Ystävällä liikaa kavereita

Minulla on pitkäaikainen ystävä, olemme olleet ystäviä lapsuudesta asti. Lapsena olimme kuin kaksi marjaa, meillä oli omat kahdenkeskeiset jutut. Nyt aikuisina tuntuu vain pahalta olla hänen lähellään, kun tiedän etten ole ainutlaatuinen hänen seurassaan. Usein kun ajattelen käydä hänen luonaan, hänellä on kymmenpäinen kaverilauma kotonaan hengailemassa. Side häneen alkaa pikkuhiljaa menettää otettaan.

Kaipaan sitä mukavaa yhdessäoloa vain hänen kanssaan. Ymmärrän, että useimmilla on laaja ystäväpiiri, mutta hänellä on poikkeuksellisen laaja. En ole kovin sosiaalinen luonteeltani ja jutustelu puolituttujen tai tuntemattomien ihmisten kanssa tuntuu väkinäiseltä. Hän taas on kuin oma itsensä kavereittensa kesken, nauttii mahdollisimman monen ihmisen seurasta. Ja yleensä minä sitten jään muitten varjoon ja tuntuu että minut on hylätty.

En ole mustasukkainen, mutta vain harmissani siitä, etten saa hänen huomiotansa. Asun vielä melko kaukana, joten näemme harvemmin kuin ennen.

Yhdessä vaiheessa oli hyvin lähellä, etten katkassut ystävyyttämme. Nyt olemme taas palaamassa jälleen yhteen, mutta epäröin... pelkään, että joudun selittelemään puolitutuille ystävyytemme katkosta tai että hänellä on taas kutsumattomia vieraita ja joudun olemaan taas seinäruusuna.

Miten selitän tämän hänelle?
0549
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


onneton- kirjoitti:

Minulla on pitkäaikainen ystävä, olemme olleet ystäviä lapsuudesta asti. Lapsena olimme kuin kaksi marjaa, meillä oli omat kahdenkeskeiset jutut. Nyt aikuisina tuntuu vain pahalta olla hänen lähellään, kun tiedän etten ole ainutlaatuinen hänen seurassaan. Usein kun ajattelen käydä hänen luonaan, hänellä on kymmenpäinen kaverilauma kotonaan hengailemassa. Side häneen alkaa pikkuhiljaa menettää otettaan.

Kaipaan sitä mukavaa yhdessäoloa vain hänen kanssaan. Ymmärrän, että useimmilla on laaja ystäväpiiri, mutta hänellä on poikkeuksellisen laaja. En ole kovin sosiaalinen luonteeltani ja jutustelu puolituttujen tai tuntemattomien ihmisten kanssa tuntuu väkinäiseltä. Hän taas on kuin oma itsensä kavereittensa kesken, nauttii mahdollisimman monen ihmisen seurasta. Ja yleensä minä sitten jään muitten varjoon ja tuntuu että minut on hylätty.

En ole mustasukkainen, mutta vain harmissani siitä, etten saa hänen huomiotansa. Asun vielä melko kaukana, joten näemme harvemmin kuin ennen.

Yhdessä vaiheessa oli hyvin lähellä, etten katkassut ystävyyttämme. Nyt olemme taas palaamassa jälleen yhteen, mutta epäröin... pelkään, että joudun selittelemään puolitutuille ystävyytemme katkosta tai että hänellä on taas kutsumattomia vieraita ja joudun olemaan taas seinäruusuna.

Miten selitän tämän hänelle?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu