Päästätkö irti vai roikutko lahkeessa tai hameenhelmassa ?
Onko miehillä ja naisilla eroa tässä asiassa ?
Miten on ?
Onko miehillä ja naisilla eroa tässä asiassa ?
Miten on ?
Roikutko vai
osaatko päästää irti ?
26264
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
mikä on ollutta on mennyttä
Pete...
Muistan, kun aikoinaan sain useammankin kerran kenkää kieltäydyttyäni jyrkästi mistään muuttumisleikeistä. Lisäksi sain osakseni syytöksiä, etten yritä tarpeeksi. Kaiketi minun olisi pitänyt jäädä roikkumaan, rukoilla naisia takaisin ja luvata parantaa tapani. Kun en niin tehnyt, niin en kuulemma ollut koskaan rakastanutkaan.
Ja oikeassahan ne naiset olivat. En minä niitä vielä rakastanutkaan, ihastunut olin kylläkin. Mutta en minäkään halunnut seurustella ihmisen kanssa, joka ei hyväksynyt minua omana itsenäni.
kyvyttömyydellä kompromisseihin ja toisen huomioon ottamiseen ei kauheasti kannattaisi ylpeillä, mutta kukin tietysti tavallaan...
varten joiden kanssa voi elää - samoin kuin yrittäminen ja parisuhteeseen panostaminen. 15 vuotta myöhemmin sitä ehkä huomaa et oikeasti näin en kuitenkaan pysty elämään - ainakaan ilman rakastajaa. Eli kukin tavallaan.
Minä teen auliisti kompromisseja asioissa, joissa se on mahdollista. Mutta esimerkki asian tiimoilta. Minä haluan käydä baarissa kerran viikossa ja naisen mielestä baarit ovat vain seksiä etsiviä sinkkuja varten. Hän voisi mielikseni käydä siellä kanssani vaikkapa kerran vuodessa.
Minun kompromissini on joka toinen viikko, hänen kaksi kertaa vuodessa. Eli molemmat ovat mielestään joustaneet, mutta yhteinen sävel on kovin kaukana. Että miksi sitten jatkaa suhdetta väkisin?
esim. kännykkäkamera, josta ei kameraa saa hyvällä tahdollakaan. Ja musta hyvässä suhteessa ei tehdä kompromisseja vaan yhteisiä ratkaisuja jotka tuntuvat omilta.
kahta niin samanlaista ihmistä, ettei MISTÄÄN täytyisi tehdä kompromisseja.
tunteeton, että pelottaa. :(
vaan yhteisestä potista. Se mikä toimii yhdessä toimii minulle - ja on myös paras minulle.
"Pitääkö sun mennä esittämään sitä persettäsi baariin joka viikko. Kerran pari vuodessa voisin sen ymmärtää mut noin usein - enks mä vittu kelpaa sulle?"
Joo - eli mä pelkään aikas paljon enempi niit kuuluisia tunneihmisiä.
Noinhan sen pitäisi olla. Mutta kun minä en kuitenkaan loppujen lopuksi haluaisi seurustella itseni kopion kanssa. Niinpä minä teen asioita, joista en erityisemmin pidä. Mutta jos tekoni aiheuttaa toiselle enemmän iloa kuin minulle vaivaa, se kannattaa.
Ja niitä kompromissejakin täytyy välillä tehdä. Joskus ne ovat onnistuneempia, joskus vähemmän onnistuneita. Lisäksi ainakin meillä tehdään asioita vuorotteluperiaatteella. Minä saan valita tämän vuoden lomakohteen, Rouva Ratikka ensi vuonna jne...
Me emme taatusti tule seurustelemaan keskenämme, joten asia ei liene sinulle eikä tavallasi ajatteleville minkäänlainen ongelma. ;-)
puhunkin. Ja mun kopioon en koskis pitkällä kepilläkään.
Mut onko noi asiat oikeastaan sellaisia joista et pidä? Musta niistä pitää juuri siksi et ne on toiselle tärkeitä - yksinäni en moiseen ryhtyis. Esim. on hienoa nähdä joku toisen unelmakaupunki tai ooppera, koska toisen kautta voi niissä nähdä jotakin mihin ei itse kykene.
