Moi
mulla on nyt paha ongelma mun rakkaani kanssa kun hän on niin mustasukkainen että hän epäilee minua kokoajan kaikesta. ollaan oltu jo kohta 10 vuotta yhdessä. Olen valitettavasti joskus erehtynyt pettämään häntä... :( kerran olen pannut toisen miehen kanssa ja pari muuta kertaa oli suutelua tai pientä koskettelua... tiedän, se on todella väärin. ja nämä pari viimeistä kertaakin tapahtui kännissä ja aivan typerien ihmisten kanssa... kadun näitä kovasti ja olen pyytänyt mieheltäni anteeksi monta kertaa. hän ei vaan ilmeisesti ole suostunut unohtamaan näitä.
taannoin nyt juhannuksena tapahtui taas yksi epäily, johon annoin aihetta. olin telttanaapurien teltassa viettämässä iltaa kun satoi vettä niin paljon ettei viittinyt olla ulkona.. poikastäväni ei ollut siellä. Hän oli kuitenkin vieressä kuuntelemassa meitä ja oli kuullut minun ehdottelevan jotain jätkille. vaikka olin varmasti sanonut sen vaan leikillä! teltassa ei todellakaan tapahtunut mitään. inhottavaa vaan kun poikaystäväni nyt sitten kokoajan epäilee minua ja että olisin muka halunnut panna näitä miehiä siellä ja vaikka mitä kaikkea muuta! vaikka en todellakaan halunnut mitään! kännissä saatan heittää jotain flirttiä, mutta en ole tosissani. en todellakaan lähtisi pettämään rakastani jonkun satunnaisen festarijätkän kanssa!
tämän tapauksen jälkeen melkein tuli ero... mutta nyt ainakin ollaan vielä yhdessä onneks, mutta melkein joka päivä poikaystäväni heittää jotain "piikkiä" tästä asiasta! tyyliin: "niin, enhän mä tiiä mitä siel teltas oikeen teit vittu!" tai "oliskohan kohta ollu kaikil housut pois jalasta jos en ois keskeyttäny?" tollasta epäilyä just.. se on todella raastavaa kun en tiedä koskaan millä tuulella hän on kun tulee töistä kotiin. tai kun haluaisin koskettaa ja olla lähekkäin. en oikeastaan tiedä haluaako hän että kosken... koskaan en voi tietää tuleeko sieltä taas joku piikki niskaan.. :( on tosi vaikeeta olla yhdessä nyt vaikka haluan sitä todella paljon! haluaisin jatkaa poikaystäväni kanssa onnellisesti! rakastan häntä niin paljon!!! silti hän puhuu meidän tulevaisuudesta kaikkea, mitä tehdään kesällä yhdessä ja yhteisistä hankinnoista, joten tuntuu kyllä että hän haluaisi jatkaa kanssani? ja välillä meillä on ollut tässä tosi ihanaa yhdessä,ollaan suudeltu ja halailtu, mutta sit taas yhtäkkiä hänen mielialansa saattaa muuttua.. :(
onko sitten niin että minun pitäisi vaan odottaa ja antaa ajan kulua? että aika parantaa haavat? olenhan tietty epäilyt ansainnut... ei pitäisi antaa edes aihetta epäillä! jatkossa en aio antaakaan.. ikävää myös se että aina kun me riidellään niin se tapahtuu kännissä ja aina samat mustasukkaisuus aiheet... hän kaivaa vanhat asiat esiin taas... voisihan sitä tietty lopettaa juomisenkin, mutta eihän se auta siihen, että toinen silti kokoajan epäilee vaikka en minä joisikaan.
onko kellään kokemusta samasta asiasta? miten voitaisiin selvitä tästä? antakaa neuvoja jos yhtään tiedätte mitä voisi tehdä. pitäisikö minun vain olla vaikka koskematta ja elää normaalisti ja odottaa että hän koskettaa minua ja haluaa minua, pussaa ym.? on kyllä tosi vaikeaa olla lähestymättä omaa rakasta, koska olen tottunut jokapäiväiseen romantiikkaan...
olen tosi kiitollinen jos joku jaksoi lukea tämän ja vastaa minulle!
