Miksi osa ihmisistä näkee enkeleitä ja toiset ei koskaan?
Itse en ole koskaan nähnyt enkeleitä, mutta olen kyllä kuullut joidenkin muiden nähneen. Sikäli aihe on arka puhua internetin ulkopuolella, että helposti leimataan hulluksi eikä se sinällään mikään ihme olekaan.
Minun on jokseenkin vaikea uskoa enkeleihin kun katselen maailmalta tihkuvia uutisia ja sitä kuinka sattumanvaraisesti kuolema koskettaa niin viattomia lapsia kuin hurskaita uskonmiehiäkin ja vieläpä mitä kaammeimilla tavoilla. Missä ne enkelit on silloin kun viattomia teurastetaan ja lapsia raiskataan?
Itse en ole koskaan nähnyt enkeleitä, mutta olen kyllä kuullut joidenkin muiden nähneen. Sikäli aihe on arka puhua internetin ulkopuolella, että helposti leimataan hulluksi eikä se sinällään mikään ihme olekaan.
Minun on jokseenkin vaikea uskoa enkeleihin kun katselen maailmalta tihkuvia uutisia ja sitä kuinka sattumanvaraisesti kuolema koskettaa niin viattomia lapsia kuin hurskaita uskonmiehiäkin ja vieläpä mitä kaammeimilla tavoilla. Missä ne enkelit on silloin kun viattomia teurastetaan ja lapsia raiskataan?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kai siinä osin on tilannekohtaisuutta, eli jossakin tilanteessa ihminen tarvitsee
erityistä vahvistusta siitä, että Jumala suojelee. Muistan itse kerran, jolloin mies
oli Venäjällä pitemmällä reissulla ja olin itse pienten lasten kanssa kotona.
Olimme auttaneet erästä naista, jonka suku oli hyvin väkivaltainen ja moni heistä oli
istunut vankilassakin toisten pahoinpitelystä Suvun miehet etsivät naista ja hän
oli välillä meilläkin paossa. Sillon iski pelko: Entä jos he löytävät meidät, miten
meille käy?
Silloin heräsin yällä siihen, että sänkyni päässä oli enkeli, ehkä 2,5 metriä korkea,
joka oli verhoutunut purppuranpunaiseen viittaan, joka oli ikäänkuin kaunista, hohtavaa valoa. Hetken hän seisoi siinä mitään sanomatta, olin vain hänen rakkautensa ympäröimänä ja olisin varmaan lopun eläm'äni halunnut ollla siinä,
niin suurio rakkaus hänestä säteili. Mutta sitten hän lähti kävelemään, meni seinän läpi
ja asettui keittiön ikkunan ulkopuolelle, kolmen mämnnyn alle, ja siihen tulivat Jumalan sanat:
- Tämä on hänen vakituinen vartiopaikkansa.
Eli koin niin , että Jumala halusi näyttää, että Hänen enkelinsä ovat vahvempia
kuin suurinkaan vaara täällä maan päällä. Vaikka mieheni oli poissa, minulla ei ollut mitään hätää.
Niistä onnettomuuksista vielä. Ainakin Jeesus joskus käsitteli sitä puhuessaan Siiloan tornin kaatumisesta. Eli että onnettomuudet ovat varoitukseksi,
niin että kukaan ei välinpitämättömänä helvettiin joutuisi. Kysymys on kuitenkin siitä, haluaako ihminen ottaa Jumalan rakkauden ja suojeluksen vastaan jo tässä elämässä, haluaako hän kerran olla taivaassa. Meillä on vapaa tahto, ei Jumala ketään pakota suojaansa. Suojan ulkopuolella pelaavat usein saatanan lait ja ne ovat kovat. Eli Luukkaan evankeliumissa:
Luukas 13
1 Samaan aikaan oli saapuvilla muutamia, jotka kertoivat hänelle niistä galilealaisista, joiden veren Pilatus oli sekoittanut heidän uhriensa vereen.
