Ja hyvä niin. Ei meidän tarvitse kuolemaa kokoajan pohtia. Mutta sen verran kannattaa asiaa miettiä ettei se tule yllätyksenä sitten kun sen aika tulee.
Ihminen kuolee, eli poistuu tästä elämästä. Niin käy kaikille, monille on jo käynyt, käy parhaillaan tai tulee kohta käymään. Sitä ei tarvitse pelätä tai tehdä siitä sen kummempaa numeroa. Niin vain on ja tulee olemaan. On aina ollut.
Se tosiasia kannattaa muistaa. Mutta se siitä sitten. MINÄ KUOLEN. Mitä siitä???? Niinhän me kuollaan kaikki.
Asiasta on meillä monenmoista uskomusta, kuka menee taivaaseen ja kuka helvettiin jne. Mitenkähän sekin erottelu tehdään, riittääköhän jäsenkirja, tai säntillisesti maksettu kirkollisvero. Entäs nämä maalliset verot? Eikös synnin käsite ole aika vahvasti kulttuurisidonnainen. Jos hyve olikin vihollisen syönnissä tai muuten vain tappamisessa, miten käy sotaveteraanien? Tuliko vilkuiltua naapurin vähäpukeista vaimoa? Voi juku, vuonna 1969 nimittelin vanhempiani fossiileiksi. Jaaha, ei taivaaseen asiakaan. No onpahan sitten ainakin lämmin. Eikä punatukkaiset ja kalamiehet muutenkaan pääsisi taivaaseen, että mikäs tässä hätä. Jumala ei pidä väliä ja piru tietää saavansa joten pitkää ikää on odotettavissa.
Hei, aletaan elää, omaksi iloksi ja Jumalan kunniaksi. Kuolema tulee aikanaan kun on tullakseen.
Ihminen kuolee, eli poistuu tästä elämästä. Niin käy kaikille, monille on jo käynyt, käy parhaillaan tai tulee kohta käymään. Sitä ei tarvitse pelätä tai tehdä siitä sen kummempaa numeroa. Niin vain on ja tulee olemaan. On aina ollut.
Se tosiasia kannattaa muistaa. Mutta se siitä sitten. MINÄ KUOLEN. Mitä siitä???? Niinhän me kuollaan kaikki.
Asiasta on meillä monenmoista uskomusta, kuka menee taivaaseen ja kuka helvettiin jne. Mitenkähän sekin erottelu tehdään, riittääköhän jäsenkirja, tai säntillisesti maksettu kirkollisvero. Entäs nämä maalliset verot? Eikös synnin käsite ole aika vahvasti kulttuurisidonnainen. Jos hyve olikin vihollisen syönnissä tai muuten vain tappamisessa, miten käy sotaveteraanien? Tuliko vilkuiltua naapurin vähäpukeista vaimoa? Voi juku, vuonna 1969 nimittelin vanhempiani fossiileiksi. Jaaha, ei taivaaseen asiakaan. No onpahan sitten ainakin lämmin. Eikä punatukkaiset ja kalamiehet muutenkaan pääsisi taivaaseen, että mikäs tässä hätä. Jumala ei pidä väliä ja piru tietää saavansa joten pitkää ikää on odotettavissa.
Hei, aletaan elää, omaksi iloksi ja Jumalan kunniaksi. Kuolema tulee aikanaan kun on tullakseen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Pidin kirjoituksestasi. :-)
//Hei, aletaan elää, omaksi iloksi ja Jumalan kunniaksi. Kuolema tulee aikanaan kun on tullakseen.//
- No hei vaan :).
Juupa, eletty on monen'moista, niin hiljaa, kuin lujaa, hyvin ja hyvin huonosti. Kunniakas on loistanut poissa'olollaan, mutta nautintoa on kyllä haettu kaikesta, uusista perunoista, hurjasta sexistä, doubeista, siveydestä, pidättyväisyydestä, hillittömyydestä, masokismista, perhe-elämästä, vapaasta elämästä, eräilystä, kyräilystä, kitaroiden kierrosta,,, siis kaikella lailla ja tapaa, että koko ajan.
Ehkä nautintojen ja sukupuolisuuden jumaluus saa myös kiksejä tässä samalla kunnes nemo nisi mors?