mulla on nyt paha ongelma mun rakkaani kanssa kun hän on niin mustasukkainen että hän epäilee minua kokoajan kaikesta. ollaan oltu jo kohta 10 vuotta yhdessä. Olen valitettavasti joskus erehtynyt pettämään häntä... :( kerran olen pannut toisen miehen kanssa ja pari muuta kertaa oli suutelua tai pientä koskettelua... tiedän, se on todella väärin. ja nämä pari viimeistä kertaakin tapahtui kännissä ja aivan typerien ihmisten kanssa... kadun näitä kovasti ja olen pyytänyt mieheltäni anteeksi monta kertaa. hän ei vaan ilmeisesti ole suostunut unohtamaan näitä.
taannoin nyt juhannuksena tapahtui taas yksi epäily, johon annoin aihetta. olin telttanaapurien teltassa viettämässä iltaa kun satoi vettä niin paljon ettei viittinyt olla ulkona.. poikastäväni ei ollut siellä. Hän oli kuitenkin vieressä kuuntelemassa meitä ja oli kuullut minun ehdottelevan jotain jätkille. vaikka olin varmasti sanonut sen vaan leikillä! teltassa ei todellakaan tapahtunut mitään. inhottavaa vaan kun poikaystäväni nyt sitten kokoajan epäilee minua ja että olisin muka halunnut panna näitä miehiä siellä ja vaikka mitä kaikkea muuta! vaikka en todellakaan halunnut mitään! kännissä saatan heittää jotain flirttiä, mutta en ole tosissani. en todellakaan lähtisi pettämään rakastani jonkun satunnaisen festarijätkän kanssa!
tämän tapauksen jälkeen melkein tuli ero... mutta nyt ainakin ollaan vielä yhdessä onneks, mutta melkein joka päivä poikaystäväni heittää jotain "piikkiä" tästä asiasta! tyyliin: "niin, enhän mä tiiä mitä siel teltas oikeen teit vittu!" tai "oliskohan kohta ollu kaikil housut pois jalasta jos en ois keskeyttäny?" tollasta epäilyä just.. se on todella raastavaa kun en tiedä koskaan millä tuulella hän on kun tulee töistä kotiin. tai kun haluaisin koskettaa ja olla lähekkäin. en oikeastaan tiedä haluaako hän että kosken... koskaan en voi tietää tuleeko sieltä taas joku piikki niskaan.. :( on tosi vaikeeta olla yhdessä nyt vaikka haluan sitä todella paljon! haluaisin jatkaa poikaystäväni kanssa onnellisesti! rakastan häntä niin paljon!!! silti hän puhuu meidän tulevaisuudesta kaikkea, mitä tehdään kesällä yhdessä ja yhteisistä hankinnoista, joten tuntuu kyllä että hän haluaisi jatkaa kanssani? ja välillä meillä on ollut tässä tosi ihanaa yhdessä,ollaan suudeltu ja halailtu, mutta sit taas yhtäkkiä hänen mielialansa saattaa muuttua.. :(
onko sitten niin että minun pitäisi vaan odottaa ja antaa ajan kulua? että aika parantaa haavat? olenhan tietty epäilyt ansainnut... ei pitäisi antaa edes aihetta epäillä! jatkossa en aio antaakaan.. ikävää myös se että aina kun me riidellään niin se tapahtuu kännissä ja aina samat mustasukkaisuus aiheet... hän kaivaa vanhat asiat esiin taas... voisihan sitä tietty lopettaa juomisenkin, mutta eihän se auta siihen, että toinen silti kokoajan epäilee vaikka en minä joisikaan.
onko kellään kokemusta samasta asiasta? miten voitaisiin selvitä tästä? antakaa neuvoja jos yhtään tiedätte mitä voisi tehdä. pitäisikö minun vain olla vaikka koskematta ja elää normaalisti ja odottaa että hän koskettaa minua ja haluaa minua, pussaa ym.? on kyllä tosi vaikeaa olla lähestymättä omaa rakasta, koska olen tottunut jokapäiväiseen romantiikkaan...
olen tosi kiitollinen jos joku jaksoi lukea tämän ja vastaa minulle!
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ole saatana onnellinen, että mies ylipäätään katsoo sun päälle. Oothan sä luuseri.
Panet, teet, mitä sattuu ja toinen on mustasukkainen. Jep! Jep! Aika kallonkutistajalle??
"kanssa kun hän on niin mustasukkainen "
No ei hän ole turhasta mustasukkainen.
