Varoitus: Seuraa kärjistystä ja yleistyksiä.
Naisen suhtautuminen vieraisiin miehiin: Puhuvia lihasäkkejä. Hieman pelottaa. Jotkut komeita. Jotkut hassuja.
M85 suhtautuminen vieraisiin naisiin: Suht kauniita ja peruskiinnostavia iso osa. Tosin hirveästi yhteistä ei sikäli ole.
Jos perusnainen joka ei ole minua vanhempi tulisi kadulla vastaan ja sanoisi haluavansa tutustua ja...ööh,haluavansa minua. Luultavasti ottaisin naisen matkaan vaikka ihmetyttäisikkin naisen helppous. Toki sitten yrittäisin syynätä onko taustalla joku outo kusetus tai mielensairaus.
Mutta muuten käy minulle hyvin koska kosintamenot tuntuu väsyttäviltä.
-
Naiselle kai samanlainen skenaario olisi kauhistus tai kummastus. Tärkeä perusero on että naista pitää usein lähestyä erilaisin rituaalitempuin vähän niin kuin villieläimen kesytyksessä, kun taas miestä voi lähestyä 'ihmisenä'.
En oikein tiedä mitä pitäisi ajatella asioista kuten ihastuminen tai rakastuminen. Näen vain kasapäin naisia jotka ovat tarpeeksi hyvännäköisiä että voin sieluni silmin fantasioida kaikenlaista syväluotaavaa vaikken yhtään tuntisi heitä. On kuin toivoisin etteivät he pilaa minun fantasioitani tuomalla esiin jotain tarpeetonta extraa kuin että toivoisin heidän tekevän mitään. Minun on oikeasti vaikea nähdä mitä muuta sisältöä nainen voi tuoda peliin kuin sen että näyttää nätiltä ja osaa seuraavat asiat:
-ei kiukuttele,vittuile,ui liiveihin erilaisilla testeillä
-oppii omatoimisesti että esim.kehuihin ja välittämisen osoituksiin kannattaa jotenkin vastata ja
-omaa uteliaisuutta minun ajatuksiani ja hyvinvointiani kohtaan
__________
Siis tuommoisia aika perusjuttuja mitä nyt voi kaveriltakin odottaa,ainakin melkein. Kuulostaa ehkä epäromanttiselta mutta käytäntö tuntuu sanelevan asioita noin. Yksinkertaisesti mies luo naiselle jonkinlaisen viihdemaailman ja kun naisella on hirveästi eri miehiä mistä valita niin romanttisuutta tukee se kun nainen sattuu päätymään yhteen juuri sen yhden miehen kanssa jonka päätyy,ja sitten siitä tulee sellainen lastenelokuvamainen kehys että "ooh,he olivat tarkoitetut". Siis tavallaan kaikki mitä naisella on annettavaa tai objektiivisemmin sanoen mitä nainen luultavasti antaa kiteytyy aika hyvin ensisilmäyksellä kun taas miehestä ei voi samaa sanoa. Niin ollen voi sanoa että mies on ikäänkuin ympäripäiväisesti jonkinlaisen 'ihastuksen' vallassa hyvännäköisiin naisiin kun taas naisen mielessä pyörii kasvottomia ominaisuusluetteloita oriin rungon lisäksi. Tällä tavalla mies ei voi ihastua naiseen siinä mielessä missä nainen mieheen. Mies voi vain joko pettyä tai huokaista helpotuksesta kun nainen sitten kosiskelun jälkeen joko hylkää tai kiinnostuu. Toki varmasti fiiliksiä voimistaa ja parantaa se että saa vastakaikua. Tästä itselläni ei mitään kunnon kokemusta ole,mutta pystyn sieluni silmin näkemään tämän kuvion.
