On vaikea nauttia elämästä kun ei ole ketään kenen kanssa sitä jakaa.
Muutin vuosi sitten opiskelemaan Joensuuhun ja nyt vuoden jälkeenkään en viihdy täällä. Koulusta saamani ystävät lähtivät kesäksi kotipaikkakunnilleen ja itse jäin Joensuuhun töihin.Työpaikallakaan ei ole ketään kenen kanssa voisin harkita viettäväni vapaa-aikaani(yli 15v. vanhempaa väkeä). Elämäni ei ole tällä hetkellä mitään muuta kuin työntekoa, urheilua ja ulkoilua. Ja nyt olen saanut tarpeekseni. Mitä minun tulisi tehdä? Onko täällä yhtä yksinäisiä ihmisiä vai painiskelenko yksin ongelmani kanssa? Mistä täältä voi hakea seuraa? Baariinkaan, terassille taikka edes elokuviin en halua lähteä itsekseni. Tuntuu, että kesäni ja koko elämäni valuu hukkaan.
T. 21-vuotias naikkonen.
Muutin vuosi sitten opiskelemaan Joensuuhun ja nyt vuoden jälkeenkään en viihdy täällä. Koulusta saamani ystävät lähtivät kesäksi kotipaikkakunnilleen ja itse jäin Joensuuhun töihin.Työpaikallakaan ei ole ketään kenen kanssa voisin harkita viettäväni vapaa-aikaani(yli 15v. vanhempaa väkeä). Elämäni ei ole tällä hetkellä mitään muuta kuin työntekoa, urheilua ja ulkoilua. Ja nyt olen saanut tarpeekseni. Mitä minun tulisi tehdä? Onko täällä yhtä yksinäisiä ihmisiä vai painiskelenko yksin ongelmani kanssa? Mistä täältä voi hakea seuraa? Baariinkaan, terassille taikka edes elokuviin en halua lähteä itsekseni. Tuntuu, että kesäni ja koko elämäni valuu hukkaan.
T. 21-vuotias naikkonen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
paitsi että itse olen (taas) kesällä kotipaikkakunnallani. kaverit on melkein kaikki jossain muualla paitsi täällä, eikä niitä näe kovin usein. arkipäivät menee töissä ja viikonloppusin tekee sen mitä ehtii.
ja sinkkuna kun joutuu olemaan, niin ei ole juuri ketään kenen kanssa jakaa ajatuksiaan.. tai tekemisiä.
tulis jo syksy ja koulu alkais, niin olis elämää!
t. kohta 23v miekkonen.
joensuun popmuusikoihin tai jotakin vastaavaa. Suomihan on yhdistysten luvattu maa. Mieti mikä kiinnostaa ja mene mukaan.
Lähde jonain aurinkoisena iltana Elinan kannelle vaikka siiderille, katselemaan ihmisiä ja veden virtausta. Hyvällä tuurilla paikalle sattuu joku yksinäinen mies ja voit pelastaa hänen iltansa tekemällä aloitteen... :)
Itsehän olen mittaillut Joensuun rantoja, katuja ja lenkkipolkuja jo vuosia miettien missä ihmeessä kaikki yksinäiset tytöt piileskelee.
Ei sitä baaria kannata peljätä. Pari rohkasevaa enne baarii lähtöä, ja sielä viihtyy ihan hyvin yksinkin. Ja uskon ettet joudu kauan ihmettelemään meininkiä itseksesi, miehet aika nopeasti huomaa yksin vapaana olevan naisen baarista.
Tietysti voit antaa elämäsi valua hukkaan ;)
Olen miettinyt jos mitä. Ei sinun elämä oos ees alkakanut olet nuori ja kyllä löydät jotain!!
Kiva ja samalla ikävä huomata,että on niitä muitakin samassa tilanteessa. Taidan rohkaistua ja lähteä itsekseni liikenteeseen. Ei siinä ainakaan menetä mitään :)
"Elämäni ei ole tällä hetkellä mitään muuta kuin työntekoa, urheilua ja ulkoilua."
Sama
"Tuntuu, että kesäni ja koko elämäni valuu hukkaan. "
Tuntunu samalle jo yli 20 vuotta.
Sä olet nainen, mene terassille niin ei sun tarvii siellä pitkään istua kunnes siin on joku kaveri kyljes kiinni. Laatu nyt voi olla kyseenalaista, mutta yksin ei ainakaa tarviis pitkää olla.
...mene terassille .. hahahhaa, sillähän se selviää... :D Mut toisaalta koko tollanen tilanne äklöttää. Tollasia "liimautujia" sieltä nim. tosiaan löytää, mut en mä tollasta seuraa etsi... Laatumies olis hakusessa :)
No miksi se ei ole mitään muuta? Mitä sen pitäisi olla? Onko muiden ihmisten tehtävä muuttaa elämääsi, vai miksi et tee mitään asian eteen? Luuletko että pelkkä oleminen ja passivoituminen tulee jossain vaiheessa muuttamaan elämääsi?