"onko sitten niin että minun pitäisi vaan odottaa ja antaa ajan kulua? että aika parantaa haavat? "
Niin, kyllä tuo minulle ensimmäisenä tulisi mieleen. Jos haluat että suhteenne jatkuu, joudut hammasta purren kestämään miehesi vihanpurkaukset.
Koska olet jo mennyt huoraamaan, sinun pitäisi elää läpinäkyvää elämää, eikä antaa aihetta epäilyksille (tämä ei varmaankaan tullut yllätyksenä?).
"pitäisikö minun vain olla vaikka koskematta ja elää normaalisti ja odottaa että hän koskettaa minua ja haluaa minua, pussaa ym.?"
No elä helvetissä tuota ainakaan tee, sehän päättelee heti että olet _taas_ jakamassa pillua jollekin toiselle! Eli sun kannattaisi pehmittää miestä rakkaudenosoituksilla ja muilla, vaikka et saisikaan vastakaikua.
Ole onnellinen että miehesi on jaksanut katsella moista lunttua, minä olisin heittänyt sinut pihalle jo ajat sitten. Mutta kun kerran olet päättänyt parantaa tapasi, niin annanpa pari vinkkiä mitä kannattaa tehdä:
Ensinnäkin, jos miehesi ottaa asian esille kun riitelette, niin et ala puolustelemaan ja väittämään vastaan, vaan kiltisti myönnät olleesi tyhmä ja tehneesi virheen sekä anot vilpitöntä anteeksiantoa sekä tunnustat rakkautta. Se saattaa jopa tehota, sillä on paljon vaikeampi olla vihainen naiselle joka pyytelee anteeksi kuin naiselle, joka jääräpäisesti puolustaa omaa idioottimaisuuttaan (tämä toimii kyllä toisinkin päin).
Toiseksi, lopetat moisiin tilanteisiin joutumisen. Sinun täytyy myöntää itsellesi, että koska et pysty hillitsemään halujasi, joten et voi tehdä kaikkia sellaisia asioita, joita muut ihmiset voivat ehkä tehdä (esimerkiksi vitsailla tuohon malliin tai pitämään miespuolisia kavereita). Jos et pysty tätä myöntämään, tulet ennemmin tai myöhemmin ajautumaan uudelleen tilanteeseen, jossa harkintakykysi pettää ja retkahdat uudelleen.
"kännissä saatan heittää jotain flirttiä, mutta en ole tosissani. "
Lopeta tuo. Olet epäluotettava, ei siitä tarvitse kokoajan muistuttaa ja samalla leikkiä tulella.
kiitos kun jaksoit noin paljon kirjoittaa. kyllä tuosta ehkä jotain apuakin oli... joo täytyy tosiaan vaan antaa ajan kulua ja odottaa ettäkö hän joskus unohtaisi,koska todella kyllä tuntuu siltä että hän haluaisi olla mun kanssa,koska puhuu kokoajan tulevaisuuden asioista,mitä tehdään kesällä ja myöhemmin ja mitä hankitaan yhdessä... täytyy vaan kestää ja tosiaan pyydellä anteeksi ja kertoa että kadun... nyt hän on kyl pari päivää vetänyt kaljaa heti duunin jälkeen.. ei sekään kivaa ole.. mut pakko kai sekin kestää, toivottavasti ei vaan jää tavaksi hänelle.. ja tuskinpa tuo viinakaan mitään auttaa häntä vaikka niin luulee... :/
ja tuollaisiin tilanteisiin joutuminen täytyy todellakin lopettaa, eli ainakin vähemmän alkoholia, niin ei sitten tule tehtyä mitään harkitsematonta ja jos miehet tulee juttelemaan, voinhan käännyttää ne pois, vaikka ei se usein auta vaikka sanois että seurustelee...
voi olla kyl että sen takiakin olen hairahtanut nuo kerrat, kun me alettiin seurustelemaan niin nuorena, itse olin vasta täyttämässä just 15v... eikä sitä ennen ollut juuri kokemusta mistään.. ja lisäksi yhdessä vaiheessa meidän seksielämä ei oikein toiminut välillä...nyt se on onneksi jo parempi. ja toivottavasti tulee olemaan..
Et ole poikaystäväsi arvoinen. Ole sinkkuna, niin saat vapaasti puuhata mitä haluat ja ajatella vain itseäsi.
miehenä en viitsisi edes tikulla sohaista HÄPEÄ.
häpeän kyllä... todella syvästi....!!! :( en ole edes tajunnut kuinka itsekäs olen ollut.. ja niin ihana mies kuin minulla onkin... toivon vaan eniten koko elämässäni ikinä, että saisin pitää hänet ja parantaa tapani!!!
