Pelkoni ja kokemukseni seurustelukumppanin etsinnästä

Olen 25-vuotias mies ja pelkään jääväni ilman rakkautta ja omaa perhettä. Minulla on ollut yksi lyhyt seurustelusuhde seitsemisen vuotta sitten. Tämä tuttavuus alkoi netissä. Ongelmani on ollut aina se, etten tiedä miten ja mistä voisin löytää hyvän naisen. Minulla on ollut aina voimakkaita negatiivisia käsityksiä itsestäni. Olen hävennyt olemustani ja kärsinyt huonosta itsetunnosta.

Olen keksinyt itsestäni paljon vikoja, joiden vuoksi uskon jääneeni yksin. Ylitse muiden on noussut ulkonäköni. Melko pienen vian takia leimasin itseni jo lapsesta saakka rumaksi ja erilaiseksi. Uskon, että osaksi juuri sen takia häpesin itseäni ja ajattelin, etten kelpaa kenellekään tytölle.

En saisi pitää itseäni enää mitenkään rumana. Päinvastoin, minua on useinkin sanottu komeaksi… Riippuu mielialasta, millaisena näen peilikuvani. Välillä sieltä näkyy kohtalaisen hyvännäköinen mies, masentuneena vihaan naamaani. Jokin siis mättää edelleen. En usko voivani olla hyväksytty, koska minua ei rakasta kukaan. Olen liian viallinen.
1326
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Olet vain törmännyt vääriin ihmisiin :) Tykkään itse ainakin erityisen paljon erilaisista ihmisistä. Olet varmasti kiltti, hyvä sydäminen, hellä, pitäisit perheestäsi huolen jos saisit sellaisen, etkä juoksisi muiden naisten perässä? Kysynpä vain kuka ei sellaista miestä haluaisi :) Pää pystyyn vain.. harrasta jotain ja tee jotain mukavaa.. lähde vaikka lenkille ;)

Äänestä

Kommentoi aloitusta


degfrz kirjoitti:

Olen 25-vuotias mies ja pelkään jääväni ilman rakkautta ja omaa perhettä. Minulla on ollut yksi lyhyt seurustelusuhde seitsemisen vuotta sitten. Tämä tuttavuus alkoi netissä. Ongelmani on ollut aina se, etten tiedä miten ja mistä voisin löytää hyvän naisen. Minulla on ollut aina voimakkaita negatiivisia käsityksiä itsestäni. Olen hävennyt olemustani ja kärsinyt huonosta itsetunnosta.

Olen keksinyt itsestäni paljon vikoja, joiden vuoksi uskon jääneeni yksin. Ylitse muiden on noussut ulkonäköni. Melko pienen vian takia leimasin itseni jo lapsesta saakka rumaksi ja erilaiseksi. Uskon, että osaksi juuri sen takia häpesin itseäni ja ajattelin, etten kelpaa kenellekään tytölle.

En saisi pitää itseäni enää mitenkään rumana. Päinvastoin, minua on useinkin sanottu komeaksi… Riippuu mielialasta, millaisena näen peilikuvani. Välillä sieltä näkyy kohtalaisen hyvännäköinen mies, masentuneena vihaan naamaani. Jokin siis mättää edelleen. En usko voivani olla hyväksytty, koska minua ei rakasta kukaan. Olen liian viallinen.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu