Olen 24w nuorimies Vantaalta päin. Olen seurannut välillä tätä hupsua sinkkukeskustelua. Kylläpä nykyään on pinnallisia ja pöhköjä nuori naisia paljon. Jos te ihmettelette, miksi fiksut ja korrektit tyypit eivät kiinnostu teistä, syy on teissä itsessänne.
No, jotain minusta. Ikää on kertynyt 24w, ja opiskelen farmasiaa eli apteekkialaa. Olen fiksu ja luova tyyppi, taiteellinen. Kokemuksia tytöistä on 2 pitkää seurustelusuhdetta ja lyhyempiä, joutavia tuttavuuksia.
Harrastuksiini kuuluu mm. melodisen metal-bändin solistina olo, luonto, kuntoilu ja ystävät.
Luonteeltani suora ja reilu, huumorintajuinen.
Räväkkä, kantaaottava, temperamenttinen... ja
romantikko, vaikka se nykyaikana onkin epämuodikasta. Minulle perusarvot uskollisuus, tunteet ja toisen huomioon otto ovat tärkeitä.
Ulkoisesti olen myös kuulemma miellyttävännäköinen pörröpää; siniset silmät, viljankeltainen tukka, 173cm, ja hoikka.
Miksi siis tällainen nuorimies on yhä sinkku?
No nykyään ei seurustelukumppanin löytäminen ole kovinkaan selkeää. Jutut että kirjastoissa tai kadulla ym. tapaa, ovat soopaa. Hah, suomalaisethan ne puheliaita ovat! Ja baareissa taas on savuisa, meluinen ympäristö ja ihmiset järjestään pikkuhiprakassa. Yhdenyönjuttuja niistä tietynlaiset tyypit hakevat.
Lähinnä ikävystyn baareissa, ja alkon hinnat huomioon ottaen se on turhan kallista ajan tuhluuta.
Olen piruuttani kokeillut chatteja ja Maikkarin text-kanavaa, ja tapaahan sieltä kaikenlaisia naisviipottajia. Mutta monien arvot ovat aivan vinksallaan. Minua on yritetty kaataa petiin ihan samana tapaamisiltana, mutta en rupea sellaiseen.
Ja nykyään on helppo saada jokin pysyvä muisto sellaisesta, tauteja piisaa.
Itse korostan uskollisuutta, tunteita ja aitoutta. Olen nyt siinä iässä että haluan löytää sen pysyvän kumppanin josta löytyy elämisen rikkautta, jonka avulla jaksaa vuosia ja taas vuosia...
Minusta sopiva ihanneikä nuorenmiehen tyttöystäväksi on 18-22w, haluan kuitenkin olla se hieman vanhempi ja kokeneempi. Se sopii identiteettiini.
Ulkonäkö -kunhan tyttö on suomalaisen näköinen ja siisti, sopusuhtainen tai hieman pyöreähkö, eiköhän loppu löydy sydämestä jos se on paikallaan. Missityypit ovat luotettavia kuin skorpionit tai kobrat, jos nyt asiaa korostan.
No, kommentoikaa nuoret naiset/tytöt!
Minulle saa mailata. Mikä teidän arvomaailmoitanne vaivaa? Onko enää kunnollisia ja aitoja luonteita? Odottelen ihmettä :)
ja vastauksianne.
No, jotain minusta. Ikää on kertynyt 24w, ja opiskelen farmasiaa eli apteekkialaa. Olen fiksu ja luova tyyppi, taiteellinen. Kokemuksia tytöistä on 2 pitkää seurustelusuhdetta ja lyhyempiä, joutavia tuttavuuksia.
Harrastuksiini kuuluu mm. melodisen metal-bändin solistina olo, luonto, kuntoilu ja ystävät.
Luonteeltani suora ja reilu, huumorintajuinen.
Räväkkä, kantaaottava, temperamenttinen... ja
romantikko, vaikka se nykyaikana onkin epämuodikasta. Minulle perusarvot uskollisuus, tunteet ja toisen huomioon otto ovat tärkeitä.
Ulkoisesti olen myös kuulemma miellyttävännäköinen pörröpää; siniset silmät, viljankeltainen tukka, 173cm, ja hoikka.
Miksi siis tällainen nuorimies on yhä sinkku?
No nykyään ei seurustelukumppanin löytäminen ole kovinkaan selkeää. Jutut että kirjastoissa tai kadulla ym. tapaa, ovat soopaa. Hah, suomalaisethan ne puheliaita ovat! Ja baareissa taas on savuisa, meluinen ympäristö ja ihmiset järjestään pikkuhiprakassa. Yhdenyönjuttuja niistä tietynlaiset tyypit hakevat.
Lähinnä ikävystyn baareissa, ja alkon hinnat huomioon ottaen se on turhan kallista ajan tuhluuta.
Olen piruuttani kokeillut chatteja ja Maikkarin text-kanavaa, ja tapaahan sieltä kaikenlaisia naisviipottajia. Mutta monien arvot ovat aivan vinksallaan. Minua on yritetty kaataa petiin ihan samana tapaamisiltana, mutta en rupea sellaiseen.
Ja nykyään on helppo saada jokin pysyvä muisto sellaisesta, tauteja piisaa.
Itse korostan uskollisuutta, tunteita ja aitoutta. Olen nyt siinä iässä että haluan löytää sen pysyvän kumppanin josta löytyy elämisen rikkautta, jonka avulla jaksaa vuosia ja taas vuosia...