Miksi tällä palstalla tuntuu olevan sellainen käsitys, että on aina kaikkien muiden tehtävä tehdä elämästä mukavaa tai lähes täydellistä? Jos ihmisellä on aina tylsää, niin se johtuu yleensä ihmisestä itsestään. Ei sitä tekemisen keksimistä voi aina muille delegoida. Täytyy toimia ihan itse.
Sitten tuo "mene terassille" -neuvo: Onko muka niin, että ainoa keino saada elämään lisää sisältöä on alkaa seurustelemaan jonkun kanssa? Että "Apua, nyt on tylsää --> äkkiä uusi mies/nainen"?
yhdistystoimintaa. Jos löytyy joku mielenkiintoinen yhdistys, missä tehdään mielenkiintoisia juttuja, niin siellä varmasti olisi samanhenkistä seuraa.
Ei kaikki yhdistystoiminta ole mitään marttakerhojen pitsinnypläystä tai pietarin katukoirien pelastusta. Ei tosin sillä että minulla olisi marttoja tai pietarilaisia haukkuja vastaan mitään sen suurempaa.
Vai olisiko niin, että näillä palstailla puhutaan niiden ihmissuhdepainotteisuudesta johtuen niistä ihmissuhdeasioista, ja sitten ihmisellä voi olla ihan kokokaan oma elämä myös niiden asioiden ulkopuolella kuin mistä täällä kirjoitetaan.
Itsekin törmään usein tuohon uskomukseen että muka jotenkin odottaisin jonkun muun tulevan ja tekevän minut onnelliseksi kun puhun omista vaikeuksistani ihmissuhderintamilla.
Mutta eihän niin tietenkään ole, koska minun elämääni mahtuu paljon sellaistakin mistä en (ihan syystäkään) kirjoita sinkut-palstalle.
Think about it.
En siis puhunut nimimerkki beefcaken kirjoituksesta, vaan siksi kun puhuit että "näillä palstoilla jne"
Terassiltahan ja baarista yleensä löytyy just VAIN niitä liimautujia...
Juuri tämän vuoksi en jaksa nuorempia mimmejä tiirailla... tsiisus..
Lähestyjä on liimautuja, ja jos seksiä harrastetaan, ollaan välittömästi rakastuneita?
Tulevaisuus:
Eli ei seksiä kellekään, paitsi sille naapurin kivalle Terolle jonka kanssa menet kihloihin kun tulet raskaaksi. Sitten sulla on kakara ja olet 22v.
Tero pakkaa laukkunsa kun on 23 vuotiaana yllättäen liian kakara viettämään perhe-elämää. Niinkuin terveen miehen pitääkin olla.
Tero viettää seuraavan kymmenen vuotta pääkaupunkiseudulla aikuistumassa ja paneskelee kuin eläin.
Te kumpikin vihaatte vastakkaista sukupuolta sisimmässänne verisesti.
Tästähän satu tulee, laita itse jatkoa.
Loistava toi "liimautujan" teksti :D Etenkin kun naapurissa asuu Tero-niminen henkilö! xD Nojoo, mutta yleensä siellä baareissa on ihan liiaksikin näitä liimautujia. Ja yksin liikenteeseen on vaikee lähtee, koska varsinkin sitten sellaisista miehistä on vaikea päästä eroon. Oon kokenut jo monenmoista kertaa kun oon oikeesti ihan pelänny tälläsiä lähentelijöitä. Moni tuntuu suuttuvan jos ei halua lähteä heidän matkaansa. Muutaman kerran ovat tyyliin yrittäneet raahata baarista pois tai ovat jääneet kyttäämään koko illan ajaksi. Tän takia sit kaiketi katson aika tarkkaan kuka sieltä tulee ja mitä ehottelemaan. Eli aika varauksella kyl tosiaan suhtaudun niihin keitä sieltä tulee...
Psitää vihaksi tuollaiset miehet kuin mitä kuvailit tuossa tekstissäsi. Siis jannut jotka eivät usko ja vain olla jurnuttavat vieressä tai yrittävät raahata naisen pois baarista.
Juuri näiden hemmojen takia naiset sitten karttavat lähestyjiä, jotka kuitenkaan kaikki eivät ole samanlaisia paskiaisia. Esim. minä en kuuna kullanvalkeana käyttäytyisi noin, vaan yrittäisin pitää homman sivistyneenä ja kohteliaana ja siitä ei ainakaan olisi pelkoa, etten lähtisi pois, jos homma ei syty, koska varjmasti lähtisin.
Kaikenlaisia penaali-perttejä sitä onkin liikenteessä. Herätkää urpot! Te annatte kaikille miehille huonon maineen!
"Kaikenlaisia penaali-perttejä sitä onkin liikenteessä. Herätkää urpot! Te annatte kaikille miehille huonon maineen!"
Tässä näkyykin miksi vittuaivot ovat vittuaivoja. Heitä ei kiinnosta miesten maine yleisesti, vaan römpsän saanti. Onneksi olkoon, olet nyt tajunnut opastuksellani miksi kusiaivot ovat perseestä! Voit tosin lohduttautua mietteellä että harvoin kukaan nainen muutenkaan noiden paskojen mukaan lähtee.