Lopeta ryyppääminen! Ihan kokonaan!
joo kyllä mä oon sitäki vaihtoehtoa miettiny! ja kyllä ehkä siihen pystyisinkin, mutta poikaystäväni ihmettelis kyl sit varmaan etmiksköhän yhtäkkii lopetat.. tai se ei vissii oikeen ees halua ettälopettaisin kokonaan! oon mäsille ehdottanut kyllä sitä kun sanoin "teen ihanmitä tahansa sä haluat..." "voin lopettaa vaik juomisen" nii musta se sanoi joskus jopa että "en mä nyt haluu et sä kokonaan lopetat" tai et"ei sun juomista tarvii lopettaa.." eli se ehkä haluais musta siis ryyppyseuraa edelleen... mut itse oon kyl miettinyt tota todella, koska siitähän nämä ongelmat kaikki lähtee! kun ei selvinpäin ole mitään.. eikä selvinpäin tapella, eikä tule mustasukkaisuusriitoja... (paitsi nyt kun on tämä tilanne päällä..) eli kyllähän tuo alkomahooli on se kaiken paha... :( en sit tiiä mitä täs tekis. voihan sitä juomista vähentää, mutta entäs sitten joku kerta kun se lähteekin käsistä? sitä en taas halua! :/ olen kyllä muuten lopettanut kaikkien väkevien juomisen! niistä menee liian sekaisin.. juon enää vain lonkeroa ja siideriä... joskus silloin tällöin ehkä yks paukku menee baaris...
jeps..
Kai jo tuohon ikään ja kokemukseen mennessä, olet huomannut ainoan yhteisen tekijän eli kännäämisen. Jos parisuhde on tärkeä ja haluat olla uskollinen, älä enää juo. Jos taas kännääminen ja alkoholin vaikutuksen alaisena mokailu on tärkeämpää kuin suhteesi niin´, siitä vain sitten myöntämään, että et oikeasti koko sotkua halua edes selvittää.
Uskon, että olette suhtellisen nuoria koska koko kuvaus parisuhteestanne on hyvin lapsellinen ja touhunne muistuttaa enemmän aikuisten hiekkalaatikkoleikkejä kuin aitoa parisuhdetta, jossa molemma rakastavat ja kunnioittavat toisiaan niin sanoissaan kuin teoissaankin.
joo kyllähän minä ymmärrän että se olisi ratkaisu asiaan. ja tuo nyt kuulosti aika loukkaavalta kun sanoit että en arvosta parisuhdettani! tottakai arvostan sitä niin paljon kuin vaan mahdollista, siksi haluankin selvittää tämän asian ja esim. sitten lopettaa juomisen! Et tiedäkään millainen aarre mieheni on minulle. en usko että löydän mistän samankaltaista... tässä vaiheessa teen mitä tahansa suhteemme vuoksi!
ja jos oikein ymmärsin, kirjoitit että meidän ainoa yhteinen asia olis kännääminen? ei ole kyllä totta! meillä on todella paljon yhteistä, mikä onkin ihanaa tässä suhteessa. ja pitäähän sitä ollakin, että toisen kanssa viihtyy.. juominen kuuluu kyllä myös meidän elämään, mutta ei joka viikonloppu edes välttämättä...
ja mitenkäs niin minun kuvaus suhteestamme on lapsellinen? eikös tuo ole ihan normaalia mustasukkaisuutta mitä muissakin suhteissa tapahtuu? ja niin, tässä tapauksessa kylläkin aiheellista...
en nyt viitsi täällä julkisesti kertoa oikeita ikiämme mutta poikaystäväni on minua vanhempi ja hän on lähellä 30:ntä ja itse olen vähän päälle parikymppinen... että on tässä jo jonkin verran yhdessä elämää nähty...
Ku luki tätä läpi, niin päässä kaiku jonku 16 vuotiaan ritsan ääni!:D
sama :'D kuulin semmosen epätoivoisen pissisvaikerruksen "siis hei daa mä vähän vaan flirttaan gänäs kaikkien kaa en mä oikeest haluu pettää niinq" :'D
No teille tulee ero joka tapauksessa, älkää ainakaan tehkö lapsia....
Miehesi löytää uuden luotettavamman.