Kun ihminen kuolee niin silloin maallinen ruumis vain kuolee, mutta sielu jää eloon. He, jotka ovat ottaneet Jeesuksen vastaan eli tulleet uskoon niin he pääsevät taivaaseen. He, jotka eivät ole uskossa niin joutuvat kadotukseen. Mikään kirkon jäsenyys ja lapsikaste eivät anna mitään etuoikeutta taivaaseen pääsyyn. Henkilökohtainen usko Jeesukseen sen antaa.
tulipahan mieleen että onkohan ne myös kuoltuaan sellaisia?
Ne on,sillä mitä me olemme ennen kuolemaa, niin sitä me olemme sen jälkeenkin, eikä tuolla kuolemalla ole mitään merkitystä.
Kuolema jolla on ihmiselle jotain merkitystä, on psykologinen kuolema,jossa ihmisen
kerååmä vuosituhantinen perimä,ajattelija,ego,persoona kuoleutuu pois lakattuaan luomasta uusia syitä ja seurauksia
Se on ainut kuolema,joka vapauttaa ihmisen tuskasta, ahdistuksesta ja väkivallasta ja tuo autuuden, joka käy yli ymmärryksen
Mitkään uskonnot ja aatteet eivät voi muuttaa ihmiskuntaa, ne vain siunaavat nykyisen tilanteen,jotta se jatkuisi ikuisesti.
Taivas on uskovaisten helvetti, josta ne sitten palaavat maaelämään pienen viattoman lapsen hahmossa, joka on joutunut ottamaan kannettavakseen heidän taakkansa
Persoonallisuus ei voi säilyä, koska kun vähänkään ajattelet reinkarnaatiota ja kuolemaa, niin ymmärrät sen asian, että persoonallisuus on joka kerta ainutlaatuinen. Jos ajattelen esimerkiksi "omia" inkarnaatioitani, niin minä en ole ollut sama henkilö kuin ne edelliset. Kuoleman hetkellä, kun turmeluksen pesä alkaa hajota, kuolematon osa menee jonnekin. Persoonallisuus ei noiden väliaikojen aikana voi olla a i n a sama, koska jokainen ruumis on oma kokonaisuutensa. Siihen on painanut jälkensä ympäristö, geenit ja kokemus. Jokaisella ruumiilla ne ovat erilaiset. Niin sanotussa henkimaailmassa tuollainen persoonallisuus häviäisi jo silloin, kun mennään uuteen ruumiiseen. Niinpä persoonallisuus kuolee joka kerta viimeistään siinä vaiheessa, kun mennään uuteen ruumiiseen.
On puhetta siitä, että on kuolematon osa, Atman, mutta asia ei ole minulle vielä selvinnyt. Jos jokaisella on jokin ylisielu, niin missä se muka olisi silloin, kun kuollaan?
Kysymys, mikä osa oikeastaan inkarnoituu yhä uudelleen, on yksi kiinnostavimmista reinkarnaatioon liittyvistä jutuista.
Persoona ei voi jälleensyntyä,koska se on tämän elämän kooste, ja mitä muutoksia
tapahtuu psykologisessa perimässäsi,tämän elämän aikana, niin syntyvä persoona määräytyy sen mukaan, tulevaisuudessa syntyvässä lapsessa,joka joutuu ottamaan
kannettavakseen tuon syitten ja seurausten ketjun, joka ilmenee sitten hänessä
Sielu sisältää tuon syitten ja seurausten ketjun,joka ilmenee,sitten syntyvässä lapsessa.
Syy miksi ihminen sidottu tuohon ketjuun, on ajatuksen synnyttömässä ajattelijassa,
joka on aikaa ja ainetta,mutta ihmisen mieli perustaltaan ajaton,ja paljon enemmän kuin sisältönsä summa
Silloin kun mieli tyhjenee sisöllöstään on vain tuo ajaton oleminen.
Ihmisen psykologisella alueella ajattelijasta kumpuava ajatus on aivan tarpeeton, sillä siellä se ei saa akaan muuta kuin kaaosta
Aajatusta kyllä tarvitaan jokapäväisessä elämässä kommunikointiin,tekniikassa ym.