Yritin muotoilla leikkimielistä ajatusta säveltäjien jääkiekkomaajoukkueen perustamisesta neljän vahvan kentällisen luomisen tekosyyn varjolla, jossa suomen joukkueen 1. kentän voisivat muodostaa kokoonpanossa tapahtuvat vaihdokset ja muutokset huomioon ottaen 5 korkeinpaan arvoluokitukseen kohoavaa ensiluokkaista nimeä jne. mutta huomasin että taso suomen säveltaiteessa on mahdottoman laaja ja valinnanvaraa on runsaudenpulaan asti eikä joukkueellisen verran hyvien säveltäjien karsiminen leirityksestä lopulliseen miehitykseen ollut helppo tai mieluisa tehtävä kun monen suosikin oli jäätävä lopullisesta kokoonpanosta sivuun ja joidenkin säveltäjien poisjättäminen olisi ollut karvas pala, kun vielä ajatellaan että historiallinen perspektiivi säveltaiteessamme on verraten lyhyt eikä oikein voi nimetä ketään jokas kohoaisi selvästi ylitse muiden kuten on laita itävallan tai saksan joukkueessa.
Tässä mielessä lienee selvää että varsinaiset kansainväliseltä maineeltaan ja myyntiluvuiltaan tunnetut tähdet etenkin musiikinhistorian varhaisilta ajoilta puuttuvat lähes tyystin. Tuntuu varmasti oudolta että esim. Sibelius ei olisi lainkaan mahtunut luomaani kokoonpanoon. Korkean ammattitaidon ja saksalaisen rautaisan koulutuksen omaavia tekijämiehiä meillä on kyllin jotka hallitsevat 12-säveltekniikan, vaikka se sävellysmenetelmänä onkin joidenkin mielestä abstrakti ja liian matemaattinen vailla tunnetta. Mutta ennen kuin julkaisen oman joukkueeni llopullisen version laatikaa te alustava luonnos omastanne ja esitelkää muille niin saadaan pelata pari erää lätkää hyvässä seurassa.
periaatteessa urheilussa kilpaileminen perustuu samaan kilpailuviettiin kuin sävellyskilpailuihin osanoottaminen jossa musiikiainkaannoksia pyritään saamaan paremmuushjärjestykseen samalla tavoin kuin sellaisissa arvostelulajeissa kuten taitoluistelu mutta koska jääkiekko, vaikka siinä ei annetakaan tyylipisteitä vaan ainoastaan maalit ratkaisevat, on minulle tullut tutummaksi ja kilpailijoiden lukumäärä joka palvelee tarkoituksiani kyseisen analogian eräänä olennaisena perusteena, on viihdyttävä keino tarkastella eri maiden musiikkikultuurien tuottamien taiteentuotteiden laadullisia eroavaisuuksia ja suomi pärjää tässä vertailussa mainiosti laajalla rintamalla.humalainen
Historian valossa analogia ei suinkaan ole paranoidinen perustuessaan todennettaviin historiallisiin faktoihin, toisin kuin !!-lajin metafdyysisten järjestelmien dogmaattisten opinkappaleiden julistamien metafyysisten lauseiden luoma illuusio, joka ei palaudu välittömiin aistivaikutelmiin eikä ole niiden avulla ilmaistavissa.
Aiemmin ei näet ollut mitenkään tavalllisuudesta poikkeavaa taidekilpailujen ilmaantuminen urheilutapahtumien yhteyteen. Tämän sangen loogisen johtopäätöksen tein luettuani musiikkitiotosanakirjaa, josta kävi ilmi, että einar englundin orkesteriteos epinikia 1947 sai 1. palkinnon suomen suurkisojen sävellyskilpauilussa ja kunniamaininnan lontoon olympiakisojen taidekilpailussa joka on pätevä todiste väitteeni puolesta.
Tässä mielessä lienee selvää että varsinaiset kansainväliseltä maineeltaan ja myyntiluvuiltaan tunnetut tähdet etenkin musiikinhistorian varhaisilta ajoilta puuttuvat lähes tyystin. Tuntuu varmasti oudolta että esim. Sibelius ei olisi lainkaan mahtunut luomaani kokoonpanoon. Korkean ammattitaidon ja saksalaisen rautaisan koulutuksen omaavia tekijämiehiä meillä on kyllin jotka hallitsevat 12-säveltekniikan, vaikka se sävellysmenetelmänä onkin joidenkin mielestä abstrakti ja liian matemaattinen vailla tunnetta. Mutta ennen kuin julkaisen oman joukkueeni llopullisen version laatikaa te alustava luonnos omastanne ja esitelkää muille niin saadaan pelata pari erää lätkää hyvässä seurassa.
periaatteessa urheilussa kilpaileminen perustuu samaan kilpailuviettiin kuin sävellyskilpailuihin osanoottaminen jossa musiikiainkaannoksia pyritään saamaan paremmuushjärjestykseen samalla tavoin kuin sellaisissa arvostelulajeissa kuten taitoluistelu mutta koska jääkiekko, vaikka siinä ei annetakaan tyylipisteitä vaan ainoastaan maalit ratkaisevat, on minulle tullut tutummaksi ja kilpailijoiden lukumäärä joka palvelee tarkoituksiani kyseisen analogian eräänä olennaisena perusteena, on viihdyttävä keino tarkastella eri maiden musiikkikultuurien tuottamien taiteentuotteiden laadullisia eroavaisuuksia ja suomi pärjää tässä vertailussa mainiosti laajalla rintamalla.humalainen
Historian valossa analogia ei suinkaan ole paranoidinen perustuessaan todennettaviin historiallisiin faktoihin, toisin kuin !!-lajin metafdyysisten järjestelmien dogmaattisten opinkappaleiden julistamien metafyysisten lauseiden luoma illuusio, joka ei palaudu välittömiin aistivaikutelmiin eikä ole niiden avulla ilmaistavissa.
Aiemmin ei näet ollut mitenkään tavalllisuudesta poikkeavaa taidekilpailujen ilmaantuminen urheilutapahtumien yhteyteen. Tämän sangen loogisen johtopäätöksen tein luettuani musiikkitiotosanakirjaa, josta kävi ilmi, että einar englundin orkesteriteos epinikia 1947 sai 1. palkinnon suomen suurkisojen sävellyskilpauilussa ja kunniamaininnan lontoon olympiakisojen taidekilpailussa joka on pätevä todiste väitteeni puolesta.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Olympia-fanfaarillaan sävellyskilpailun vuoden 1940 olympialaisia varten salanimellä "Teräs". Teos esitettiin sitten vuoden 1952 olympialaisissa.
Merikanto osallistui myös vuoden 1952 olympialaisten hymnikilpailuun, jonka voitti hänen oppilaansa.