3kk poissa 1kk himassa

Terve! Eli niinku tosta otsikostakin selviää. Merimies, heitän reissua sen 3 kuukautta ja sitten aina kuukausi himassa. Pitkäaikainen avokki läksi kävelemään reilu vuosi sitten, ei kuulemma jaksanut enää. Nyt on alkanut taas tuntumaan siltä, kaikkien pikaisten juttujen jälkeen, että olis kiva jos kotona olis joku jonka luokse aina palata.

Tuntuu olevan vaan mahdoton löytää naista joka edes haluaisi tutustua sen paremmin kun tää mun ammatti selviää. Ikää on "vasta" reilu 30 ja seuraa löytyy helposti helsingin yöstä tai maailmaltakin mutta koti on kuitenkin suomessa ja siksi kai haluaisin suomalaisen naisenkin. Haluaisin naisten mielipiteitä, täytyykö vaihtaa ammattia joa haluaa perheen yms ?
4411
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Tarvitset luultavasti todella itsenäisen ja täysin rinnoin omaa elämää viettävän naisen, jotta tuollainen onnistuisi. Ja luottamusta pitäisi olla paljon. Eikä se välttämättä siltikään onnistuisi. Varmaan ymmärrät itsekin, miten vaikea tilanne tuo luultavasti olisi naiselle. En usko, että kukaan omista tutuistani lähtisi tuollaiseen. Olen itsekin elänyt kaukosuhteessa - tosin paljon lievemmässä muodossa - ja joskus viikkojenkin erossa olo voi tuntua ikävältä. Ja sinä kuitenkin vietät 9 kuukautta vuodesta poissa kotoa. Ja entäs perheen perustaminen sitten? Nainenko olisi yksin suurimman osan raskausaikaa ja sitten jäisi yksin kotiin hoitamaan pientä lasta. Itse näkisit lapsesi kehityksestä vain pieniä pätkiä tietyin väliajoin. Lapsi luultavasti alkuun vierastaisi sinua ja sitten kun lähdet taas reissuun, miettisi ihan joka kerta, että miksi isän pitää lähteä taas.

En sano, että suhteen ja perheen saaminen olisi mahdotonta. Mutta pirun vaikeaa se olisi, ja luultavasti aika epätodennäköistäkin. Kannattaa varmaan miettiä, mitkä asiat sinulle elämässä ovat oikeasti tärkeitä. Meneekö työ perheen perustamisen edelle vai päinvastoin? Sitten sen perusteella voi alkaa miettiä, että jatkatko kuten tähän asti ja toivot parasta vai alatko etsiä uutta työpaikkaa.

Äänestä

Minä olen niitä naisia jotka tykkäisivät olla juuri tuollaisessa suhteessa, jos nyhvään toisen kyljessä kokoajan niin alan ettimään toisesta vikoja..siis paljon mielummin näkisin kultaani harvoin ja aina todella rakastuneena. Itse vasta 23 vuotias mutta olisin valmis aloittamaan vakavan suhteen.
t. Merimiehestä haaveileva tyttönen

Äänestä

En väittäisi että pitäisin tuollaista yhtälöä mahdottomana ja ikääkin on jo 30 etten nyt ihan naiivi enää ole. Voisi itse asiassa sopia minulle, joka tykkään panostaa yhteiseen aikaan, mutta tarvitsen omaa aikaa itselleni. Olisihan se helpompaa js poissaolot olisivat lyhyempiä ja lapsia ajatellen aika on niin pitkä että yhteydenpitoon pitäisi panostaa ihan tosissaan etteivät pienet unohda. Eli en nyt ihan perheidyllinä tuollaista näe, mutta kahden aikuisen välisenä tuollainen voisi toimia hyvinkin.

Äänestä

Niin, kyllä toi perheen perustaminen menee töiden edelle. Tuo aikaisempi suhteeni kesti kahdeksan vuotta! Nainen ei halunnut lapsia eikä halua vieläkään, tiedän tämän kun viime vkl soiteltiin ja hän valitti että kaikki oman ikäiset miehet joita hän on tavannut eromme jälkeen haluaa perheen :) Minä olin pitkään tyytyväinen tuohon tilanteeseen, kiva tyttö "kotisatamassa", enkä häslännyt kovin paljoa maailmalla, viime vuosina ollenkaan. Sitten yks kaks jostain mulle tuli fiilis,että lapsiahan tässä olis tehtävä. En tiedä johtiko tämä eroon, ei oikein ole selvitetty asiaa perin pohjin, nainen vain lähti tai hävisi siis tavaroineen sillä aikaa kun olin reissussa.

No jokatapauksessa, taitaa olla viisainta alkaa kattelemaan hommia maista. Mun koulutuksella pitäis kyllä maistakin järjestyä hommia, näinä aikoina voi tosin kestää. En oo tosin nirso sen suhteen mitä teen.

Kiitos vastanneille! Ja sulle merimiehestä haaveileva tyttö, ootko varma, että sua kiinnostais kaljuuntuva, kohta kaljamahainen, tatuoitu sua kymmenen vuotta vanhempi ukkeli :)

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Merimies on erimies kirjoitti:

Terve! Eli niinku tosta otsikostakin selviää. Merimies, heitän reissua sen 3 kuukautta ja sitten aina kuukausi himassa. Pitkäaikainen avokki läksi kävelemään reilu vuosi sitten, ei kuulemma jaksanut enää. Nyt on alkanut taas tuntumaan siltä, kaikkien pikaisten juttujen jälkeen, että olis kiva jos kotona olis joku jonka luokse aina palata.

Tuntuu olevan vaan mahdoton löytää naista joka edes haluaisi tutustua sen paremmin kun tää mun ammatti selviää. Ikää on "vasta" reilu 30 ja seuraa löytyy helposti helsingin yöstä tai maailmaltakin mutta koti on kuitenkin suomessa ja siksi kai haluaisin suomalaisen naisenkin. Haluaisin naisten mielipiteitä, täytyykö vaihtaa ammattia joa haluaa perheen yms ?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu