Olen vähän yli 40-vuotias, naimisissa 10 vuotta, ihan onnellisesti. Aloin netissä jutella erään vanhan puolitutun kanssa. Puhuimme lähinnä arjen tylsyydestä, puolisoidemme haluttomuudesta, ja siitä kuinka suhteeseen saisi vipinää...Aika helposti siitä päästiin aiheeseen, eli seksiin on line. Kuvia lähetettiin puolin ja toisin kännykällä..puhuttiin rivoja, ja siitä mitä tekisimme, jos oikeasti tapaisimme...tekstareita läheteltiin ahkerasti..sellaisia pikkutuhmia. Piristihän se tylsää työpäivää...nyt haluaisin saada kommentteja miehiltä ja naisilta, miltä tällainen toiminta vaikuttaa teidän mielestä...? Petänkö miestäni, vai onko tämä vain harmitonta huvia arkisen elämän piristämiseksi....kertokaa mielipiteenne!!
pettämistä...?
piristynyt...
9449
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
pettämistä.
Jos ajaudutaan seksuaaliseen tai seksuaalisesti virittäytyneeseen kanssakäymiseen muun kuin kumppanin kanssa niin se on jo pettämistä.
Miten vakavaa sellaista niin sitä voi kyseenalaistaa.
Onhan tuo nyt selvä ettet paljo kumppanistasi välitä vaan omista haluistasi.
Miksei haeta sitä vipinää suhteeseen ihan omasta itsestä sen kumppanin kanssa vaan ulkopuolelta?
Jos minun mahdollinen vaimoni tekisi noin niin saisi tekstiviestillä ohjeet siirtää omat kamat kämpästä ja jatkossa saisi tyydyttää itsensä vaikka sillä kännykällä.
Ei siinä mitään tulkinnan varaa ole.
Ja pettäminen ei ole sallittua/hyväksyttyä MISSÄÄN olosuhteissa...
on nähtävä? Olet puhunut. Urgh.
Inhimillistähän tuo on..jos sulla on sellainen puoliso, jota et rakasta tai oot kyllästynyt, niin tuohon touhuunhan se menee.
Ei kait siinä mitään pahaa, mut kysy siltä puolisolta kans, hyväksyykö asian.
Muuten petät häntä.
Voihan se olla, että hyväksytte asian ja puolisosikin hankkii itselleen tekstiseksiseuralaisen. Sitten olette tasa-arvoisessa asemassa.
Nyt ette ole, olet ottanut omaksi oikeudeksesi piristää suhdettasi vieraalla miehellä.
MIETI NYT TARKKAAN MITÄ HALUAT!
Riittääkö tekstiseksi sulle vai haluatko pitää oman miehesi!
Ennustan, että jäät ennenpitkää kiinni tuosta tekstailusta, ja miehesi suuttuu aivan helvettillisesti. En tunne miestäsi, mutta jos on tulisempi tapaus, niin veikkaan että etsit kohta uutta majapaikkaa itsellesi.
Voihan se ollakin, että puolisosi hyväksyy, sitten se on teidän välinen sopimus. Ja ihan ok homma kummallekin.
Selkeästi hyvä vastaus (ellei paras mitä voi antaa). Inhimillinen näkökulma. Yleishyödyllinen ja käyttökelpoinen, mutta silti (tai siksi) puutteellinen, minkä tuon kirjoittajakin tietää.
Tässä on ydinasia:
°°°Voihan se ollakin, että puolisosi hyväksyy, sitten se on teidän välinen sopimus. Ja ihan ok homma kummallekin.°°°
Kaikesta tulisi sopia, kahden kesken. Yleinen tapa näyttää olevan että mennään ikäänkuin 'tavanomaisen kaavan mukaan'. Ongelmia seuraa, kun ei tarkkaan tiedä 'missä raja kulkee'. Missään ei ole määritelty 'normisuhdetta', eli sitä mikä on oikein ja mikä on väärin. Tämä 'normisuhde' ei anna myöskään mahdollisuutta yksilöllisyyteen ja sitä kuitenkin, enemmän tai vähemmän yritetään. Itsekseen saatetaan ajatella, mitä hyväksyy ja mikä on anteeksiantamaton töppäys. Kun kumppani on näistä tietämätön, on törmäyksiä luvassa ja reaktiot sen mukaisia (rumaa jälkeä).