Lastenelokuvistahan saa sellaisen käsityksen että ihmisten pariutuminen on jonkinlaista lottoamista ja joku on toisen mielestä hirveä ja toisen mielestä ihana ja jotkut kenties täysin vastakkaiset ihmiset vain jotenkin hassusti loksahtavat yhteen lopulta. Oikeastihan erityisesti miesten mieltymyksiä voi ennustaa melko hyvin. Naisten suhteen on hankalampaa kun erityismieltymyksiä tuntuu olevan yhtä paljon kuin naisiakin.
Sitten jos ajattelee taas noita lastenelokuva juttuja niin kai niistä vanhempana voi nähdä sen kaavan että nainen naiselliseen tapaan ensin nyrpistelee mutta kun mies jaksaa rummuttaa tarpeeksi kauan niin sitten naiselle tulee kelpoisuus todistetuksi ja lapsenmielelle jää vaikutelma että he vain jotenkin hassusti päätyivät yhteen,koska olivat tietenkin alusta asti niin tarkoitettu.
-
Verrata voi noihin kyttäelokuviin joissa kaksi erilaista ukkelia ovat työparina ja ovat ihan toista maata mutta lopulta sitten puhaltavat yhteen. Tosin kumpikin tukee toista ennen pitkää.
Naisen suhtautuminen vieraisiin miehiin: Puhuvia lihasäkkejä. Hieman pelottaa. Jotkut komeita. Jotkut hassuja.
M85 suhtautuminen vieraisiin naisiin: Suht kauniita ja peruskiinnostavia iso osa. Tosin hirveästi yhteistä ei sikäli ole.
Jos perusnainen joka ei ole minua vanhempi tulisi kadulla vastaan ja sanoisi haluavansa tutustua ja...ööh,haluavansa minua. Luultavasti ottaisin naisen matkaan vaikka ihmetyttäisikkin naisen helppous. Toki sitten yrittäisin syynätä onko taustalla joku outo kusetus tai mielensairaus.
Mutta muuten käy minulle hyvin koska kosintamenot tuntuu väsyttäviltä.
-
Naiselle kai samanlainen skenaario olisi kauhistus tai kummastus. Tärkeä perusero on että naista pitää usein lähestyä erilaisin rituaalitempuin vähän niin kuin villieläimen kesytyksessä, kun taas miestä voi lähestyä 'ihmisenä'.
En oikein tiedä mitä pitäisi ajatella asioista kuten ihastuminen tai rakastuminen. Näen vain kasapäin naisia jotka ovat tarpeeksi hyvännäköisiä että voin sieluni silmin fantasioida kaikenlaista syväluotaavaa vaikken yhtään tuntisi heitä. On kuin toivoisin etteivät he pilaa minun fantasioitani tuomalla esiin jotain tarpeetonta extraa kuin että toivoisin heidän tekevän mitään. Minun on oikeasti vaikea nähdä mitä muuta sisältöä nainen voi tuoda peliin kuin sen että näyttää nätiltä ja osaa seuraavat asiat:
-ei kiukuttele,vittuile,ui liiveihin erilaisilla testeillä
-oppii omatoimisesti että esim.kehuihin ja välittämisen osoituksiin kannattaa jotenkin vastata ja
-omaa uteliaisuutta minun ajatuksiani ja hyvinvointiani kohtaan
__________
Siis tuommoisia aika perusjuttuja mitä nyt voi kaveriltakin odottaa,ainakin melkein. Kuulostaa ehkä epäromanttiselta mutta käytäntö tuntuu sanelevan asioita noin. Yksinkertaisesti mies luo naiselle jonkinlaisen viihdemaailman ja kun naisella on hirveästi eri miehiä mistä valita niin romanttisuutta tukee se kun nainen sattuu päätymään yhteen juuri sen yhden miehen kanssa jonka päätyy,ja sitten siitä tulee sellainen lastenelokuvamainen kehys että "ooh,he olivat tarkoitetut". Siis tavallaan kaikki mitä naisella on annettavaa tai objektiivisemmin sanoen mitä nainen luultavasti antaa kiteytyy aika hyvin ensisilmäyksellä kun taas miehestä ei voi samaa sanoa. Niin ollen voi sanoa että mies on ikäänkuin ympäripäiväisesti jonkinlaisen 'ihastuksen' vallassa hyvännäköisiin naisiin kun taas naisen mielessä pyörii kasvottomia ominaisuusluetteloita oriin rungon lisäksi. Tällä tavalla mies ei voi ihastua naiseen siinä mielessä missä nainen mieheen. Mies voi vain joko pettyä tai huokaista helpotuksesta kun nainen sitten kosiskelun jälkeen joko hylkää tai kiinnostuu. Toki varmasti fiiliksiä voimistaa ja parantaa se että saa vastakaikua. Tästä itselläni ei mitään kunnon kokemusta ole,mutta pystyn sieluni silmin näkemään tämän kuvion.