Laitoit ajattelemaan noilla kysymyksilläsi. Väitän silti, ettei elämästä voi nauttia täysin rinnoin ilman seuraa, puhutaan sitten ystävistä tai kumppaneista. Itse olen hyvin itsenäinen henkilö ja osaan nauttia elämästä omassa seurassa, mutta kyllä sitä kaipaa myös toisten seuraa. Kyllä se elämistä ja menemistä rajoittaa jos ei ole näitä "muita". Esim. tänä kesänä olisin halunnut lähteä festareille Seinäjoelle asti, mutta kavereilleni ajankohta ei sopinutkaan töitten takia. En kehdannut lähteä itsekseni, koska mukaan olisin lähtenyt vain ja ainoastaan sen ryhmähengen takia. Kyllä, olisin voinut lähteä sinne itseksenikin seikkailemaan, mutta ei siinä mielestäni olisi ollut enää mitään järkeä..? Siinäkin meni hieno kesäkokemus sivusuun. Kavereiden kommentit : "Sitten seuraavana kesänä", eivät nyt oikein lohduttaneet. Haluan kokea, mennä , nähdä, kuulla mahdollisimman paljon. Olen vasta nuori, muttei koskaan tiedä mitä tapahtuu.. Haluaisin elää joka päivä kuin se olisi viimeiseni, eikä se valitettavasti tällä hetkellä onnistu.
Toivon luovani uusia kontakteja, jotta pääsen elämään ja kokemaan seurassa. Haluan jakaa suruni ja iloni jollekulle. Sen verran laumaeläin olen. Tarvitsen muita.
Hauskaa jos on kivaa.
On tullut vastaan tyttöjä, jotka jotka on ehkä vähän "liian kilttejä"....
He eivät sano suoraan; Toi sun juttus ei nyt pure. He ehkä hymyilevät, ja jopa vahingossa käyttäytyvät "niskojaan nakellen" viekoitellen.
He eivät sano: "Ei susta kuule poika ole siihen, jos toi ei lopu, mä voin käydä kysymässä pokelta, onko sun asiallista olla täällä."
Muutta, jotkin prinsessat tekevät tätä myös tahallisesti että saavat ohjelmaa...?
Kyllä niitä liimautujia siedetään luullakseni kahdesta syystä
1) Kohteliaisuudesta
2) Pelosta, koska ainakin juttujen perusteella liimautuja on sellainen ihmistyyppi, joka ei ymmärrä tai taihdo ymmärtää torjuntaa ja käy ivalliseksi tai ehkä jopa väkivaltaiseksi (vähintään verbaalisesti väkivaltaiseksi), jos saa suoran torjunnan.
Liimautujan pitää ihan ihe osata lukea tilannetta. Mutta lienee tyypillistä suomalaiselle ajatella että missä tahansa saa käyttäytyä miten tahansa ja se on toisen ongelma jos ei pidä siitä.
Maailma on. Kusipäitä on.
Ei pikku limanuljaskan päätä voi ikuisesti silittää, eihän?
"....käy jopa väkivaltaiseksi, jos saa suoran torjunnan."
-Tolla periaatteella ei kannata ainakaan lähteä ulkomaille, pylly kipeänä saa takaisin tulla sekä pojat ja tytöt.
Menet naisten tykö heittämään "hyvää läppää" ja pikkutuhmia tsoukkeja?
Se on taitolaji, ei sitä tule edes yritettyä, mutta joskus on kieli vikkelänä, eli mikä ettei. meitähän on tietysti moneen junaan, toiset tulee baariin viihtymään itsekseen, tälläytyen parhaimpiinsa käsilaukkuineen päivineen, toiset pitää silmät ja ovet auki eikä tällää niitä kiinni heti alkuunsa. Niillä harvemin on käsilaukkua mukana.
Siinäpä puudelin pahin virhe; Otetaan käsilaukku, laitetaan kaikki arvokas sinne sikin sokin niin että ne putoilee pitkin kuppilan kusisia lattioita, ja tehdään varkaalle mahdollisimman helpoksi paikallistaa victeminsä arvoesineet. Puukolla hihna poikki ja hatkaan.
En suosi puudeleita, enkä käsilaukkuja. En (mielestäni) liimaannu.....
Kumppanin 300% paremmin kuin miehenä.
Joensuussa opiskelemassa, kolme vuotta jo. Yhtään ystävää en ole täältä saanut, "puheliaiden karjalaisten" maasta. Itse jututan ihmisiä yleensä ja vastaan jos joku ryhtyy juttusille (paitsi en alkoholisteille). Kävelen paljon mutta muita harrastuksia ei oikein ole. Lenkillä näkyykin kiitettävästi silmänruokaa mutta en vain uskalla aloittaa keskustelua "kiinnostusmielessä". Olen ujo ja pidän itseäni rumana vaikka monet miehet ovat kauniiksi, ihanaksi tai söpöksi sanoneet. Myös tyttöpuolisia ystäviä kaipaan. Yhdistystoimintaakin olen kokeillut mutta sitä kautta ystäviä ei löytynyt :(
n32