Parhaassa tapauksessa on turvauduttava tähän:
°°°kysy siltä puolisolta kans, hyväksyykö asian. Muuten petät häntä.°°°
Hyvä jos sen tekee ajoissa, mieluiten etukäteen, silloin ollaan lähellä sopimista.
Huono jos sen tekee jälkeenpäin, silloin ollaan lähellä 'mutu'-sopimuksen rikkomista, 'muka'-pettämistä.
°°°Voihan se olla, että hyväksytte asian ja puolisosikin hankkii itselleen tekstiseksiseuralaisen. Sitten olette tasa-arvoisessa asemassa.°°°
Sovittelevaan ilmapiiriin voi myös pyrkiä tasa-arvoisuuteen tähdäten. On kyse ajattelusta, mitä voi sanoa käytännölliseksi moraaliksi. Jos toinen tekee jotain, saadaan puntit tasan, kun itsekin toimii samoin, eli siihen on (tai syntyy) oikeus (ongelmallista).
°°°Nyt ette ole, olet ottanut omaksi oikeudeksesi piristää suhdettasi vieraalla miehellä. °°°
Tämä noudattaa varmaan hyvin yleistä (kuviteltua) mielipidettä. Normisuhteen toteuttamisessa tulee käytännössä vakavia riitatilanteita, joiden selvittämiseksi järjestetään tämänkaltaisia 'neuvoa-antavia kansanäänestyksiä':
"Tein näin, sanokaa mielipiteenne, oliko oikein vai väärin." Nettikansa tekee työtä käskettyä ja kantaa otetaan. Kommentit ovat kuitenkin yksilöllisiä, eikä suoraan 'yleisen mielipiteen' (kuvitellun) mukaisia. Oikeudenkäynti ei voi toteutua joukkomielivallankäytöllä.
°°°MIETI NYT TARKKAAN MITÄ HALUAT!°°°
Aivan, on oltava tosi tarkkana, kun asioista ei ole sovittu EI TIEDÄ, eikä tietämättömyys ole lieventävä asianhaara. 'Täysjärkisen', aikuisen ihmisen katsotaan tietävän ja voidaan edellyttää sen olevan 'itsestäänselvää', eikä pidä kysellä typeryyksiä ja osoittaa olevansa täysi idiootti, näissä käyttäytymisen tasantarkkaan kaikkien tietämissä perusasioissa.
Totuus on ettei niitä tiedä kukaan, ei fiksuinkaan. Voi olettaa tuhansia rajakohtia, mutta mikään niistä ei ole oikea.
°°°Riittääkö tekstiseksi sulle vai haluatko pitää oman miehesi!°°°
Valintatilanteeseen voi joi joutua tietämättään. Arvaillaan miten ihmeelliseti mies voi kenties asettaa OMAT rajansa, ja mitkä voivatkin realisoitua äkkiä 'yhteisiksi' rajoiksi YKSIPUOLISELLA PÄÄTÖKSELLÄ! Millä mielellä sattuukaan olemaan, kun on '10v myöhässä'.
°°°Ennustan, että jäät ennenpitkää kiinni tuosta tekstailusta, ja miehesi suuttuu aivan helvettillisesti.°°°
Yritetäänkö suhdetta hallita kauhun tasapainolla? Onko jotain tunnustettavaa vai pitääkö itseään viattomana? Vaikeneeko varmuuden vuoksi? Salaako vielä jos uhkaa paljastua? Jos jää kiinni, mistä jää kiinni? Jos teko ei loukkaa, niin turha salailu? Herää epäily, mitä kaikkea muuta suurtakin salaa? Soppa on tulella!
KANSALAISET - MED BURGER !
Jos haluatte ahtaammat rajat suhteeseenne, kuin laki asettaa, tehkää se keskenänne sopien!
Suomalaisen oikeuskäytännön ja inhimillisen oikeustajun mukaan se on ainoa keino, muu on mielivaltaa.
