Eilen myrskysi Keski-Suomessa pahasti, pakkasta -7 C ja lunta pyrytti vaakasuorassa. Mitä teki tielaitos, no tietysti levitti suolaa 4-tiellä. Jouduin ajamaan sen paskaläjän perässä useita kilometrejä. Eipä ole järkeä, kiva olisi tietää perusteet!
Suolaa, suolaa
Pohjavesi
3237
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
No niin.
Missäs päin keskisuomea liikuit ja näit tieliikennelaitoksen suola-auton?
Kyllähän täällä tuli lunta kohtuu reilusti, jotain 40 cm parhaisiin paikkoihin(oma piha tietty *prkles*). Vai ajoi edelläsi useiden kilometrien matkan suola-auto, no ei ihme että tuosta v.-02 peugeotistasi ruostui taka-akseli ja tipahti tielle, käsittämätöntä.
*mitähän onkaan seuraavassa aloituskirjoituksessa? Lentokone laskeutui orivedelle ja tankkasi lisää dieseliä, kenties...*
Että semmoista.
Terveisin.
L-200.
Kyllä risteysalueet ja linja-autopysäkit ymmärtää suolaukselle järkeviksi, mutta sen levittäminen pitkin maanteitä ilman järkeä on kyseenalaista. Miksi autoissa on ylipäätänsä talvirenkaat? Alueilla jossa suolausta on vähennetty onnettomuudet eivät ole lisääntyneet, koska autoilijat ovat ajaneet vastaavasti varovaisemmin. Tietenkin valtio ajattelee vanhan ruostuneen autokannan nuorentamisen vauhdittamiseksi suolauksen hyvänä.
Tihallinnon sivuilta:
Uusimmat tutkimustulokset
Tutkimuksellinen näkökulma talvihoitoon ja sen vaikutuksiin ei olennaisesti ole muuttunut aiempien toimintalinjojen käyttöönoton jälkeen. Näkemys liikenneturvallisuudesta, ympäristövaikutuksista ja talviajan liikenteestä asiakkaan tarpeiden näkökulmasta on tarkentunut.
Uusimmat liikenneturvallisuustutkimukset osoittavat talviajan ja kesäajan turvallisuusriskin lähentyneen ja olevan keskimäärin lähes samalla tasolla. Kuitenkin talven riski edelleen korostuu rannikkoalueiden vilkkailla pääteillä.
Tutkimustulokset viittaavat siihen, ettei talvikunnossapidon toimin liikenneturvallisuutta voida nykyisellä rahoitustasolla selkeästi parantaa, joskaan tason laskuunkaan ei ole varaa. Kuljettajien vastuu korostuu entisestään, mitä tukee se huomio, että esimerkiksi talven kuolemaan johtavista onnettomuuksista lähes puolet tapahtuu lumi- tai räntäsateiden aikana, jolloin koko kunnossapitokalusto jo on käytössä.
Liikenneturvallisuuden varmistaminen painottuu päätiestöön, koska onnettomuuksien määrä on sidoksissa liikenteen kokonaismäärään ja näillä teillä kunnossapitotoimilla voidaan tehokkaasti vaikuttaa suureen osaan liikennettä.
Tutkimusten mukaan keskeistä on keliolosuhteiden tasaisuus ja yllätyksettömyys. Suurin osa kohtaamisonnettomuuksista, mikä onnettomuuslaji korostuu talviaikaan, tapahtuu erilaisissa sään muutostilanteissa.
Yhteiskunnalle kevyen liikenteen kaatumistapaturmat aiheuttavat merkittäviä kustannuksia, myös suhteessa ajoneuvoliikenteen onnettomuuksiin. Kevyen liikenteen kaatumistapaturmia on koko maassa noin 70 000 vuodessa. Näistä vain noin 1 % tapahtuu yleisen tieverkon kevyen liikenteen väylillä.
Yhteiskuntakustannusten kannalta kevyen liikenteen väylät kannattaa pitää riittävän hyvässä kunnossa kaatumisten vähentämiseksi.
Tällä hetkellä Tiehallinnon vastuulla olevien väylien kunnossapitotaso on yleisesti ottaen riittävä suhteessa niiden liikennemääriin. Tutkimusten mukaan suola vaikuttaa merkittävästi pohjavesiin ja niiden tilaan. 1990-luvun loppupuolen tilanteessa noin puolessa suolauksen vaiku-tuspiirissä olevista pohjavesialueista kloridipitoisuuden kehitys on nouseva ja puolella laskeva. Suolan vaikutus on hyvin paikkakohtainen. Sen vuoksi pohjavesivaikutusten vähentämiseksi on keskeistä kiinnittää huomio pohjavesialuekohtaiseen tilanteen hallintaan kokonaissuolamäärien asemesta. Tehokkain keino on suolan käytön rajoittaminen kohdennetusti pohjavesialueilla.