahankäytöstä ja ettei toista pidetä ajan tasalla kaikessa. Voit tietysti tehdä esimerkin vuoksi tempun, missä jätät jotain hänelle tärkeää samaan tapaan huomioimatta. Jotain riittävän hankalaa, että hän ei käsitä, miksi niin tapahtuu, koska ei osaa ajatella kuinka itse tekee samaa. Kirjoitat jo etukäteen siitä kuvauksen kuinka se menee ja kuinka hänen tekemänsä on samalaista. Ja sitten kuvaat kuinka se ärsytys on jatkuvaa. Siitä voi sitten viedä keskustelun puhumalla eteenpäin. Sinun on kuvailtava sitä ihanteellista tasapainoa, mikä teidän välillä tulisi olla. Luottamusta toiseen ja siihen, että kaikesta puhutaan koko ajan ja pidetään yhteys toiseen syvänä jatkuvasti. Toisen itsestäänselvänä ottaminen alkaa tapahtumaan, kun luotetaan että toinen ymmärtää sanomattakin. Ärsyyntyminen valittamiseen ja nalkuttamiseen on noiden itsestäänselvänä ottamisten hermostuminen, kun ei saa tehdä kaikkea täysin niin kuin itseä huvittaa. Lopulta hänkään varmasti niin haluaisi tehdä mutta jokin ajaa häntä sellaiseen. Kyse voi olla pienistäkin turhaumista jotka löytävät muotonsa jonain toisena kuten huonona käyttäytymisenä niitä kohtaan, joista todella välittää.
harmillista mutta sun mies vaikuttais pitävän sua itsestään selvyytenä. en osaa muuta neuvoo sulle antaa kun että laita selkä seinää vasten eli sano suorat sanat miltä susta tuntuu kun se kohtelee sua tolla tavalla ja että asioiden on muututtava muuten sulla ei oo hyvä olla. tsemppiä sulle =)
parisuhde aiemmin, minä olin se joka maksoin keiken, joissain tilanteissa jopa mieheni ryyppäämisen, kun en osannut sano ei. Nyt kuvittelin viisastuneeni kun tuosta miehestä erosta on jo vuoden päivät, mutta saa nähdä.
Nykyinen mieheni on tässä suhteessa täydellinen, yhteiset ostokset ja maksut hoidetaan yhdessä, joko puoliksi joka kerta tai sitten vuorotellen. Mielestäni näin sen kuuluukin parisuhteessa mennä.
Ja lupaus puoli, jos oikeasti ei sitä lupaustaan voi pitää nii ei pidä luvata mitään. Sen olen itse oppinut aikaisemmasta parisuhteestani, että jos ei tiedä nii nainen ei ainakaan saa luvata mitään jos ei sitä onnistu pitämään. Toki sama pätee miehiinkin mutta totuin siihen että miesten lupausten pitämättä jättäminen on eri asia kuin naisten, vaikka eihän se todellisuudessa näin ole. Jos lupaa niin lupaa, ja silloin pitää olla lupauksensa arvoinen.
Toki on tilanteita joissa lupauksesta joutuu joustamaan, mutta kyse on jostain pienemmästä, niinkuin minulla esim. nyt, kun olen luvannut ommella mieheni huosut jo useita päiviä sitten mutta en ole sitä saanut aikaiseksi, mutta mieheni sen ymmärtää kun olemme töissä ristiin ja sitten vapaalla haluaisi vain olla toisen kanssa. Mutta jos tänään vaikka saisin ne housut ommeltua, jos mies sen verran suostuu minulle tänään puhumaan että kertoisi onko mitta sopiva. Aamulla ei ainakaan hyvältä näyttänyt.