Pyrin tuohon, mutta luulen, ettei järkeni ja tunteeni taivu tarpeeksi.
Rouva Ratikka on innokas taiteen ystävä ja -tuntija. Niinpä minäkin olen viimeisen vuosikymmenen aikana kolunnut läpi erinäisiä museoita. Ei nyt suuremmin ole kiinnostanut, mutta olen yrittänyt asennoitua hommaan positiivisesti: Minä olen kuitenkin kiinnostunut arkkitehtuurista ja museot ovat usein myös arkkitehtonisesti hienoja. Lisäksi yleissivistykseni on taiteen saralla parantunut ja sehän on aina positiivista.
samoilla urilla. Ja toisen innostus on myös aikas antavaa eli jo sen vuoksi kannattaa. Parhaimmillaan toinen paikkaa myös omia puutteita eli kumppanin silmillä pystyy näkemään vaikkapa taiteessa jotakin mihin ei yksinään - tai oppaan kanssa - olisi pystynyt.
Asiaan on saanut aivan uusia ulotuvuuksia, kun Rouva Ratikka osaa kertoa taiteilijoista, heidän elämästään, eri tyylisuunnista, maalausten yksityiskohdista, maalaustekniikoista jne... Ymmärrystä helpottaa kummasti, kun on oma henkilökohtainen opas mukana. ;-)
Mä oikeastaan jaksan aikani roikkua, mutta kyllä hiljaisuus ja sen sisältämä viesti menee perille ja lopetan roikkumisen vaikka pahaa tekisi. Ei toisen tarvitse tietää, että tämä on mielessä jos sitä ei kiinnosta mun elämä muutenkaan, tämä on kokemuksen syvä rintaääni mikä puhuu :D
Sitten aikanaan tunteet laantuu. Eri asia on tietenkin jos ei ole ehtinyt syttyä mitään elämää suurempaa tunnetta, silloin tuskin edes "roikkuisin" perässä tai mulle olisi sanottu suoraan, että meistä ei toisen puolesta tule mitään. Mä arvostan rehellisyyttä ja asioista puhumista niiden oikeilla nimillä :) Toisin sanoen mä osaan päästää irti kun on tilit selvät.. mä oon muutenkin niin hyvä toiveiden elättelemisessä että ihan ketuttaa joskus xD
jos olen oman typeryyteni takia pahottanut toisen mielen (olkoon kyse sitten kaverista tai seurustelukumppanista). Ja ne mun "typeryydet" on johtunut aina kännistä kun olen sanonut jotain mitä en tarkota ja on pitänyt anella anteeksi. Mutta vastavuoroisesti myös multa on aneltu "armoa".
Ei siinä oo mitään järkeä. Kyllä mä aika helpolla sanon, että tää oli varmaan sitten tässä.... Jos toinen on eri mieltä, niin sit voidaan keskustella taas jatkosta.
Elämäni tärkeet ihmiset pyrin pitämään elämässäni tavalla tai toisella, ja ne kyllä pysyy ilman mitään ääripään tekojakin. Merkityksettömät taas katoaa itsestään omia aikojaan ja hyvä niin.
.
Päästän irti aika äkkiäkin. Kai tämäkin on ihan persoonakysymys, roikkujia on kummassakin sukupuolessa. Minulla nyt on kokemusta miesten roikkumisesta. Lopettakaa se! ärsyttävää..
.
Ei siis ole mitään tarvetta roikkua.
Mut mun hameen helmoissa on roikuttu. Minä olen aina se joka uhkailee eroa ja yleensä toteuttaa sen. Niin se jotenkin menee.
Mut kun pohjimmiltaan olen teflonkäsitelty niin ote kirpoaa väistämättä jossei toinen tartu takasin.
etkö kestä riippuvuutta? Mulla alkais punainen valo palamaan, mikäli näyttää siltä, ettei nainen kestä riippuvuutta, eli koittaa joillain kikoilla esittää riippumattomuuttaan...