Minusta sopiva ihanneikä nuorenmiehen tyttöystäväksi on 18-22w, haluan kuitenkin olla se hieman vanhempi ja kokeneempi. Se sopii identiteettiini.
Ulkonäkö -kunhan tyttö on suomalaisen näköinen ja siisti, sopusuhtainen tai hieman pyöreähkö, eiköhän loppu löydy sydämestä jos se on paikallaan. Missityypit ovat luotettavia kuin skorpionit tai kobrat, jos nyt asiaa korostan.
No, kommentoikaa nuoret naiset/tytöt!
Minulle saa mailata. Mikä teidän arvomaailmoitanne vaivaa? Onko enää kunnollisia ja aitoja luonteita? Odottelen ihmettä :)
ja vastauksianne.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Alkuunkin mä haluan toivottaa sulle onnea ja tsemppiä ja voimia! Toivon totisesti, että löydät sellaisen naisen. Olen yrittänyt puhua juuri samaisesta asiasta. Tämä arvojen nurinkurisuus on tämän päivän suurin ongelma, yhteiskunnalisestikin ajateltuna!
Onneksi sentään löytyy vielä joitakin kaltaisiasi maailman pystyssä pitäjiä! Haluan uskoa, että sellaisia on vielä myös naispuolisissa henkilöissä!
Hyvää jatkoa sinulle!! Pidä linjasi!
[email protected]
Riippuu siitä mitä tarkoitat "kunnollisella ja aidolla", mutta omasta mielestäni oon sellanen. Vaikka ikää onki vasta 18wee (melkein 19), en ole mikään eilisen teeren poika. Luotettavuutta ja rehellisyyttä löytyy, mut niin myös temperamenttia ja persoonallisuutta.
Arvot on myös kohdallaan, joten en ilmeisesti ole ihan "normaali". Arvostan muita ihmisiä ja heidän tunteitaan, perhettä ja ystäviä unohtamatta. Ystävät on mulle kaikki kaikessa.
Ulkonäössäkään ei oo mitään vikaa (kuulemma). Tällä hetkellä aika punaiset, luonnonkiharat, melko pitkät hiukset, vihreet silmät, silmälasit, pituutta 160cm ja kroppaki on aika hoikka.
Mikä siis vikana? Mun maili on [email protected] jos haluut puhuu lisää.
Noh kuulostat UNELMAmiesystävältä jollekkin naiselle! Mutta sun pariutuminen hankalahkoa varmaan siks, että odotat heti sitä vakaata kunnon parisuhdetta.
Kannaittaisi ehkä olla avoimempi uusille asioille ja varsinkin uusille ihmisille. Ainakin itteeni se auttoi. Voi se seurustelujuttu tosiaan alkaa sieltä sängynkin kautta, vaikka eihän yhenyön juttuja silti pidä harrastaa jos ei halua !
Tarkotan vaan sitä, että vähän rennompaa mieltä mukaan missä ikinä liikutkaan ja tapaat naisia. Ei toisesta heti kannata miettiä niin vakavasti ja tulevana kumppaniehdokkaana. Kun tutustuu uusiin ihmisiin ihan ilman sen kummempia päämääriä tai odotuksia niin helpostikin joku voi sitten kolahtaa ja alkaa kunnon seurustelusuhde!
Ja kokeile myös heittää toi sama viesti parille sinkkupalstalle ja mee muutamille sokoille.
löytyy monia naisia, jotka ovat aivan sinun kaltaisiasi, mutta yllättäen joku sinkkupalsta vaikuttaa olevan tyhmiä naikkosia...kuten myös miehiäkin.
Ei se etsimällä löydy :) Just kolme viikkoa takaperin olin kaverin kanssa kuuntelemassa metallibändejä baarissa, ja kaveri oli hyvin leipääntynyt koko miessukupuoleen.Kuinkas kävikään...mieshän sieltä käsipuoleen löytyi ja vieläpä aivan sukulaissielu.Rakkautta on ympärillä :)
Kyllä kerkeät vielä jonkun löytämään. Nauti siitä,että et ole tilivelvollinen kenellekkään ja saat tehdä juuri niitä asiota joista itse tykkäät. Helppo mun sanoa, koskaan seurustellut :p
Kiherrän koneeni ääressä, kuulostaapa hyvältä!Samoja asioita minäkin tässä viime vuosina olen ihmetellyt. Liitoa ja hetken mielihyvää, ei vakiintumista, tunnetta. Seurustelusta, rakkaudesta ja ihmissuhteista on tullut joku ihmeen extremelaji tyyliin mullekaikkihetitässäjanyt. Elämä on kyllä lyhyt, mutta haluan elää sen silti kuten itse haluan.
Tässä maailmassa en ole vielä rakastanut, mutta uskon, että minunkin aikani koittaa. Niinhän kaikki hokee, että Se Oikea osuu kyllä kohdalle, odotahan vain. Yksin odottaminen alkaa jo tosin riittää... Baareista tuppaa löytymään vaan niitä huuman valtaamia ihmisiä, tai sitten en vain tunnista Meitä. Muttamutta, pikkukaupungissa on niin vaikea törmätä mukaviin ihmisiin lenkkipolulla tai kirjastossa, kuten totesitkin.
Hengenheimolaiseni! Paiskaa postilla, jos haluat purkaa sydäntäsi :)
Ihmeitä odotellessa, [email protected]