Lastenelokuvistahan saa sellaisen käsityksen että ihmisten pariutuminen on jonkinlaista lottoamista ja joku on toisen mielestä hirveä ja toisen mielestä ihana ja jotkut kenties täysin vastakkaiset ihmiset vain jotenkin hassusti loksahtavat yhteen lopulta. Oikeastihan erityisesti miesten mieltymyksiä voi ennustaa melko hyvin. Naisten suhteen on hankalampaa kun erityismieltymyksiä tuntuu olevan yhtä paljon kuin naisiakin.
Sitten jos ajattelee taas noita lastenelokuva juttuja niin kai niistä vanhempana voi nähdä sen kaavan että nainen naiselliseen tapaan ensin nyrpistelee mutta kun mies jaksaa rummuttaa tarpeeksi kauan niin sitten naiselle tulee kelpoisuus todistetuksi ja lapsenmielelle jää vaikutelma että he vain jotenkin hassusti päätyivät yhteen,koska olivat tietenkin alusta asti niin tarkoitettu.
-
Verrata voi noihin kyttäelokuviin joissa kaksi erilaista ukkelia ovat työparina ja ovat ihan toista maata mutta lopulta sitten puhaltavat yhteen. Tosin kumpikin tukee toista ennen pitkää.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tiivistän asian koska kohta täytyy taas mennä.
Keskimäärin ihmiset Suomessa ovat typeriä. Menevät porukan mukana, seuraavat sitä kylän vanhinta.
Kunnioitanko asiaa? En.
Haluanko kuulua kyläyhteisöön, haluanko kuulua laumaan? En.
Lauma saa ihan vapaasti yrittää raadella minut. Voin ainoastaan nauraa räkäisesti teurastaessani lauman jäseniä. Olen vahvempi yksin. Lauma hyökkää päälleni ja teurastan heidät. Syljen heidän ruumiidensa päälle. Poltan koko kylän.
Säälittävää äpäröintiä, lauma. Olette mitättömiä.
Olen vahva, älykäs, komea sekä muutenkin mukava. Joka nostaa miekkansa minua vastaan hukkuu miekkaansa. En ole velkaa kenellekään. Joka ikinen sielu joka haastaa minut on jo käytännössä kuollut. Että se siitä yhteisöllisyydestä.
Täällä olen, antaa tulla.
Et ole vapaa yhteisöstä ennen kuin lopetat sen vihaamisen.
Siinäpä kolmen pennin itämaista filosofiaa palstasamuraille.
"Et ole vapaa yhteisöstä ennen kuin lopetat sen vihaamisen."
Onhan tossa vinha pointti. Mutta on mullakin:
En vihaa. Yhteisö vihaa minua. Puolustaudun. Minä en tätä aloittanut. Jos minua vihataan niin totta helvetissä puolustaudun, ihan siksi koska kykenen siihen.
Minua ei mitkään nyrkillä tapettavat vihaa. Koskee kaikkia sukupuolia. Voitte vihata, mutta selkeä päällekäyminen on silkkaa murhaa.