parisuhteessa alistuminen

Olemme seurustelleet poikaystäväni kanssa reilun vuoden ja asuttu yhessä n. puoli vuotta. Alussa kaikki oli hyvin, oltiin ihan rakastuneita eikä ikinä ollut riitoja.

Nyt tämä on mennyt siihen, että tiuskimme toisillemme koko ajan. Se luultavasti johtuu siitä että itseluottamukseni on tippunut tässä vuoden aikana roimasti. Jos poikaystäväni kysyy mielipidettä johonkin asiaan vastaan silleen, miten hän haluaa ja teen mitä hän pyytää. Sitten alan miettimään, että miten saisin sanottua sen oman mielipiteeni jotenkin, ilman että hän suuttuu. Sitten se johtaa tiuskimiseen.

Poikaystävänikin valittaa, että minun pitäisi sanoa suoraan mitä tahdon ja haluan, eikä alistua. Ja että en saisi pyydellä kaikesta anteeksi ja kysyä lupaa että voinko mennä vaikka vessaan.

Hänelle on tullut siksi paha mieli siitä, kun hän pitää itseään muka narsistina yms. vaikka hän ei oikeasti edes alista, minä vaan alistun.

Eroa emme kumpikaan halua, ja olemme valmiit tekemään mitä vaan tämän suhteen vuoksi. Tiedämme että tästä varmasti voi selvitä.

Mutta miten tästä voi selvitä? Jotain vinkkejä? Miten pystyy nostamaan itseluottamusta ja olla alistumatta?
5448
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Ohohoohh...mistäs voit tietää ettei hän ole mielestäsi narsisti? Eikö semmoninen kunnon mollaaminen, piikittely ja väkivalta ole osa diagnoosia ? Itsensä aina esiin tuominen keinolla millä hyvänsä.
Lähdetäänmpä vaikka vertailemaan avokkini kanssa meidän "taiteelllisia lahjoja "
Takuulla hän on parempi niissäkin asioissa mitä hän ei ole koskaan tehnyt .

Äänestä
  • Ihan normaalia heittää toinen vaikka lasi-seinään paari reissun jälkeen, kun toinen ei halunnut lähteä pois paarista. Väkivalta tulee siinä vaiheessa peliin jos tahtoa ei saada läpi.

    Äänestä

Ei mun mies oo lyöny, ei ees vaikuttanu silt. Eikä se edes siitä oikeasti suutu jos olen erimieltä hänen kanssaan, pelkään vaan aina sitä kun en halua suututtaa ketään.

Äänestä

En tiedä, mutta ehkä pelkäät, että eri mielipiteestäsi tulee riita ja miehesi tahtoo kenties erota sinusta. Pelko pois! Melkein kaikissa parisuhteissa on erimielisyyksiä ja eri mieipiteitä asioista. Yleensä omassa parisuhteessani kunnon väittelyn jälkeen, joka pyörii siinä riidan rajoilla, huomaan parisuhteen vain vahvistuvan, koska saa olla kuka on ja toinen tykkää kaiken tämän jälkeenkin. Ihmiset on erilaisia erilaisine mielipiteineen, se tekee ihmisistä ja yksilöistä mielenkiintoisia. Jos mieheni olisi kaikesta samaa miletä kuin minä, sanoisin varmaan tahalleni jonkun eriävän mielipiteen, koska väittely on niin kivaa! :)

Mieti vaikka yksin hiljaisuudessa ja rauhassa erilaisia asioita ja mitä mieltä olet niistä, jos asia tulee oikeassa elämässä vastaan, on sinulla jo valmis vahva mielipide ja kenties muutama hyvä argumenttikin! Tsemppistä eloon! :)

Niin ja mitä sinä nyt vessakäynteihin lupia pyytelet!? Olet tasa-arvoinen miehesi kanssa, sinun mielipiteesi painavat yhtä paljon kuin hänenkin!

Äänestä

Heippa!

Tämä kirjoittamasi vaikutti aika tavalla samalta kuin miten oma vuosien takainen suhteeni alkoi... Aluksi kaikki mukavaa ja hyvin, sitten alkoivat ongelmat... ja päättyivät siihen, että asuin kolme viikkoa turvakodissa, kokosin elämääni kasaan ja olin tyytyväinen siitä että olin elossa.

Miksi hän sanoo olevansa narsisti? Onko se diagnosoitu? Miten se ilmenee? Onko poikaystävälläsi masennusoireita?

Miksi sanot alistuvasi? Sinulla on kuitenkin oma tahto ja yrität tuoda julki mielipiteitäsi keskustellaksesi asioista. Miksi ajattelet että itseluottamuksesi on vähentynyt? Miten se ilmenee? Milloin se alkoi?