2 Niin Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Luuletteko, että nämä galilealaiset olivat syntisemmät kuin kaikki muut galilealaiset, koska he saivat kärsiä tämän?
3 Eivät olleet, sanon minä teille, mutta ellette tee parannusta, niin samoin te kaikki hukutte.
4 Taikka ne kahdeksantoista, jotka saivat surmansa, kun torni Siloassa kaatui heidän päällensä, luuletteko, että he olivat syyllisemmät kuin kaikki muut ihmiset, jotka Jerusalemissa asuvat?
5 Eivät olleet, sanon minä teille, mutta ellette tee parannusta, niin samoin te kaikki hukutte."
Kokemukset ovat kai niin erinlaisia ja henkilökohtaisia kuin on ihmisiäkin erimoisia. Toisen totuus ei ole lähelläkään toisen kokemia. On liian helppo tuomita toisen ajatukset, itsekkyys/oma ego tuomitsee se ei halua hyväksyä toisenlaisia totuuksia kuin omansa, puolustaa vaikka henkeen ja vereen omaa näkemystään jotta välttyisi uudenlaiselta ymmärrykseltä ja opilta.
Joidenkin elämä on lyhyt tai erityinen vain siksi jotta jumala antaa tätä kautta muistutuksia ihmisille omasta keskeneräisestä elämäntehtävästään. Näihin kohtaloihin ei voi vaikuttaa millään keinoin ne on säädetyt ja tarkoitetut olemaan niin. Ja se tehtävä ei ollut tuntea surua ikuisia aikoja menetettyjen puolesta vaan jotain muuta mikä tarkoitettu kenellekin on.
Luin juuri tälläviikolla tarinaa naisesta jota juuri raiskattin, hän pyysi enkeleitä apuun ja nämä tulivat ja raiskaaja keskenkaikein muuttui oudoksi ja poistui.
Oikealla tavalla pyytävälle siis annetaan ja hän joka ei osaa rukoilla tai pyytää joutuu tyytymään kohtaloonsa minkälainen sitten milloinkin on.
Samaa mieltä, ei ole helppoa oppia ilmaisemaan "sitä mitä minä olen", mutta kyllä sitä tietä tasoitetaan eteenpäin jos haluaa on kulkea.
Jos varoitan sinua: 'Älä mene heikoille jäille'. Mutta sinä menet ja hukut. Tuomitsinko minä sinut toisella tapaa käyttäytyvä/ajatteleva hukkuneeksi?
Joku näkee enkelin tilanteessa kuin tilanteessa: se oon se mielikuvitus joka sen muovaa. Pilvissä, puun lehvistössä, huoneen varjossa tai joka tilanteessa. Minä osaan muovata enkelin vaikka mistä, koska minulla on tosi vilkas mielikuvitus. ja loppujen lopuksi, se on vain kuvajainen jonka olen itse luonut.
"Silloin heräsin yällä siihen, että sänkyni päässä oli enkeli, ehkä 2,5 metriä korkea,
joka oli verhoutunut purppuranpunaiseen viittaan, joka oli ikäänkuin kaunista, hohtavaa valoa."
Kyseessä on selvästi valeherääminen.
sinäkin tulet jollaintavalla tietoiseksi
yliluonnollisuudesta!
Joku ihmetteli,miksi pieniä lapsia teurastetaan
ja missä enkeli oli-
Kyllä asia on niin,että meille jokaiselle on
määrätty niin syntymä-kuin kuolinpäivä,
jolloin kukin lähtee ajanrajan toiselle puolen,
ja siitäkään millätavalla elämä päättyy
ei meillä liioin kenelläkään ole tietoa.
> Kyllä asia on niin,että meille jokaiselle on määrätty niin syntymä-kuin kuolinpäivä
Sanotaan missä ja millä auktoriteetilla?