Pelkkä yrityskin auttaa hahmottamaan rajoja ja aiesopimus on parempi kuin hyvässä uskossa kömmähtely.
Rankkaa, mutta oikoteitä onneen ei ole, vain onnettomuuteen.
Mielipiteeni on että kysymyksenasettelusi on johdatteleva. Mahdollinen motiivisi jää epäselväksi.
a) (ihan onnellisesti, puolisoidemme haluttomuudesta, 10 vuotta, arjen tylsyydestä, naimisissa.)
Tylsä onni on looginen paradoksi.
b) Puhuimme,,siitä päästiin aiheeseen,,Kuvia lähetettiin,,puhuttiin rivoja,, tekstareita läheteltiin ahkerasti..sellaisia pikkutuhmia.
1. miltä tällainen toiminta vaikuttaa teidän mielestä...?
Rivoa, ahkeraa, pikkutuhmaa. Toiminnan kuvaus johdattelee kyseenaiseen, kaksimieliseen, kaksinaismoraaliseen. Siltähän se sitten vaikuttaa.
c) seksiin on line.
Ilmaisu viittaa ja vihjaa joko toiminnan aiheeseen tai toiminnan luonteeseen tai molempiin. Loogiset relaatiot jäävät epäselviksi.
Riippumatta siitä mikä on välineen (puheen, kuvien, tekstin) aihe tai luonne, ei siitä voi päätellä mikä on toiminan aihe tai luonne. (motiivi puuttuu).
d) Aloin netissä,,jutella erään vanhan puolitutun kanssa.
Tietoa sisältämätöntä, triviaalia (vihjauksia kyseenalaisuuteen).
e) kuinka suhteeseen saisi vipinää
Oletettavasti siihen tylsään onnellisuuteen (kun muita suhteita ei ole syytä olettaa).
f) mitä tekisimme, jos oikeasti tapaisimme...
Tietoa sisältämätöntä spekulointia (pseudomotiivi, oletettava).
Jos ilmaisee (vaikka vain vihjailevasti) toiminnan olevan kyseenalaista, kaksimielistä, kaksinaismoraalista on mielipidekin todennäköisesti tätä vastaava.
Kun sanot: "Piristihän se tylsää työpäivää...", vastaat itse osittain kysymykseesi: "huvia arkisen elämän piristämiseksi..."
2. Petänkö miestäni, vai onko tämä vain harmitonta...
Mielipiteeni on:
1. Toimintasi oli mielekästä, koska se piristi (kuten sanoit). Oletettavasti toiminta vähensi tylsyyttä, ja siten subjektiivinen kokemus onnellisuudesta oli suurempi.
2. Päättelemällä on madotonta antaa järjellistä vastausta (lähtötieto ei riitä), tai vastauksia tulee liian monta. Arvaamalla ja olettamalla lähtötietoja, on vastauksen luotettavuus surkea. Arvioimalla yleistä ajattelua (oletuksineen), voi toiminnasta seurata harmeja (oletettavasti).
Et voi olla onnellisesti naimisissa, jos ajaudut puhumaan rivoja ja lähettämään rivoja kuviakin. Mietsi nyt vähän omaa tilannettasi!
Lue täältä kirjoituksia, joissa mies on jäänyt tuollaisesta kiinni ja miten vaimot ovat olleet järkyttyneitä! Ei tuo mitään harmitonta huvia ole!
Kyllä viestittelysi on pettäistä. Toisen (puolisosi) selän takana pelaamista. Tuon saman voit tehdä aviomiehesikin kanssa, piristää kummasti teidän molempien arkea. Itse en milloinkaan kykenisi pettämään puolisoni edes ajatusten tasolla. Arvosta itseäsi ja puolisoasi. Tai ennemmin tai myöhemmin huomaat, että "harmiton" viestittely on saanut laajemman mittakaavan ja muuttunut "harmittomaksi" tapailuksi.
mitä tehdään puolisolta salaa on pettämistä.
Joskus vieraissa käyntikin voi piristää, mutta ei tee siitä sen hyväksytynpää.
Miltä tuntuu jos miehesi syyllistyy samaan? Mieti sitä!