Se, että vastaat "miten haluat" ja teet mitä hän pyytää, kertoo siitä että sinulla on tarve ehkäistä riitoja. Millaisista asioista riidat syntyvät? Ovatko ne keskeisiä, vai täysin yhdentekeviä? Meillä esimerkiksi riideltiin siitä, jos jätin kahvikupin pöytään enkä siivonnut sitä heti pois, koska ajattelin juovani samasta kupista hieman myöhemmin sitä kahvia... Tai jos en huomannut laittaa tuolia paikoilleen pöydän alle... mattojen tuli olla suorassa, jopa maton hapsujen! Nämä nyt esimerkkeinä.

Asettaako poikaystäväsi sinut ristiriitatilanteisiin, joissa et voi mitenkään "valita" sitä oikeaa käyttäytymismallia. Esimerkkinä; ei ole hyvä jos et puhu, mutta jos puhut, niin sekään ei ole hyvä... Et sano asioita tarpeeksi "kauniisti", katsot "väärin" tai äänen sävysi on "väärä". Ei ole hyvä jos tulet viereen, mutta ihan yhtä paha on jos otat etäisyyttä.

Saako sinulla olla omaa aikaa? Esimerkiksi; voitko lukea kirjaa ilman että "se on pois yhteisestä ajasta?", voitko soittaa ystävillesi tai vanhemmillesi ilman että "puhelu kestää liian kauan ja on pois yhteisestä ajasta"? Saako sinulla olla ystäviä? Saatko tuoda ystäviäsi kotiinne? Saako sinulla olla harrastuksia? Saatko pukeutua miten haluat?

Millaisista asioista pyydät anteeksi? Mitä koet tehneesi väärin? Miksi sinulla on tunne, että sinun on pyydettävä lupaa käydäksesi tarpeillasi?

Alistuminen tarkoittaa että toinen käyttää silloin valtaa. Ei ole tilaa neuvottelulle, joustamiselle ja kompromisseille, jotka kuuluvat normaaliin parisuhteeseen. Suhteen vuoksi ei kannata tehdä "mitä tahansa". Paljon voi tehdä, mutta nimenomaan yhdessä. Vaikuttaa siltä, että etsit vikoja ja syitä itsestäsi ja yrität ratkaista tilanteen etsimällä neuvoja miten muuttaa itseäsi. Se ei välttämättä ole oikea lähtökohta jos yrität muokata itseäsi halutun kaltaiseksi, jos se on sitä mitä et itse halua.

Puhukaa. Pystyttekö puhumaan, kertomaan kaikista tunteistanne ja tuntemuksistanne ilman pelkoa ja epäluuloa siitä että toinen suuttuu?

Kysy vielä itseltäsi; pelkäätkö? Mitä pelkäät? Milloin pelkäät?

Kun mietit näitä asioita, tiedät vastauksen tuohon viimeisen kappaleen kysymykseesi: "miten tästä voi selvitä".

Äänestä

Kommentoi aloitusta


zikzak kirjoitti:

Olemme seurustelleet poikaystäväni kanssa reilun vuoden ja asuttu yhessä n. puoli vuotta. Alussa kaikki oli hyvin, oltiin ihan rakastuneita eikä ikinä ollut riitoja.

Nyt tämä on mennyt siihen, että tiuskimme toisillemme koko ajan. Se luultavasti johtuu siitä että itseluottamukseni on tippunut tässä vuoden aikana roimasti. Jos poikaystäväni kysyy mielipidettä johonkin asiaan vastaan silleen, miten hän haluaa ja teen mitä hän pyytää. Sitten alan miettimään, että miten saisin sanottua sen oman mielipiteeni jotenkin, ilman että hän suuttuu. Sitten se johtaa tiuskimiseen.

Poikaystävänikin valittaa, että minun pitäisi sanoa suoraan mitä tahdon ja haluan, eikä alistua. Ja että en saisi pyydellä kaikesta anteeksi ja kysyä lupaa että voinko mennä vaikka vessaan.

Hänelle on tullut siksi paha mieli siitä, kun hän pitää itseään muka narsistina yms. vaikka hän ei oikeasti edes alista, minä vaan alistun.

Eroa emme kumpikaan halua, ja olemme valmiit tekemään mitä vaan tämän suhteen vuoksi. Tiedämme että tästä varmasti voi selvitä.

Mutta miten tästä voi selvitä? Jotain vinkkejä? Miten pystyy nostamaan itseluottamusta ja olla alistumatta?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu